Wanha tango ei ole puristamista painiotteella, vaan vartaloiden pehmeää puhetta – "Siihen tulee intohimo, sellainen kiihkeä, ihana"

Jo lähes kadotettu tangon alkuperäistyyli herätettiin uudelleen henkiin 2000-luvulla. Nyt Wanhan tangon harrastajia löytyy ympäri Suomen Ivalosta Lohjalle.

tangot (tanssit)
Jyrki ja Maarit Mäkelä kilpailevat Wanhassa tangossa.
Jyrki ja Maarit Mäkelän intohimona on Wanha tango. He osallistuvat vuosittain lajin SM-kisoihin.Ville Viitamäki / Yle

Kokkolan työväentalon tanssisalissa soi Bonita Nina. Kaksi paria liikkuu ylävartalot toisiinsa kietoutuneina lähes äänettömästi tanssilattialla.

Tunnelma on käsinkosketeltava. Ei puhetta, vain yhteinen, pehmeä tanssin kieli. Vaikka kyse on tangosta, se on kaukana siitä kulmikkaasta tangosta, jota suomalaiset ovat tottuneet tanssimaan. Nämä parit keinuvat Wanhan tangon tyylillä.

– Kun tango alkaa soida ja otan ensimmäiset Wanhan tangon askeleet, tuntuu, että tunnelma syttyy heti. Tunnelataus on ihan erilainen kuin suomalaisessa tangossa. Wanha tango on myös vähän helpompi, ja jotenkin meille parempi, kertoo kokkolalainen Jyrki Mäkelä ja katsoo kainalossaan seisovaa vaimoaan Maaritia.

– Siihen tulee se intohimo, sellainen kiihkeä, ihana. Se menee ihan tuonne luitten alle, Maarit Mäkelä huokaisee.

Jos pituus natsaa kohdalleen, liikutaan poski poskea vasten. Leikkisästi sanottuna tanssitaan korva suussa.

Diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen

Sadan vuoden takaisen tangotyylin uudelleen elvyttänyt diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen on itsekin lumoutunut tanssin tunnelmasta.

– Wanhassa tangossa ei puristeta pohjalaisittain kokovartalopainiotteella. Se on kevyttä liikkumista. Nainen myötäilee miehen liikettä, ylävartalot ovat lähekkäin ja jaloilla on tilaa tanssia. Jos pituus natsaa kohdalleen, liikutaan poski poskea vasten. Leikkisästi sanottuna tanssitaan korva suussa. Se on kuin höyhenen kanssa tanssisi, Tahvanainen maalailee.

Matkimalla opittiin yksinkertaisempi tangotyyli

Sata vuotta sitten Suomen tanssilavoilla syntyi tanssikansan keskuudessa tämä omintakeinen, argentiinalaista tangoa jäljittelevä tanssityyli. Suomeen argentiinalainen tango rantautui vuonna 1913, mutta vain harva osasi sitä tanssia. Tanssikouluja oli 1920-luvun vaihteessa vain Helsingissä, Turussa ja nykyisessä Pietarissa.

Koska tanssikoulut olivat vain harvojen herkkua, tämä kansanomainen ja yksinkertaistettu tangotyyli syntyi katsomalla ja matkimalla kesäisin tanssilavoja kiertäviä tangotaitureita.

Se ei ollut suinkaan niin näyttävää kuin argentiinalainen tango.

Juhani Tahvanainen

– Maaseudulla tanssikansa ihastui tuliseen tangoon, ja halusi oppia sitä. Kansan keskuudessa se sai yksinkertaisemman tyylin. Mukaan otettiin sellaisia kuvioita ja perusaskelia, jotka oli helppo oppia. Se ei ollut suinkaan niin näyttävää kuin argentiinalainen tango, kertoo Juhani Tahvanainen.

Parit tanssivat vanhaa tangoa.
Ville Viitamäki / Yle

Talvi- ja jatkosotien aikana (vuosina 1939–1944) kansanomainen tangotyyli lähes hävisi, koska tanssit kiellettiin Neuvostoliiton hyökkäysten pelossa. Tanssikoulut jatkoivat kuitenkin toimintaansa, ja niissä vahvan jalansijan saivat uudet tyylit, kuten nykyään laajalle levinnyt vaihtoaskeltango. Se syrjäytti alkuperäisen tangon.

– Se vanha, hieno tyyli, jota oli ennen sotia opeteltu, oli sotien jälkeen lähestulkoon hävinnyt. Miehiä kaatui sodassa ja naiset olivat joutuneet tanssimaan keskenään. Naiset eivät tanssineet vanhaa tyyliä, jossa ylävartalot ovat hyvin lähellä toisiaan.

Romanit ja siirtolaiset säilyttivät perinteen

Vanha tangotyyli oli säilynyt vain romaniväestön ja suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, kunnes toistakymmentä vuotta sitten diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen herätti sen uudelleen henkiin ja nimesi Wanhaksi tangoksi.

