Stressaako? Huolet purkautuvat lankakerä kerrallaan, olipa kyse opiskelijasta tai huippu-urheilijasta

Neulominen on rentouttavaa ja rauhoittavaa. Toistuva liike auttaa keskittymään ja pinnalle nousevat ajatukset pysyvät sivussa.

Neulonta
Nainen neuloo.
Neulomisessa rauhallinen ja toistuva liike rauhoittaa.Elisa Kinnunen / Yle

Sotkamo19-vuotias Anni Tuikka istuu sohvalla ja neuloo. Vieressä on kori, missä on valmiita sukkia ja lapasia. Parhaillaan Tuikka kutoo sinisestä villalangasta sukkaa, jonka varteen tulee valkoisella langalla kohokuvio.

Samalla Tuikka saa ajatukset pois asioista, jotka vaivaavat mieltä. Huolet purkautuvat lankakerä kerrallaan.

– Mieli tyhjenee ihan täysin. Se on vähän kuin terapiaa. En ajattele oikeastaan mitään. Tai saatan ajatella vain, että yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi, kun lasken silmukoita.

Tuikka oppi kutomaan alakouluikäisenä. Neulominen on ajanvietettä, mitä hän tekee kausiluontoisesti.

– Välillä en ole neulonut ja sitten tulee taas into, että tekee mieli tehdä jotain. Saan ajatuksia vähän muualle ja pystyn rentoutumaan hetkeksi, tämän kevään ylioppilas kertoo.

Huippu-urheilijat tarttuivat puikkoihin

Suomen olympiaurheilijat ovat neuloneet urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen johdolla vuoden 2014 Sotshin talviolympialaisista lähtien. Urheilijat tarttuivat puikkoihin myös vuonna 2016 Rion kesäolympialaisissa ja tänä talvena Pjongchangin olympialaissa.

– Halusimme tietoisesti lähteä tarjoamaan urheilijoille yhteistä, rentoa ja hauskaa toimintaa. Samalla urheilijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja viettämään aikaa pitkillä kisareissuilla, eli kyse on yhteisesti ajanvietteestä ja rentoutumisen tavasta, Ronkainen kertoo.

Urheilijoista esimerkiksi ampumahiihtäjä Kaisa Märäkäinen on tunnetusti hyvä neulomaan, ja hän opetti viime kisoissa maastohiihtäjä Iivo Niskasta neulomaan.

Neulominen, kuten kaikki käsillä tekeminen, on rentouttavaa ja rauhoittavaa.

– Mieli rentoutuu, kun ajatukset rauhoittuvat tekemisen äärelle. Käsillä tehdessä myös työn tulos näkyy, mikä on palkitsevaa. Sitä kautta se tuo onnistumisen tunnetta ihmiselle.

Käsillä tekeminen tekee hyvää aivoille. Hannaleena Ronkaisen mukaan käsityöt aktivoivat monipuolisesti aivojen osia, mikä vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin.

– Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa varsinkin sellaisille ihmisille, jotka tekevät paljon ajattelutyötä ja aivot ovat kuormittuneet. Kun aivojen eri osat aktivoituvat, tulee tasapainottuminen ja rentoutumisen tunne.

Se tuntuu ihanalta, että minulla on jotain, mitä olen itse tehnyt lankakerästä.

Anna Tuikka

Toistuva liike auttaa keskittymään ja pinnalle nousevat ajatukset pysyvät sivussa. Parhaimmillaan neulominen voi olla yhdenlaista mindfulnesia, Ronkainen sanoo.

– Mindfulnesissa on kyse tietoisesta läsnäolemisesta: ihminen kohdistaa ajatukset tiettyyn asiaan tai hetkeen ja on kaikilla aisteilla läsnä. Mieli on vapaa murheista ja menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista. Ihminen on täysin läsnä siinä hetkessä.

"Neulomisesta ei tarvitse tehdä suorittamista"

Aloittelijalta neulominen vaatii keskittymistä ja tsemppaamista, jotta silmukat menevät oikein ja langat pysyvät puikoilla. Taidon kehittyessä siitä tulee automaattista toimintaa, vaikka aivot tekevät taustalla töitä koko ajan.

– Silloin neulomista ei tarvitse ajatella ja mieli lepää, urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen sanoo.

Suomen olympiaurheilijoille neulomisesta on tullut jo perinne. Esimerkiksi Pjongchangissa joukkueen yhteisenä tavoitteena oli kutoa peitto presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vauvalle.

– Jokaisella urheilijalla oli mahdollisuus osallistua siihen, mikä loi yhteenkuuluvuutta. Tietenkin myös uuden taidon oppiminen ja käsillä tekemisen tulos ilahduttivat.

Nuori nainen istuu sohvalla ja neuloo sukkaa.
Sotkamolainen Anni Tuikka neuloo kausiluontoisesti. Hän sanoo olevansa ylpeä itsestään, kun on saanut valmiiksi vaikean neuloksen.Tiia Korhonen / Yle

Jokaisella neulojalla on omat tarpeensa ja tavoitteensa. Osalle tärkeintä on saada oma tuotos valmiiksi ja sukat tai kaulaliina käyttöön. Toisille neulominen on itsessään terapeuttista ja rauhoittavaa, jolloin työn valmistuminen ei ole pääasia.

– Tärkeintä on miettiä, mikä on itselle tärkein asia. Neulomisestakaan ei tarvitse tehdä suorittamista. Niin kauan, kun tekeminen pysyy nautinnollisena ja rentouttavana eikä kuormita liikaa hartioita tai tuota stressiä liian tiukoilla aikatauluilla, se on hyvä asia. Jokainen tekee sitä omaan tahtiin ja tilanteeseen sopivalla tavalla, Ronkainen sanoo.

Mieli rentoutuu, kun ajatukset rauhoittuvat tekemisen äärelle.

Hannaleena Ronkainen

Sotkamolainen Anni Tuikka myöntää, että hänen on saatava neulostyö valmiiksi. Sukkaa tai lapasia ei voi jättää kesken, koska se harmittaisi.

– Nyt olen ruvennut tekemään niin, että teen yhtä aikaa molempia sukkia, ja vuorottelen niiden välillä. Niin minä saan tehtyä sukat varmasti loppuun, ja ei käy niin, että teen yhden enkä jaksa enää tehdä toista.

Nainen neuloo sukkaa.
Sotkamolainen Anni Tuikka ei ajattele juuri mitään silloin, kun hän neuloo. Mieli lepää.Tiia Korhonen / Yle

Tuikan mukaan kutomisessa suurin palkinto on valmis tuotos. Etenkin, jos työn alla on ollut sellainen neulos, jota hän ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin.

– Joskus sitä on tosi ylpeä itsestään, kun on tehnyt jonkun vaikeamman neuloksen. Monesti annan sukkia ja lapasia lahjaksi ystäville tai otan itse käyttöön. Se tuntuu ihanalta, että minulla on jotain, mitä olen itse tehnyt lankakerästä.

Tuikan käsityötaidot on huomattu myös lähipiirissä. Aikaisemmin Tuikan äiti neuvoi tytärtään, mutta nyt roolit ovat vaihtuneet.

– Äitikin neuloo aika paljon, mutta monesti hän pyytää minulta apua. Luen vaikka jonkun ohjeen äidille uudestaan, jos hän ei ole ihan ymmärtänyt, mitä siinä sanotaan.