Ylen kysely paljasti ongelmia yliopistojen rahoituksessa: "Teillä on autonomia, meillä on rahat"

Useimmat yliopistojen esille ottamista ongelmista liittyvät niiden nykyiseen rahoitusmalliin. Tekeillä oleviin uusiin mittareihin kohdistuu yliopistoissa suuria odotuksia.

Yliopistot & korkeakoulut
Fysiikan opiskelija tekee koulutehtäviä.
Yliopistojen rehtorien vastausten perusteella näyttää siltä, että tekninen osaaminen ei kiinnosta valtiovaltaa eikä nuoriakaan.Sakari Partanen / Yle

Suomen yliopistokoulutuksessa on ongelmia, kertoo Ylen kaikille Suomen 15 yliopistolle tekemä kysely. Suurin osa ongelmista liittyy rahoitukseen: nykyinen rahoitusmalli vaikeuttaa yliopistojen pyrkimyksiä vastata elinkeinoelämän tarpeisiin ja näyttää myös heikentävän koulutuksen tasoa.

Yle lähetti kyselyn Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta kaikkien Suomen yliopistojen rehtoreille. Kyselyssä kysyttiin muun muassa yliopistojen rahoituksesta, sen muutosten vaikutuksesta sekä tutkimuksen ja opetuksen puutteista.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelän mukaan yliopistot ovat hankalassa paikassa rahoituksen suhteen.

– Yliopistojen rahoitukseen ei ole tehty indeksitarkistusta kahdeksaan vuoteen, mikä merkitsee pienelläkin inflaatiolla paljon. Sen päälle ovat tulleet vielä merkittävät leikkaukset.

Uhkana aukot perustutkimuksessa

Monen yliopiston vastauksissa todetaan, että nykyinen rahoitusmalli painottaa nopeaa hyötyä ja pitkäjänteinen perinteisen tekniikan kehittämiseen suuntautunut yhteistutkimus yritysten kanssa on ajettu alas. Asiasta herätti keskustelua muiden muassa Rakennuslehti (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) jo leikkauksia tehtäessä vajaat kolme vuotta sitten.

Nykyinen strategista rahoitusta painottava malli pakottaa yliopistot satsaamaan omiin vahvuusalueisiinsa. Handelshögskolanin eli Hankenin rehtori Karen Spens arvioi, että tästä voi seurata ongelmia.

– On mahdollista, että syntyy alueita, joita yksikään Suomen yliopistoista ei valitse. Se voi johtaa siihen, että kyseiset alat surkastuvat kansallisesti.

Hänen mukaansa lyhyen aikavälin hyötyjä tavoiteltaessa perustutkimukseen jää helposti aukkoja aloille, joilla ei juuri tällä hetkellä ole kasvun näkymiä.

Opetusministeriö ohjaa kiintiöillä

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat harmissaan opetusministeriön ohjauskeinonaan käyttämästä tutkintojen säätelystä, johon liittyvät alakohtaiset tutkinnonanto-oikeudet ja niihin kohdennettu tutkintokiintiö.

Yliopistot eivät voi reagoida teollisuuden tarpeisiin ilman ministeriön siunausta. Tästä viime aikojen selkein esimerkki on Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen laajennuksen kariutuminen.

Turun yliopisto teki viime joulukuussa valtioneuvostolle esityksen materiaali- ja konetekniikan opetuksen aloittamisesta. Opetusministeriö ei Turun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mukaan halunnut muuttaa asetusta niin, että ei-teknillinen yliopisto olisi saanut kouluttaa diplomi-insinöörejä.

Asetusmuutosta ei tullut. Asia ratkaistiin niin, että Turun tarvitseman koulutuksen hoitaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

”Teillä on autonomia, meillä on rahat”

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto muotoilee opetusministeriön ja yliopistojen suhteen yksinkertaisesti:

– Opetusministeriö on todennut yliopistoille, että teillä on autonomia, meillä on rahat. Tästä voi päätellä vaikutuksen.

Yliopistot sopivat tavoitteista opetusministeriön kanssa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Mies ojentaa kahdenkymmenen euron seteliä.
Suomalaisten yliopistojen Tanskasta lainattu palkitsemisjärjestelmä perustuu lyhytjänteisyyteen. Yliopistoja palkitaan rahalla kansainvälisestä julkaisemisesta ja tohtoreiden sekä opintosuoritusten määrästä. Innovaatioihin johtavia tuloksia kuten patentteja, uusia yrityksiä ja lisensiointia ei mitata eikä niiden perusteella myönnetä rahoitusta.Henrietta Hassinen / Yle

Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäen mielestä yliopistoilla pitäisi olla mahdollisuus keskustella koulutustarpeesta rahoittajan kanssa myös sopimuskauden aikana, mikäli tarvetta koulutusalojen tutkintojen lisäämiseen ilmenee.

