Käytettiinkö Syyriassa kloorikaasua? Suomalaisasiantuntija pitää sitä mahdollisena: "Koska alueella soditaan, sinne eivät tutkijat pääse"

Kemiallisten aseiden käyttöä tutkivan Verifin-instituutin johtaja, professori Paula Vanninen sanoo, että Syyriassa Ghoutan alueella on hyvin mahdollisesti käytetty kloorikaasua tai sariini-hermomyrkkyä. Käytön todistaminen on sotaoloissa kuitenkin vaikeaa.

Syyria
Uutisvideot: Sosiaalisen median video Syyrian kaasuiskun uhreista
Uutisvideot: Sosiaalisen median video Syyrian kaasuiskun uhreista

Helsingin yliopiston alaisen kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen perustaa tietonsa tässä vaiheessa tiedotusvälineisiin. Mitään tutkimuksia ei ole vielä paikan päällä aloitettu, iskun kerrotaan tapahtuneen eilen.

Sotaoloissa tutkinta on hankalaa, ja aivan erityisen vaikeaa on selvittää, kuka on kemiallista asetta käyttänyt.

– Todennäköisesti tätäkin selvittämään perustetaan YK:n tutkijaryhmä. Mutta koska alueella soditaan, sinne eivät tutkijat pääse. Ensin pitää saada tulitauko aikaan, jotta tutkijat pääsevät hakemaan näytteitä. Jälkeenpäin on hyvin vaikeaa osoittaa, että jokin maa olisi ollut vastuussa.

Kloorikaasun jälkien löytäminen on vaikeaa jälkikäteen, koska kaasu haihtuu nopeasti.

– Vain jos siellä on tällaisia ilmaisimia, jotka pystyy kloorikaasua havainnoimaan, kaasun käyttö voidaan nopeasti todentaa. Jälkikäteen tutkinta on paljon hankalampaa, se voidaan tehdä lähinnä ympäristönäytteistä, joissa yhdisteet ovat kloorautuneet enemmän kuin normaaleissa maanäytteissä.

Kapinallisalueilta tulleiden tietojen mukaan ihmisillä on tullut vaahtoa suusta, ja heillä on ollut kouristuksia. Ne täsmäävät kloorikaasuun ja hermokaasu sariiniin.

Kemiallisia aseita on todistetusti käytetty Syyriassa lukuisia kertoja vuoden 2013 jälkeen.

Kloorikaasua käytettiin aseena ensimmäisessä maailmansodassa

Vanninen kertoo, että kloorilla on rauhanomaisia käyttötarkoituksia, se on yleinen teollisuudessa ja sillä muun muassa puhdistetaan vettä.

Paula Vanninen
Verifinin johtaja, professori Paula VanninenYle

Sitä ei ole kemialliset aseet kieltävässä sopimuksessa listattu aseeksi – mutta sen, kuten muidenkin myrkkyjen käyttö aseena on toki kielletty.

Kun kloorikaasua käytetään aseena, sitä sisältävä säiliö räjäytetään, ja kaasu leviää nopeasti laajalle. Levitystavan tehokkuus on olennainen tekijä sen suhteen, paljonko uhreja tulee.

– Ensimmäisessä maailmansodassa sitä käytettiin aseena ja uhreja oli satoja tuhansia, kertoo Vanninen.

Vuonna 2014 Syyrian kemiallisia aseita tuhottiin Yhdysvaltain johdolla, mutta kloorin kaltaisia teollisuuskemikaaleja on saattanut hyvinkin Vannisen mukaan jäädä Syyriaan.

– Klooria voidaan hankkia myös lisää. Sen vientiä on hankala valvoa, koska sillä on myös sallittua käyttöä. Se ei ole täyskiellon piirissä toisin kuin esimerkiksi sariini, jonka lähtöaineetkin ovat kiellettyjä.

Ongelmana on myös, että Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW on joutunut koko ajan tarkistamaan Syyria ilmoituksia kemiallisten aseiden määrästä ja sijainnista.

– Sotatila on jatkunut pitkään, paljon dokumentteja on hävitetty. OPCW tekee koko ajan selvityksiä siitä, mitä varastoja siellä vielä mahdollisesti on. Varastoja on voitu myös anastaa, kaasuja voi olla myös vastapuolen hallussa.

*Lue lisää: *"Uhrien suusta tuli vaahtoa" – Järjestöjen mukaan ainakin 70 kuollut kaasuiskussa Doumassa Itä-Ghoutassa