Rannalla lepäävä kuutti on söpö, mutta äkäinen ja purema voi aiheuttaa vaikean tulehduksen, muistuttaa Korkeasaaren väki

Osa harmaahylje-emojensa vasta vieroittamista kuuteista tarvitsee ihmisen apua, mutta amatöörin ei pidä niihin kajota.

villieläimet
Eiranrannassa jäällä lepäillyt kuutti keräsi ympärilleen niin sankan fanijoukon, että se piti toimittaa Korkeasaaren eläinsairaalan rauhaan.
Eiranrannassa jäällä lepäillyt kuutti keräsi ympärilleen niin sankan fanijoukon, että se piti toimittaa Korkeasaaren eläinsairaalan rauhaan.Mari Lehmonen / Helsinki Zoo

Jokakeväinen kuuttisesonki on alkanut Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Tällä hetkellä hoidossa on kolme kuuttia, jotka on löydetty Lauttasaaresta, Eiranrannasta ja Rajasaaresta.

Villieläinsairaalan esimies Ville Vepsäläinen kummeksuu Eiranrannasta pääsiäisenä löytyneen ja sittemmin Eiraksi nimetyn kuutin ympärillä parveilleiden ihmisten ajattelemattomuutta.

– Oli kyllä hurjia kuvia mitä sieltä näin! Ihmiset olivat todella lähellä kuuttia. Puremariski on todellinen, ja kuutin purema on vaarallinen. Se on hoidettava välittömästi oikeilla lääkkeillä, muuten se voi aiheuttaa todella pahan tulehduksen.

Myös koirat on syytä pitää erillään kuuteista molemminpuolisen tautiriskin takia.

Kuutteja hoidetaan vuosittain puolenkymmentä

Korkeasaaren villieläinsairaalaan ilmestyy kuuttipotilaita yleensä juuri maalis-huhtikuun vaihteessa. Emot ovat vastikään vieroittaneet muutaman viikon ikäiset kuutit, ja ne aloittelevat parhaillaan itsenäistä elämää.

– Harmaahylje imettää poikasiaan aika vähän aikaa, ja emo jättää ne sen jälkeen oman onnensa nojaan. Nyt kuuttien pitäisi tajuta alkaa kalastamaan, Ville Vepsäläinen kuvailee.

Koirien ulkoilutusalueelta Rajasaaresta löytynyt kuutti on karvapeitteestä päätellen hieman muita hoidokkeja nuorempi.
Koirien ulkoilutusalueelta Rajasaaresta löytynyt kuutti on karvapeitteestä päätellen hieman muita hoidokkeja nuorempi.Mari Lehmonen / Helsinki Zoo

Kuutti on ulkonäköönsä nähden yllättävän ärhäkkä. Jopa varsin heikossa kunnosa olevat yksilöt laittavat hanttiin viimeiseen asti. Esimerkiksi ruokaletkun työntäminen pakkoruokintaa tarvitsevan kuutin kurkkuun vaatii kahden ihmisen voimat.

– Eihän ne ole tottuneet olemaan ihmisten hoidossa, ne pyrkivät pakoon, yrittävät purra ja huutavat kovaa. Välillä myös haisevat aika pahalle, Vepsäläinen naurahtaa.

Kuutit pääsevät takaisin luontoon juhannukseen mennessä

Parhaillaan hoidossa olevien kuuttien kunto on jo kohtuullinen. Ne keräävät nyt massaa kalavoittoisella ruokavaliolla, ja pääsevät takaisin luontoon, kunhan oppivat pyydystämään ruokansa itse.

– Me ruokimme niitä myös elävillä kaloilla, jotta voimme todeta, että ne saavat kalat kiinni. Muuten emme voi laskea niitä mereen.

Valtaosa kuuteista oppii kalastamaan, mutta kaikki eivät. Osa kuuteista on pakko lopettaa.

– Siinä ei ole muita vaihtoehtoja. Kuutti, joka ei saa kalaa saaliikseen, kuolisi luonnossa nälkään ja vieläpä hyvin hitaasti. Se ei ole eettistä eikä eläinsuojelulain mukaista, Vepsäläinen huomauttaa.

Lauttasaaresta hoitoon viety kuutti villieläinsairaalan vesialtaassa.
Lauttasaaresta hoitoon viety kuutti villieläinsairaalan vesialtaassa.Mari Lehmonen / Helsinki Zoo

Elinkelpoiset kuutit vapautetaan takaisin luontoon, eli itäisellä Suomenlahdella sijaitsevalle suojelualueelle näillä näkymin juhannukseen mennessä.

Kuuttien lisäksi villieläinsairaalan hoidossa on parhaillaan myös harmaalokkeja, siilejä, lehtopöllö, kolmea kyhmyjoutsenta ja yksi laulujoutsen.

Kesää kohti potilasmäärä yleensä kasvaa, ja hoidossa voi olla yhtä aikaa kymmeniä eläimiä.