– Niin kauan kuin ministeriö on yliopistojen suurin rahoittaja, sillä on luonnollisesti myös ohjausvaltaa niihin erityisesti strategisten ja koulutus- sekä tiedepoliittisten tavoitteiden kautta.

Kiintiöt koetaan ongelmaksi

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melinin mukaan työelämässä olisi kysyntää matemaatikoille ja tilastotieteilijöille, joita valmistuu nykyisellään liian vähän. Hänkin kiinnittää huomiota opetusministeriön tiukkaan alakohtaiseen ohjaukseen.

– Vaikka ohjausta on kevennetty, ministeriö säätelee edelleen hyvin tiukasti esimerkiksi lääkäreiden ja opettajien koulutusta. Ainakin opettajankoulutuksen säätelyä olisi syytä keventää. Esimerkiksi opinto-ohjaajia tarvittaisiin enemmän.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen arvioi, että muun muassa sosiaalityöntekijöille ja oikeustieteilijöille olisi kysyntää nykyistä enemmän.

Kouluttaa ei kuitenkaan kannata, koska ministeriö ei maksa tavoitteen ylittävistä tutkinnoista.

Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on valmis tarkastelemaan useissa vastauksissa kritisoituja tutkintokattoja tekeillä olevassa rahoitusmallissa.

Yliopistojen autonomian luonteesta hänellä sen sijaan on aivan erilainen näkemys kuin useimmilla yliopistoilla. Lehikoinen pitää Suomen yliopistojen autonomiaa kansainvälisesti vertaillen hyvin vahvana.

Rahoittaja haluaa tietysti, että eduskunnan ja valtioneuvoston tiedepoliittiset tavoitteet otetaan huomioon, Lehikoinen toteaa.

Yliopistot huolissaan osaajapulasta

Yliopistojen mielestä monilta aloilta valmistuu aivan liian vähän uusia osaajia.

Yle nosti aiemmin tänä vuonna osaajapulan esiin perinteisen tekniikan ja konetekniikan näkökulmasta. Vientiteollisuus on huolestunut, koska erityisesti kone- ja laiteviennin kannalta keskeisen teknillisen mekaniikan opetus ja osaaminen on romahtanut Suomessa tällä vuosituhannella.

Tutkimusrahoitus on romahtanut, eikä aloille löydy riittävästi kotimaisia opiskelijoita.

Mikko Huppa

Kyselyssä tuli ilmi monia muitakin osaamiskapeikkoja sekä tutkimukseen ja opetukseen liittyviä ongelmia.

Yliopistojen johdon mielestä puutetta on muun muassa matemaatikoista ja tilastotieteilijöistä. Samoin esimerkiksi lääkäreitä, oikeustieteilijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja opettajia pitäisi vastausten perusteella kouluttaa nykyistä enemmän.

Perinteisen tekniikan imago-ongelma

Perinteisen tekniikan ongelmat nousivat esiin myös Ylen tekemässä kyselyssä. Koulutuksen ja tutkimuksen suhteen heikossa jamassa ovat esimerkiksi kone- ja valmistustekniikka, prosessitekniikka, kemiantekniikka, valimotekniikka ja soveltava matematiikka.

Stora Enson Varkauden tehtaan tiloja.
Käytetyillä mittareilla ei rehtoreiden mukaan Suomeen synny kilpailukykyä. Suomi on nykyisellään pitkälti raaka-aineiden, puolivalmisteiden tai alihankinnan tuottaja.Kalevi Pitkäkangas / Yle

Pienemmistä tekniikan aloista osaamisvajetta on muun muassa akustiikassa ja virtausmekaniikassa. Akustiikkaa tarvitaan rakenteiden synnyttämän melun minimoimisessa. Virtausmekaniikkaa taas tarvitaan esimerkiksi moottorin jäähdytysjärjestelmän suunnittelussa.

Åbo Akademin rehtori Mikko Hupan mukaan koko läntisessä maailmassa on ongelmana, että perinteisen tekniikan aloilla ei yksinkertaisesti ole niiden ansaitsemaa statusta nuorten silmissä.

– Tutkimusrahoitus on romahtanut, eikä aloille löydy riittävästi kotimaisia opiskelijoita.

Koodareita tuotava ulkomailta

Ohjelmisto-alan osaajista on pulaa eri puolilla Suomea, kertoo kysely.

