Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat

Kouluvalintaa ohjaavat paitsi perhe, kaverit ja olosuhteet – myös sattuma.

opiskelu
Lukiolaiset Sylvia Korvajärvi ja Jenna Viitanen sekä lukiosta valmistunut Aino Toivonen ovat suuntaamassa Paltamosta eri suuntiin.
Lukiolaiset Sylvia Korvajärvi ja Jenna Viitanen sekä lukiosta valmistunut Aino Toivonen ovat suuntaamassa Paltamosta eri suuntiin.Elisa Kinnunen / Yle

PaltamoNuori uskoo usein tekevänsä opiskelupaikan valinnan itse. Moni asia kuitenkin vaikuttaa valintaan.

Näin väittää Sinikka Aapola Karin ja Tarja Tolosen yhä käynnissä oleva tutkimus, jossa seurataan nuoria ja heidän valintojaan kymmenen vuoden ajan.

Kolmen vuoden aikana on selvinnyt, että kouluvalintaan vaikuttavat muun muassa vanhemmat, kaverit, koulun sijainti ja epävarmuus toiveammatista.

Kaupungissa ja maalla lähtökohdat ovat erilaiset. Syrjäseuduilla kasvetaan lähtemään, jos tahtoo opiskella pidemmälle.

Mikä minusta tulee isona? Tätä miettii moni nuori yhteishakujen kynnyksellä. Kolme paltamolaista nuorta kertovat omat kokemuksensa koulujen valinnasta.

Viisi vaihtoehtoa:

  1. Lukio valitaan, kun nuorella esimerkiksi akateemista kunnianhimoa ja selkeitä tavoitteita jatkaa yliopisto-opiskeluissa. Toisaalta lukiossa nuori voi ottaa aikaa itselleen ja pohtia minne jatkaisi.
  2. Ammatilliset opinnot valitaan, kun nuorella on selvä tavoite kouluttautua tiettyyn ammattiin.
  3. Osa nuorista pohtii valintaansa lukion ja ammatillisen opiskelun välillä.
  4. Osa nuorista pohtii valintaansa ammatillisten opintolinjojen välillä oman kiinnostuksen mukaan.
  5. Nuorella on epävarma tilanne silloin, kun on vahva kiinnostus, harrastuneisuus ja taitopohja alaansa, mutta sopivaa opiskelupaikka ei löydy.

Viime hetkellä lukioon

17-vuotias Sylvia Korvajärvi teki viime hetkellä täyskäännöksen. Vielä juuri ennen yhteishaun päättymistä hän ajatteli hakevansa ammattikouluun, mutta päätyikin oman kylän lukioon. Samaan kouluun, johon monet kaveritkin olivat menossa.

– Lukio oli helppo valinta, koska kyseessä oli sama koulu, samat kaverit, samat opettajat ja tuttu ympäristö, listaa lukion toisen vuosikurssin opiskelija Sylvia Korvajärvi.

Korvajärvi kertoo pohtineensa lukiovalintaa myös yhdessä vanhempiensa kanssa.

– Monet miettivät, että lukio olisi hirveän raskas, eikä sitä jaksa. Mutta kyllä siihen pystyy, eikä se ole niin hankalaa, kannustaa Korvajärvi.

Sylvia Korvajärvi kuului nuoriin, jotka pohtivat lukion ja ammattikoulun välillä. Jenna Viitaselle puolestaan lukiovalinta oli selvyys.
Sylvia Korvajärvi kuului nuoriin, jotka pohtivat lukion ja ammattikoulun välillä. Jenna Viitaselle puolestaan lukiovalinta oli selvyys.Elisa Kinnunen / Yle

Korvajärvi on tutkimuksen mukaan tyypillinen nuori, joka miettii viime metreille asti lukion ja ammattikoulun välillä. Tutkimukseen osallistuvista nuorista osa määritteli itsensä enemmän käsillä tekijäksi kuin lukijaksi. Nuoret pohtivat myös, olisiko lukion työmäärä liian suuri, vaikka mielenkiintoa lukio-opintoihin riittäisi.

– Aika harva lukioon menevä nuori tietää yhtään, mitä hän aikoo lukion jälkeen opiskella, Aapola-Kari avaa.

Korvajärvelläkin ovat vielä opintosuuntaukset avoinna.

– Aika paljon tietoa saa varmaan koulun opinto-ohjaajalta ja netistä esimerkiksi hakupalveluiden kautta, sanoo Korvajärvi.

Lähellä oleva lukio kiinnosti

18-vuotiaalle kirkonkylän lähellä asuvalle Jenna Viitaselle lukio oli selkeä valinta. Viitanen opiskelee Paltamon lukiossa toista vuottaan. Lähilukion valitsemisen yhtenä perusteena oli sen läheisyys.

– Lukio oli lähellä, eikä tarvitse käyttää bussia, perustelee Viitanen valintaansa.

