Näyttääkö Turun puukottaja tänään kasvonsa? – Lue tästä 5 kiinnostavinta asiaa oikeudenkäynnistä

Suomen ensimmäisen epäillyn terroriteon oikeudenkäynti alkaa Turun vankilassa. Puukottaja astuu ensimmäisen kerran oikeuden ja median eteen.

Turun puukotukset 2017
Kuva Turun puukottajasta 18. elokuuta 2017. Poliisit ovat ympäröineet maassa makaavan miehen.
Kirsi Kanerva / Lehtikuva

Turun vankilan auditoriosta tulee tänään oikeussali, kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus alkaa puida siellä Suomen ensimmäistä epäiltyä terroritekoa. Valmisteleva istunto pidettiin kolme viikkoa sitten Turun oikeustalolla, jossa itse puukottaja ei ollut paikalla. Yle seurasi hetki hetkeltä istuntoa.

23-vuotias marokkolainen Abderrahman Bouanane astuu tänään Turun vankilassa oikeuden ja median eteen. Miehelle luetaan syytteet, joita ei ole koskaan aiemmin kuultu Suomen tuomioistuimissa. Hänelle vaaditaan kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä elinkautista vankeusrangaistusta.

Bouanane tappoi viime elokuussa puukottamalla kaksi henkilöä, ja hän haavoitti kahdeksaa.

LUE TÄSTÄ 5 KIINNOSTAVINTA ASIAA OIKEUDENKÄYNNISSÄ.

1. Paljastaako puukottaja kasvonsa?

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet Bouananen tämän hetkistä sijaintipaikkaa, mutta hyvin todennäköisesti hän on Turun Saramäen vankilassa, jossa oikeudenkäynti pidetään. Bouanane tuotaneen oikeussaliin hieman aiemmin, kuin toimittajat ja kuvaajat päästetään saliin.

Puukottajan käyttäytyminen oikeussalissa ei vaikuta oikeuden antamaan ratkaisuun, mutta se on silti hyvin kiinnostavaa. Kun toimittajat ja kuvaajat ryntäävät kello 9.30 vankilan oikeussaliin, puukottajalla on mahdollisuus peittää kasvonsa. Kuvaajat voivat kuvata niin sanottuja aloituskuvia muutaman minuutin ajan oikeussalissa ennen kuin varsinainen oikeudenkäynti alkaa.

Esitutkinnassa Bouanane kertoi poliisille, että hän on kokenut olevansa Isis-taistelija. Toisaalta hän sanoi poliisille yhdessä kuulustelussa katuvansa tekojaan. Hän on myös todennut kuulusteluissa, että hänen sisällään oli ihminen, joka halusi tappaa, mutta toinen ihminen hänen sisällään halusi estää teot.

Jos Bouanane ajattelee tällä hetkellä olevansa Isis-taistelija, hän saattaa haluta näyttää kasvonsa kuvaajille. Jos hän katuu tekojaan, hän saattaa peittää kasvonsa. Hyvin todennäköistä on joka tapauksessa, että syytetyn asianajaja Kaarle Gummerus neuvoo päämiestään käyttäytymään asiallisesti oikeudessa.

Jos syytetty peittää kasvonsa kuvaamisen aikana, niin varsinaisen oikeudenkäynnin aikana hänen on näytettävä kasvonsa oikeuden jäsenille. Suomalaisissa oikeussaleissa ei sallita sitä, että syytetty istuisi naama peitettynä oikeudenkäynnin aikana.

2. Oliko kyseessä terroristinen teko?

Syyttäjä lähtee siitä, että Turun puukotukset tehtiin terroristisessa tarkoituksessa, ja niiden tarkoitus oli aiheuttaa vakavaa pelkoa Suomen väestön ja muiden Euroopan valtioiden väestöjen keskuudessa. Syyttäjä tuo oikeuteen erilaista näyttöä, jolla se pyrkii todistamaan terrorismin.

Puolustuksen suhtautuminen terrorisyytteisiin on ollut mielenkiintoinen. Valmisteluistunnossa puukottajan asianajajaja Kaarle Gummerus totesi, että puolustus myöntää tapot, mutta kiistää terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat. Gummerus kuitenkin totesi, että Bouanane itse ”ilmoittaa vakaana käsityksenään, että hänen menettelynsä täyttää syytteessä mainitun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn murhan tunnusmerkistön”. Tämä on kirjattu myös puolustuksen käräjäoikeudelle antamaan alustavaan vastaukseen.