Osaamispulaa on hieman yllättävilläkin paikkakunnilla: esimerkiksi Oulussa Nokian jälkeen uudelleen piristynyt ict-ala kaipaa lisää ohjelmisto-osaamista.

Akuuttia koodaripulaa ei voi hoitaa muuten kuin rekrytoimalla työvoimaa ulkomailta. Kotimaisten osaajien kouluttaminen vie vuosia. Tähän liittyy toki omat ongelmansa, todetaan Tivin jutussa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Työvoimakapeikkoja ei osata ennakoida

Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että hänen yliopistollaan on luonnontieteissä sama ongelma kuin muillakin oppilaitoksilla: opiskelijoita on vaikea saada rekrytoiduksi varsinkaan kotimaasta.

Tilannetta ei helpota yhteiskuntarakenteen muutos. Syntyvyyden laskun myötä nykyiset ikäluokat ovat selvästi pienempiä kuin eläkkeelle väistyvät, ja siitä seuraa ongelma.

Turun yliopiston Kalervo Väänänen kiinnittää huomiota tähän julkisuudessa vähälle huomiolle jääneeseen ongelmaan.

– Muutamien vuosien kuluttua meillä on puutetta koulutetusta työvoimasta hyvin monella alalla, mikäli nuorten halukkuus lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin ei oleellisesti lisäänny.

Kauppatieteisiin erikoistunut Hanken lähestyy rekrytointiongelmaa toista kautta.

Se pyrkii saamaan opiskelijoita suomalaisten vientiyritysten kohdemaista. Näin he olisivat yritysten käytettävissä heti, kun he aloittavat opiskelun.

– Ajattelemme, että nämä nuoret kansainväliset kyvyt voivat merkittävästi auttaa yritysten liiketoimintojen kehittämisessä. Olemme hakeneet tälle mallille opetusministeriöstä kärkihankerahoitusta. Parhaimmillaan se voisi toimia täsmäkoulutuksena suomalaisten vientiyritysten tarpeisiin, sanoo Hankenin Karen Spens.

Tekniikan tutkimuksen rahoitus hukassa

Monen rehtorin mukaan vuodenvaihteessa Finpron kanssa Business Finlandiksi fuusioituneen Tekesin rahoituksen romahtaminen on ollut tekniikan aloille katastrofi.

Tekesin rahoitusvaltuuksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienennetty 150 miljoonalla eurolla. Tehdyt leikkaukset ovat iskeneet ennen kaikkea yliopistojen ja suurten yrityksen rahoitukseen.

– Sen avulla tehty yliopistojen ja yritysten pitkäjänteisempi yhteinen tutkimustoiminta on lähes kokonaan loppunut. Isoja tutkimusryhmiä yliopistoissa on hajonnut tämän seurauksena, sanoo Hupa.

Koodia
Powerpoint-maailmassa innovaatiot syntyvät innovaatiosysteemissä.Sakari Partanen / Yle

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Riitta Keiskin mukaan tekniikan perustutkimusta ei käytännössä enää rahoiteta Suomessa kuin yritysvetoisissa kehitysprojekteissa.

Yliopistojen on vaikeaa ylläpitää kansantalouden kannalta tärkeää toimintaa, jota opetusministeriön rahoitusmalli ei tue tai joka ei saa kohdennettua rahoitusta muualta, sanoo Keiski.

Aalto-yliopistossa yritysten tarpeisiin yritetään rehtori Ilkka Niemelän mukaan rahoitusmallista huolimatta vastata omalla riskillä. Siihen tarvittava rahoitus on kerättävä monista eri lähteistä.

– Silläkin on hintansa. Kun meidän parhaat ihmiset joutuvat käyttämään paljon aikaa rahoituksen hakemiseen, se on tietysti jostain pois, sanoo Niemelä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa uskoo Tekesin määrärahojen vähenemisen johtavan nykyisessä rahoitusmallissa alenevaan kierteeseen: kun tekniikan muualta kuin opetusministeriöltä tulevaa rahoitusta pienennetään, opetusministeriö leikkaa vielä rahoitusmallin ulkopuolisesta rahoituksesta antamaa kompensaatiota, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Rehtoritkin puhuvat kilpailukyvystä

Opetusministeriön yliopistoille antama rahoitus pienenee myös, kun tohtoreiden ja julkaisujen määrät vähenevät aiemmin tehtyjen leikkausten vuoksi.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä on huolestunut tekniikan alan tutkimuksen ja opetuksen kehityksen vaikutuksesta Suomen kilpailukyvylle.

OECD:n tilasto tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kehityksestä Suomessa ja verrokkimaissa.
OECD:n tilasto tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kehityksestä Suomessa ja verrokkimaissa. Suomen panostus kulkee aivan omia polkujaan.