Paltamo on yksi sellaisista kunnista, joista nuorten on jatkettava muualle opiskelemaan joko peruskoulun tai lukion jälkeen. Opiskelupaikan valintaan voikin tutkimuksen mukaan vaikuttaa myös koulujen sijainti ja nuoren taloudellinen tilanne.

– Perheiltä vaaditaan satsauksia, jotta pidemmiltä matkoilta tulevat nuoret pääsisivät haluamaansa kouluun, eikä nuoren arki muodostuisi kestämättömäksi esimerkiksi pitkien koulumatkojen vuoksi, kertoo Aapola-Kari.

Seuraava yhteishakukierros on syksyllä 2018.
Seuraava yhteishaku on syksyllä 2018.Elisa Kinnunen / Yle

Kuten Viitaselle, osalle nuorista lukio on selkeä valinta. Joillakin nuorilla on selviä tavoitteita jatkaa korkeakouluopinnoissa.

Lukio valittiin myös, jos ei vielä tiennyt vielä mille alalle suuntautuisi. Viitanen aikoo hakea lukion jälkeen todennäköisesti terveydenhoitoalalle ja suuntautua mielenterveystyöhön.

Viitasen mielestä hän ei ollut yläkoulussa tarpeeksi kypsä päättämään tulevaisuuden ammatistaan.

– Henkilökohtaisesti en olisi ollut riittävän vanha tekemään valintaa. Se riippuu niin paljon ihmisestä, joten joku on voinut olla jo valmis, pohtii Viitanen.

Välivuosilla suunta selväksi

21-vuotias Aino Toivonen on jo valmistunut lukiosta, mutta tulevaisuuden ammatti on yhä löytymättä. Toivosta kiinnostavat lukuisat asiat. Lukion jälkeen hän piti kaksi välivuotta, jolloin hän matkusteli.

Eräs Toivoselle ideoita herättävä kohtaaminen oli satunnainen keskustelu lentomatkalla tavatun aikuisen kanssa, jolta hän sai konkreettisia tietoja markkinointi- ja media-alasta.

– Nyt olen itse etsinyt tietoa. Koulujen osalta on tärkeää, miten siellä ollaan perehdytty siihen alaan, mikä on oman kiinnostuksen kohteena.

Aino Toivonen nostaisi kansainvälisyyttä enemmän esille yläkoulun opinto-ohjauksessa.
Aino Toivonen nostaisi kansainvälisyyttä enemmän esille yläkoulun opinto-ohjauksessa.Elisa Kinnunen / Yle

Toivosen mielestä lukion opinto-ohjauksessa on parannettavaa. Kansainvälisiä vaihtoehtoja voisi tuoda esille.

– Minua kiinnostivat ulkomaat. En saanut opastusta siihen, jos minua olisi kiinnostanut opiskella koko opintoni ulkomailla. Puhuttiin vaan, että voin mennä vaihtoon. Siinä tilanteessa olin yksin, Toivonen analysoi.

Toivonen pohtii, että hänen kohdallaan opinto-ohjauksessa keskityttiin opiskeltaviin aineisiin enemmän kuin siihen millainen hän oli ihmisenä, jolla kuitenkin on suuri vaikutus ammatinvalinnan osalta. Kansainvälisyys kiinnosti, mutta sopivaa opiskelureittiä ei siihen lukioaikana löytynyt.

– Oppilaita pitäisi ottaa yksilöllisemmin huomioon. Maailma kansainvälistyy koko ajan, joten miksi ei voisi suoraan mennä opiskelemaan kansainvälisesti? penää Toivonen.

Lukiolainen Elisa Karppinen jatkoi opiskelujaan tutussa ympäristössä. Paltamossa yläaste ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, joten lukion tuttuus voi vaikuttaa kotikylän lukiovalinnan puolesta.
Lukiolainen Elisa Karppinen jatkoi opiskelujaan tutussa ympäristössä. Paltamossa yläaste ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, joten lukion tuttuus voi vaikuttaa kotikylän lukiovalinnan puolesta.Elisa Kinnunen / Yle

Toivoselle päätös mennä lukioon oli helppo, vaikka haaveammatti ei ole tiedossa. Tutkimuksen valossa Toivonen kuuluu opinnoistaan epävarmojen nuorten ryhmään, jolla on silti taitoja ja mielenkiinnon kohteita.

Nyt paltamolaisnuorella on jo ideoita tulevaisuudesta.

– Kun miettii tilannetta silloin ysiluokalla, ei minulla ollut tietoa ammateista tai maailmasta. Monet ammatit olivat pimennossa vielä lukiossakin. Muutaman välivuoden aikana olen viisastunut ja nyt kiinnostavat sellaiset alat, joista ei aiemmin ollut tietoa, pohtii Toivonen.