On hyvin kiinnostavaa nähdä, mitä puolustus toteaa tänään, kun se ottaa perusteellisesti kantaa syytteisiin.

Onko puolustuksen linja pysynyt samana, vai onko kenties puukottajakin sitä mieltä, että kyse ei ollutkaan terroriteosta? Sekin on mahdollista, että puolustus tulee yksimielenä myöntämään terroristisen tarkoituksen. Tämä selviää heti oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä maanantaina.

Koko oikeudenkäynnin peruskysymys onkin juuri se, olivatko Turun puukotukset Suomen lain mukaan terroritekoja.

3. Mitä puukottaja kertoo oikeudessa?

Abderrahman Bouananen kuulemiselle on varattu kaksi päivää toukokuun puoleen väliin kestävässä oikeudenkäynnissä.

Miestä kuullaan ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona. Hänen kuulemisessaan on kiinnostavaa esimerkiksi se, mitä hän kertoo puukotusten motiivista ja radikalisoitumisestaan. Lue tästä, mitä hän on kertonut teoistaan esitutkinnassa.

Syytetyt saattavat usein kiistää oikeudenkäynnin kuulemisessaan esitutkinnassa kertomiaan asioita. Toisinaan he saattavat kertoa oikeudenkäynnissä jotain sellaista, mitä he eivät ole aiemmin poliisille kertoneet. Tähän asti syytetty on kertonut toimineensa yksin.

Kun Bouanane joutuu syyyttäjien piinapenkkiin ensi viikolla, häneltä tullaan kysymään erityisesti terrorismista ja luonnollisesti siitä, miten tapahtumat etenivät Turussa viime elokuussa. Myös syytetyn oma asianajaja sekä uhrien ja omaisten asianajajat pääsevät esittämään puukottajalle kysymyksiä.

4. Mitä todistajat puhuvat oikeudessa?

Syyttäjä tuo oikeudenkäyntiin noin neljäkymmentä todistaa. Todistajat ovat esimerkiksi puukotusten silminnäkijöitä ja puukotuksessa loukkaantuneita henkilöitä.

Poliisilla on hyvin tarkka käsitys siitä, mitä Turun torilla ja sen läheisyydessä tapahtui 18. elokuuta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden on kuitenkin tärkeää kuulla, mitä silminnäkijät ja puukotuksen uhrit kertovat tapahtumista. Yksi puukotuksen uhreista ja oikeudessa kuultavista todistajista on Hassan Zubier, joka loukkaantui vakavasti, kun hän meni auttamaan puukottajan ensimmäistä uhria. Zubierin asianajaja kertoi valmisteluistunnossa, että Zubier aikoo olla jokaisena istuntopäivänä mukana oikeudenkäynnissä.

5. Poikkeukselliset turvajärjestelyt

Maanantaina alkava oikeudenkäynti on monestakin syystä ainutlaatuinen. Itse terrorismisyyte on historiallinen Suomen tuomioistuimissa. Sen lisäksi myös turvajärjestelyt ovat poikkeukselliset.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus istuu koko oikeudenkäynnin Turun vankilassa. Oikeudenkäynti on julkinen, mutta yleisö ei pääse sitä seuraamaan vankilaan. Oikeudenkäynnistä kiinnostuneet henkilöt voivat seurata sitä Turun oikeustalolta, jonne on suora videoyhteys vankilasta.

Media voi seurata maanantaina aamupäivän oikeudenkäyntiä Turun vankilassa. Lounastauon aikana toimittajien ja kuvaajien on poistuttava vankilasta, eivätkä he voi sinne enää palata. Tämän jälkeen median täytyy seurata oikeudenkäyntiä Turun oikeustalosta.

Saramäen vankila Turussa.
Kalle Mäkelä / Yle

Yle seuraa oikeudenkäyntiä koko päivän

Yle seuraa oikeudenkäyntiä koko päivän tiiviisti. Suora lähetys Turun vankilasta alkaa Ylen nettisivuilla ja Areenassa kello 8.45. Lähetystä juontavat Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen ja aluetoimittaja Ari Welling.

Toinen suora lähetys vankilasta alkaa silloin, kun oikeudenkäynnissä tulee lounastauko. Lähetyksessä kuullaan syyttäjän ja puolustuksen kommentit aamupäivästä sekä Ylen toimittajat analysoivat aamupäivän istuntoa.

Ylen toimittaja Kaisu Jansson seuraa ensin vankilassa ja sen jälkeen oikeustalolla hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä.

Yle uutisoi oikeudenkäynnistä myös radion ja television uutislähetyksissä.