Kestävätkö sadehousut lätäkössä istumista? Viisi kysymystä ja vastausta kuravaatteista

Lasten ulkovaatteiden materiaalit ovat kehittyneet rutkasti vedenkestävyydessä. Perinteinen kurahousu on silti yhä jokakeväistä arkimuotia. Tärkeää on valita oikea koko, vedenpitävyys – ja pukemistekniikka.

sadevaatteet
Lapsi hyppii kuralätäkössä ja läiskyttelee vettä.
Vesi roiskuu Halkokarin päiväkodin pihalla Kokkolassa.Noora Haapaniemi / Yle

1. Millainen koko kuravaatteista kannattaa valita?

Avustaja Jatta Huopana Halkokarin päiväkodista Kokkolasta muistuttaa, että tähän aikaan vuodesta on todella tärkeää tarkastaa lapsen kumisaappaiden ja kuravaatteiden koko.

– Talven aikana on taas kasvettu pituutta ja leveyttäkin!

Liian pienissä saappaissa tulee sekä kylmä että epämukava olo, sillä villasukka tarvitaan väliin vielä näillä keleillä. Liian kinteät sadevaatteet taas saavat helposti sekä pukijan että lapsen tuskastumaan.

Reima on suunnitellut omat tuotteensa niin, että esimerkiksi 104-senttinen kuravaate menee samankokoisen haalarin päälle. Asuissa on myös yhden sesongin kasvunvara.

Reiman viestintäpäällikkö Riika Paakkunainen sanoo, että kuravaatteet sietävät silti enemmänkin kasvunvaraa. Kuravaatekangas on ohutta, joustavaa ja taipuisaa, joten housuja voi säätää olkaimilla. Lahkeensuissa on silloin oltava kuminauha, ettei lahje jauhaudu kengän alla ja vaatteen jatkohyöty sula siihen.

Lapsi pukee päälleen kurahousuja.
Noora Haapaniemi / Yle

Rukan myynti- ja myynninedistämispäällikkö Pasi Luumi kehottaa olemaan ostamatta kovin ylisuurta kura-asua. Paakkunainen vahvistaa:

– Lasten on voitava leikkiä ne päällä, joten siinä kohdassa ei kannata olla kovin kitupiikki.

2. Miten pukemista voi helpottaa?

Päiväkodissa puetaan kymmeniä lapsia kahdesti päivässä ulkoilemaan. Avustaja Jatta Huopana Halkokarin päiväkodista Kokkolasta myöntää, että urakka käy käsivoimille: puetaan fleecet, haalarit, hanskat, kuravaatteet ja saappaat, jotta lapset saavat sukellella ulkona ihan rauhassa.

Avustaja Mervi Salo yrittää saada jo aikansa eläneen kuminauhan kengän alle, mutta antaa lopulta periksi. Koko joukon pukeminen on melkoinen urakka, joka vie paljon aikaa.

– Kyllä siinä tietää työtä tehneensä.

Riika Paakkunainen antaa jalkalenkkien kanssa tuskaileville yksinkertaisen ohjeen:

– Laita saapas ensin lahkeen sisään ja jalkalenkki kengän alle. Pue sitten saapas ja haalari lapselle yhtäaikaa. Vastaavasti kuori lapsi yhtäaikaa koko paketista.

Lapsi pukee villasukkia jalkaansa.
Kumisaapas ei saa olla liian pieni, sillä sen sisään pitää vielä saada mahtumaan villasukka.Noora Haapaniemi / Yle

3. Mistä kuravaatteen vedenkeston voi päätellä?

Kuravaatteiden materiaali kestää tietyn vesipaineen, ja tuota kestävyyttä kuvaa tuotteessa oleva vesipilariarvo. Mitä korkeampi vesipilari, sitä kovemman paineen materiaali kestää.

Arvo on kuvitteellisen vesipylvään korkeus millimetreinä: 10 000 millimetrissä putki saisi siis olla 10 metriä korkea, ennen kuin vettä alkaisi tihkua kankaan läpi. Vaatteen kuluessa kankaan vesipilariarvo toki laskee.

Jo 1500 vesipilarin materiaali on sateenpitävä. Se tarkoittaa sananmukaisesti taivaalta tulevan sateen pysymistä vaatteen ulkopuolella. Reiman Paakkunainen muistuttaakin, että sateen- ja vedenpitävyys ja vielä leikinkestävyys ovat eri asioita: vesihän saattaa päästä sisään myös vaikkapa lahkeensuista.

Lisäksi hiekoitus laittaa kuravarusteet joskus koville: nykyinen murske on aiempaa terävämpää ja sepelimäistä, ja se rikkoo kurahanskojen saumat helposti – varsinkin, jos käsi toimii kaivurina pihalla.

– Välillä ihmetellään, miksi niin käy. Materiaalin on kuitenkin oltava pehmeää ja notkeaa. Silti se kohtaa saman hiekan kuin polkupyörän rengas, ja niitäkin puhkeilee keväisin, muistuttaa Rukan Pasi Luumi.

4. Kauanko kurahousuilla voi istua vesilammikossa kastumatta?

– Jos housut ovat reiättömät, taapero voi istua niin kauan kuin muuten viitsii, sanoo Riika Paakkunainen.

Hän muistuttaa, että liike muuttaa tilannetta. Jos lapsi on jo isompi ja painavampi ja esimerkiksi tuiskahtaa mäkeä laskiessaan vesiputtiin, kuravaatteeseen kohdistuu lisäksi lapsen oman painon ja liikkeen aiheuttama voima. Silloin materiaalissa on oltava korkea vesipilariarvo, jotta se kestää.

– Kaikkein mukavinta on liukumäki, sanoo yksi kuravaatteissaan ulospääsyä odottava lapsi päiväkodin eteisessä Kokkolassa.

Kuvassa rivi kuravaatteita roikkumassa henkareista.
Yhden päiväkotiosaston kuravaatteita kuivataan kolmessa kaapissa kerrallaan.Noora Haapaniemi / Yle

5. Miksi taaperoille ei ole kokonaisia kurahaalareita?

Enimmilläänkin haalareissa vain alaosa on kuravaatemateriaalia. Kokonainen kurapuku olisi aivan liian tukala.

– Se olisi kuin muovipussi, ja hyöty olisi plus miinus nolla. Mitä järkeä on suojata lasta kastumiselta, jos hän hikoaa kymmenessä minuutissa? vastaa Reiman viestintäpäällikkö Riika Paakkunainen.

Rukan Pasi Luumi muistuttaa, että Suomessa käytetyin lasten sadevaate ovat olkainhousut. Takkia eli sadeyläosaa tarvitaan harvemmin, sillä sadevaate suojaa itse asiassa useammin muulta kastumiselta kuin ylhäältä tulevalta sateelta.

– Kokohaalarin hengittävyys ei olisi kovin hyvä. Pitää muistaa, että kuravaatteissa on tarkoitus voida leikkiä, sanoo Luumi.