– Tämä alkuperäinen tangotyyli on perintönä säilynyt. Parhaiten se säilyi romaniväestön keskuudessa, koska he eivät menneet tanssikouluihin sitä opettelemaan, vaan taito siirtyi isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Muut, jotka kävivät tanssikoulussa opettelemassa tangoa, eivät tätä alkuperäistyyliä oppineet.

Juhani Tahvanainen törmäsi itse vanhaan tyyliin opettaessaan tangoa Göteborgissa. Siellä Suomesta Ruotsiin muuttaneet olivat pitäneet taitoa yllä.

– Tansseissa näin yhtäkkiä sulavan ja upeasti tanssivan parin. He kertoivat, että olivat muuttaneet aikoinaan Suomesta Ruotsiin ja tanssineet aina tällä omalla tyylillään. Myöhemmin sain huomata, että Ruotsissa suomalaiset pitävät vahvasti yllä suomalaista tanssikulttuuria. Siellä esimerkiksi tanssitaan joka viikko perinteisellä suomalaisella tyylillä. Tämä vanha tangotyyli oli siellä säilynyt melko alkuperäisenä. Ihastuin siihen ja päätin opetella sen.

Wanhassa tangossa eri rytmi, mies aloittaa aina oikealla jalalla

2000-luvun Wanha tango ei ole kuitenkaan täsmälleen alkuperäisen kaltainen. Juhani Tahvanainen laati tangotyyliin kuviosarjan ja lisäsi siihen hiukan vaikeusastetta ja kuvioita argentiinalaisesta tangosta. Tanssityyli on rekisteröity omaksi tuotemerkikseen.

Miten Wanhaa tangoa sitten tanssitaan?

Wanha tango
Wanha tango vie helposti mukanaan. Se on tavallista suomalaista tangoa pehmeämpää ja rennompaa. Videolla näkee näiden tangotyylien eron.

Nykytangossa miehet aloittavat tanssin vasemmalla jalalla, mutta Wanhassa tangossa mies lähtee liikkeelle aina oikealla jalalla sivulle. Wanhan tangon keinuvampi tyyli tulee nimenomaan sivuaskelista. Myös rytmitys on erilainen:

– Olemme tottuneet laskemaan rytmiä hidas, hidas, nopea, nopea, mutta Wanhassa tangossa rytmi lasketaankin hidas-nopea-nopea-hidas.

– Wanhassa tangossa on leiskuva tyyli, siellä on muutamia pitkiä askeleita ja sitten nopeita. Hitaat askeleet eli ensimmäinen ja viimeinen askel ovat vahvoja askeleita ja silloin tehdään myös käännöksiä, opastaa Tahvanainen.

Muuten Wanhassa tangossa on niin sanottu vapaa vienti eli mies voi vapaasti valita erilaisia kuvioita ja nainen myötäilee miehen liikettä. Toisin sanoen tanssityyli antaa hyvin paljon vapauksia

Wanhaan tangoon hurahdetaan

Nykyään Wanhalla tangolla on ympäri Suomea vankka kannattajakuntansa, ja harrastajia tulee koko ajan lisää. Lajissa järjestetään myös vuosittain suomenmestaruuskilpailut Tampereella Maailmantango-festivaalin yhteydessä. Wanhan tangon ovat löytäneet myös nuoret parit. Heitä näkyy myös SM-kilpailuissa.

Wanhaa tangoa opetetaan nykyään noin 50 tanssiseurassa ympäri Suomea aina Ivalosta Lohjalle saakka. Pikku hiljaa tangotyyli on levinnyt tanssiseuroista myös tanssilavoille.

Vesa Witick vie Wanhaa tangoa
Ville Viitamäki / Yle

Kokkolalainen Vesa Witick on koulutettu Wanhan tangon ohjaaja. Hän myöntää olevansa tangofriikki ja siksi hän ei empinyt, kun 2000-luvun alussa Kuhmossa tuli mahdollisuus osallistua Tahvanaisen koulutukseen.

– Yksinkertaisesti tykkään tanssia tangoa!

Monesti Wanhaan tangoon hurahdetaan, ja Vesa Witick tietää, miksi.

– On ihmisiä, jotka haluavat tanssia vain suomalaista tangoa eli sitä marssitangoa. Toiset taas haluavat ryhtyä nautiskelemaan enemmän, ja siihen sopii tämä Wanha tango. Siinä pystyy paremmin ottamaan huomioon sen toisen, joka on sylissä.

Jyrki ja Maarit Mäkelä osallistuvat joka vuosi Wanhan tangon SM-kilpailuihin. He myöntävät hurahtaneensa lajiin:

– Aivan varmasti ollaan, Maarit nauraa.

– Kyllä, komppaan Maaritia ihan täysin, että Wanha tango vie mennessään, Jyrki täydentää.

– Kun treenaa, niin jotenkin sitä haluaa, ettei se kaikki mene hukkaan, siksi me varmasti osallistutaan SM-kilpailuihin – ja on minulla ja Maaritilla myös kilpailuviettiä, Jyrki hymyilee.