Näin nuoret saavat tietoa opintovaihtoehdoista:

  1. Oppilaitosten kautta tullut tieto. Myös opinto-ohjaus ja oppilaitosvierailut sekä opiskelumateriaalista tulleet tiedot ja mielikuvat. Nuoren saamat arvioinnit ja opettajien palautteet nuoren tiedoista ja taidoista.
  2. Oma perheyhteisö, kuten vanhemmat ja sisarukset sisarukset. Myös vanhempien ja sisarusten ammatit vaikuttivat nuorten valintoihin.
  3. Kavereilta saadut tiedot ja mielikuvat sekä vallitsevan kulttuurin vaikutukset.
  4. Median eri kanavat, esimerkiksi tv-sarjat, Internet ja kirjallisuus. Näiden kautta nuori on voinut saada täsmällistä tietoa kiinnostavasta koulutusalasta tai ammatista.

Koulutus nuorille tärkeä, mutta sen valinta haastavaa

Sinikka Aapola-Karin ja Tarja Tolosen tutkimus on osa laajaa Nuoret ajassa -seurantatutkimusta. (siirryt toiseen palveluun)Mukana on kaksi eri yliopistoa. Nyt seurantajoukkoon kuuluu noin 100 nuorta viideltä paikkakunnalta eri osista Suomea.

Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin (siirryt toiseen palveluun) mukaan nuoret kokevat päättävänsä asioista itse, vaikka eri ihmiset ovat vaikuttaneetkin taustalla heidän valintoihinsa.

Myös sattumalla merkitystä.

– Osa nuorista plärää yhteishaun päättymistä edeltävänä iltana opinto-oppaasta minne voisi mennä ja valinta on silloin sattumankauppaa, pohtii Aapola-Kari.

Lukioon hakeutuvien nuorten osuus vaihtelee paljon paikkakunnittain. Tutkimuksessa tytöistä noin 65 prosenttia haki lukioon ja pojista noin 60 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on huomattavasti yleisempää kuin lukio-opintojen. Alle 2 prosenttia nuorista keskeyttää, mutta jopa 7 prosenttia ammattikoulutuksen aloittaneista keskeyttää omat opintonsa.

Nuorisobarometrin 2017 (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaikista opiskelevista nuorista jopa 17 prosenttia on keskeyttänyt opiskelujensa aikana tutkintoon johtavan koulutuksen. Taloudellinen tilanne on yleinen syy opiskelujen valintaan sekä opiskelujen keskeyttämiseen.

Sylvia Korvajärvelle ja Jenna Viitaselle seuraava lukuvuosi tuo yhteishaun ajankohtaiseksi. Muutto kotikylältä häämöttää.
Sylvia Korvajärvelle ja Jenna Viitaselle seuraava lukuvuosi tuo yhteishaun ajankohtaiseksi. Muutto kotikylältä häämöttää.Elisa Kinnunen / Yle

Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.

– Selkeitä koulujen valintoja ovat lukio ja ammattikoulu. Silti vähemmistönä ovat ne nuoret, joilla on kirkas ajatus tulevaisuuden ammatistaan, pohtii Aapola-Kari.

Yhteishaku tapahtuu Opintopolku-sivuston kautta. Viitasen mielestä niille voisi tulla yksi lisäys.

– Oletko varma -nappi hakua varten, ideoi Viitanen ja naurahtaa päälle.

Koulun valinta ei ole haudanvakavaa

Aapola-Karin mukaan koulutuspolitiikan lähtökohtana Suomessa on rationaalisesti toimivat nuoret, joilla siintää hieno tavoite tulevaisuudessa.

– Haastattelujen perusteella monilla nuorilla asiat ovat kuitenkin ihan jotain muuta, kertoo Aapola-Kari.

Verkossa ja julkaisuissa oleva tieto on helposti nuoren saatavilla. Tärkeää kuitenkin tiedostaa, mitkä tiedoista ovat luotettavia ja mitkä nuorille ymmärrettäviä.
Verkossa ja julkaisuissa oleva tieto on helposti nuoren saatavilla. Tärkeää kuitenkin tiedostaa, mitkä tiedoista ovat luotettavia ja mitkä nuorille ymmärrettäviä.Elisa Kinnunen / Yle

Tutkija lähettää toiselle asteelle hakeutuville nuorille kannustusta: yhteishakua kannattaa miettiä vakavasti, muttei haudanvakavasti.

– Ei ole kohtalokasta, jos myöhemmin miettii, että on rastittanut väärät vaihtoehdot. Koulutusjärjestelmässä on polkuja, joista voi valita myöhemminkin uusia reittejä. Korkeakouluun on mahdollisuus päästä ilman lukiota ja on mahdollista tehdä kaksoistutkintoja. Kaikki eivät ole yhteishaun varassa.

Myös Paltamossa opiskeleva Jenna Viitanen lähettää terveisensä opintoihin hakeutuville nuorille.

– Muistakaa miettiä rauhassa ja kuunnelkaa itseänne. Kyllä se oma ala sieltä löytyy, kun jaksaa miettiä.