Tutkimus: Vihreät voitti 2017 kuntavaalit, koska se vastusti koulutussäästöjä – Ylen vaalikone tärkein nuorten tiedonsaantikanava

Tutkimuksen mukaan vihreät onnistuivat haalimaan äänestäjiä hallituksen politiikkaan tyytymättömistä.

Anni Sinnemäki ja Ville Niinistö vuoden 2017 kuntavaalien tuloslaskennan selvitessä. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Vihreiden tasan vuosi sitten saaman kuntavaalivoiton anatomia alkaa hahmottua.

Puolue voitti kuntavaalit, koska se onnistui profiloitumaan koulutussäästöjä vastustavana puolueena. Tämä käy ilmi KAKS:in eli Kunnallisalan kehittämissäätiön vaalitutkija Sami Borgilla teettämästä kuntavaalitutkimuksesta.

Tutkimuksen pohjana käytettiin valtakunnallisesti tehtyä kyselyä, johon vastasi yli 1 700 äänioikeutettua kuntavaalien jälkeen.

Kokoomus sai vaaleissa suurimman kannatuksen, mutta vihreät nostivat kannatustaan puoleista eniten, lähes neljällä prosenttiyksiköllä. Jyväskylässä puolue jyräsi jopa kaupungin suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Vihreät saivat äänestäjiä myös nukkuvista

Tutkimuksen mukaan kuntapalveluihin vaikuttamisessa vihreiden äänestäjät korostivat erityisesti ympäristönsuojelua ja koulutuspalveluja. Vihreitä äänestäneet painottivat näitä teemoja selvästi enemmän kuin muiden puolueiden kannattajat.

– Tästä voidaan melko suurella varmuudella päätellä, että nämä teemat ovat varmasti olleet myös äänestysperusteita vihreiden kannattajilla, kertoo Borg.

Borgin mukaan myös vihreiden asema oppositiopuolueena oli osaltaan nostamassa puolueen kannatusta.

Tutkimuksessa ilmeni, että vihreiden äänestäjistä noin kolme viidestä eli selvä enemmistö oli sellaisia hallitukseen tyytymättömiä äänestäjiä, jotka eivät olleet äänestäneet puoluetta vielä vuoden 2012 kuntavaaleissa.

– Vihreiden, mutta myös perussuomalaisten kohdalla aika merkittävä osa oli myös sellaisia äänestäjiä, jotka eivät äänestäneet edellisissä vaaleissa lainkaan. Tähän lukuun kuuluu niin nukkuvia kuin vielä edellisissä vaaleissa alaikäisinä olleita äänestäjiä, Borg sanoo.

Nuoret hakivat tietonsa Ylen vaalikoneesta ja somesta

Tutkimus myös paljasti, että nuoret, jotka ovat tavallisesti etäämpänä puolueista, seurasivat kuntavaaleissa vähemmän perinteisiä tiedonsaantikanavia.

Valtakunnallisesti katsoen tärkeimmät kanavat seurata kuntavaaliviestintää olivat television uutis- ja ajankohtaislähetykset sekä alueen suurimmat sanomalehdet verkkopalveluineen.

Nuorten tiedonsaantikanavat olivat täysin erilaiset. 18-34-vuotiaiden selvästi tärkeimmät tietolähteet kuntavaaliviestinnässä olivat Ylen vaalikone ja sosiaalinen media. Näiden kahden kanavan kautta seurasi kuntavaaleja melko tai erittäin paljon joka toinen nuori.

Borg sanoo, että tässä ikäryhmässä yksittäinen vaalikone nousi ensimmäistä kertaa tärkeimmäksi tietolähteeksi vaalitutkimushistoriassa.

Kuva: Yle