Niemelän mukaan rahoitusmallissa on muun muassa se vika, ettei se ota koulutusalojen hintaeroja huomioon.

– On huolestuttavaa, että suomalaisten yliopistojen resurssit eivät ole viime vuosina kehittyneet samalla tavalla kuin kilpailijamaissa, joissa on investoitu erityisesti tekniikan tutkimukseen ja opetukseen. Ero kasvaa koko ajan kovaa vauhtia.

Niemelän mukaan rahoitusmalli kannustaa siirtämään koulutusta sellaisille aloille, joilla koulutus on halvempaa ja toisaalta joudutaan tinkimään koulutuksen laadusta esimerkiksi infran suhteen.

Tämä on hänen mukaansa syynä siihen, että esimerkiksi tekniikassa tuotantotalouden koulutus on kasvanut Suomessa voimakkaasti.

Tuotantotaloudessa pääpaino on tehokkaassa tuotannon tai palvelun suunnittelussa ja hallinnassa, ei teknisessä osaamisessa.

Painopistettä startupeista suuriin yrityksiin

Åbo Akademin Mikko Hupan mukaan Suomen tulevaisuutta ei voida rakentaa pienten startup-yritysten varaan.

– Miksi valtiovalta ei tajua hyvin suunniteltujen ja pitkäjänteisten yhteistutkimusohjelmien merkitystä? Niiden tulokset eivät näy vuoden tai kahden viiveellä, mutta sitäkin vahvemmin kymmenen vuoden aikajänteellä.

Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen myöntää tutkimusrahoitukseen liittyvän ongelman.

Fokus on viime vuosina ollut kasvuyrityksissä, mutta niiden ajattelun aikajänne on lyhyt. Se ei ole hyvä pohja yliopistojen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Suurten yritysten ajattelun aikajänne taas on pitkä ja niillä on resursseja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, sanoo Lehikoinen.

Uutta rahoitusmallia ollaan etsimässä

Yliopistojen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Käynnissä on korkeakoulujen visio 2030 -valmisteluryhmien työ. Hankkeeseen kohdistuu yliopistoissa suuria odotuksia.

Useiden rehtoreiden mukaan opetusministeriön nykyinen rahoitusmalli ei huomioi juurikaan yliopiston yhteiskunnallista vaikutusta.

Rehtorit haluaisivat, että uusi malli ottaisi huomioon eri alojen erilaiset tutkimus- ja koulutuslaitteiston kustannukset, alan merkityksen kansantalouden kilpailukyvylle, alan opiskelijoiden työllistymisen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tason.

Myös yliopistokohtaisia räätälöityjä tulossopimuksia opetusministeriön kanssa kaivataan.

Rehtorien mukaan yliopistojen autonomiaa lisäämällä toiminta olisi pitkäjänteisempää. Nykyinen rahoitusmalli houkuttelee maksimoimaan lyhyen aikavälin mittarit.

Opetusministeriö myöntää muutospaineet

Rahoitusmalliin kohdistuu opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan paljon ristiriitaisia muutospaineita. Pitäisi lisätä korkeakoulututkintojen määrää, nopeuttaa valmistumisaikoja ja kasvattaa osaamista yhtä aikaa.

Opetusministeriö haluaa nykyistä selvästi enemmän korkeakoulutettuja. Lehikoinen toteaa parhaillaan työstettävän korkeakoulutus- ja tutkimusvision tavoitteena olevan, että vähintään puolet ikäluokasta (25-34-vuotiaista) suorittaa korkeakoulututkinnon. Nyt luku on runsaat 40 prosenttia.

Hän haluaisi kannusteita myös jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Korkeakoulujen tarjontaa pitäisi avata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön, niin että osaamista pääsee täydentämään muutenkin kuin hakeutumalla tutkintoon johtavaan koulutukseen. Se on iso muutos korkeakoulujen toiminnassa.

Opetusministeriö selvittää parhaillaan, onko lainsäädännössä korkeakoulujen kehitystä hidastavia esteitä.

Se on kiireisin asia. Varmaan jo kesään mennessä tiedetään, tuleeko tarvetta muuttaa säädöksiä. Osa asioista on valtioneuvoston päätettävissä. Jos lakeja pitää muuttaa, se on eduskunnan asia.

Uuden rahoitusmallin pitäisi Lehikoisen mukaan olla valmiina syksyllä.

Yliopistojen vastaukset on poimittu osin sähköpostikyselynvastauksista, osa yliopistojen rehtoreista on myös haastateltu lisäksi tv-kameralla tai puhelimitse.