1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunkipyöräily houkuttelee Arin Imatralta asti Helsinkiin fillaroimaan – "Seuraava retki Lauttasaaresta Espooseen"

Helsingissä kaupunkipyöriä on ollut jo kauan, Espoossa kokeilu vakiintui. Kaupunkipyöristä on iloa myös muille kuin pääkaupunkiseudun asukkaille.

Kaupunkipyörät
Ari
Kaupunkipyöräily on imatralaisen Arin harrastus. Hän saapuu Helsinkiin junalla ja hoitaa asiansa pyöräillen. Kun citypyörällä pääsee myös Espooseen, aikoo Ari laajentaa retkiään yli kaupunkien rajan.Yle

Kaupunkipyörä on tänä keväänä entistä näkyvämpi osa liikennettä, kun myös Espoo on ottamassa virallisesti käyttöön city-fillarit.

Pyöräasemia on ripoteltu tasaisin välein metroradan varrelle niin Espoossa kuin Helsingissäkin.

Imatralainen Ari palauttaa käytössään ollutta menopeliä yhteen Helsingin suosituimmista kaupunkipyöräasemista Töölönlahdenkadulla. Kyseinen pyöräasema sijaitsee Rautatieaseman ja Sanomatalon välimaastossa, sopivasti junan tuomille tai junalla lähtijöille.

Ari on ostanut tänäkin vuonna kausikortin ja kertoo käyvänsä säännöllisen epäsäännöllisesti ihan vain pyöräilemässä Helsingissä. Juna tuo ja vie, ja ikioma pyörä odottaa Imatralla juna-aseman seinän vieressä.

– Pyörä on paras tapa päästä eteenpäin kaupungissa, Ari myhäilee.

Laajennuksen Espooseen hän ottaa hyvillä mielin vastaan.

– Kyllä olen jo alustavasti katsonut reitin Lauttasaaresta Länsiväylää pitkin ja Kuusisaaresta takaisin, kertoo kaupunkipyöräilijäksi itseään tituleeraava Ari.

Keltainen on kaupunkipyörän väri myös Espoossa

Helsingin 150 kaupunkipyöräasemaa polkaistiin käyttöön huhtikuun alussa ja vapun jälkeisenä päivänä avautuvat myös Espoon 70 asemaa. Kesän aikana Espoo pystyttää asemia vielä 35 lisää, lähinnä Leppävaaraan. Kaikkiaan kaupunkipyöriä on siis käytössä jopa 2 550.

Hauskaa on viilettää, kun Helsingistä napatun pyörän saa jättää myös Espoon puolelle. Tosin vasta 2. toukokuuta, kun Espoon asemat virallisesti on otettu käyttöön, muistuttaa liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg.

– Asemat saattavat näyttää jo melko valmiilta, mutta vielä ei niihin voi pyöriä palauttaa, Nyberg sanoo.

Nuo vapun jälkeen avautuvat 70 pyöräasemaa on ripoteltu Länsimetron varrelle, Matinkylästä Keilaniemeen, sekä Mankkaalle.

Helsingin ja Espoon kaupunkipyörät ovat yhteneväiset monin tavoin. Keltainen väri ja pyörien toimittaja ovat molemmissa kaupungeissa samat, ja myös rekisteröityminen käyttäjäksi kumpaankin kaupunkiin hoituu kertalaakista. Yhdellä kausimaksulla voi siis painella menemään kaupungista toiseen.

Kaupunkipyöriä telineessä.
Vantaalle suunnitellaan omaa kaupunkipyöräjärjestelmää, joka ei välttämättä sovi yhteen naapurikaupunkien järjestelmien kanssa.Kalevi Rytkölä / Yle

Ketjuvoimalla kohta myös Kauniaisiin?

Suuren Espoon kainalossa sijaitsee pieni 9 000 asukkaan Kauniainen, jonka pinta-alakin on vain kuusi neliökilometriä. Länsimetron Tapiolan suunnan asemille Kauniaisista on matkaa muutama kilometri. Ehkä juuri tästä syystä myös Kauniaisissa on innostuttu kaupunkipyöräajatuksesta. Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi tehtiin maaliskuussa, ja se on kerännyt kannatusta.

Aloitetta perustellaan sillä, että se on Kauniaisten uuden ilmastostrategian mukainen. Tärkeänä pidetään myös yhteensopivuutta Espoon kaupunkipyöräjärjestelmän kanssa.

– Tulin itse asiassa juuri yhteisestä palaverista Kauniaisten kanssa, kertoo Espoon liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg.

Keskusteluissa oltiin Nybergin mukaan kiinnostuneita kuulemaan Espoon kokemuksista ja siitä, montako pyöräasemaa toimiva verkosto vaatii.

– Meidän viime vuoden pilotissa nähtiin, että pienillä irrallisilla pyöräasemilla ei ole niin paljon käyttäjiä kuin voisi olla. Nyt kun on laaja yhtenäinen verkosto, aina Helsinkiä myöten, on myös potentiaalisia käyttäjiä paljon enemmän, Nyberg kertaa viime vuoden kokeilusta opittua.

Espoon viimevuotisessa kaupunkipyöräpilotissa käytössä oli 10 pyöräasemaa.

Tuulia Thynell ajaa kaupunkipyörää.
Kaupunkipyörän käyttöönotto vaatii toimivan nettiyhteyden ja maksukortin, sekä jonkun verran aikaa rekisteröitymiseen ja tunnuksen luomiseen. Kun pyörä on käytössä, avautuu kaupunki uudella tavalla.Mikko Ahmajärvi / Yle

Mitä tapahtuu Helsingissä?

Sillä välin kun Espoo valmistautuu keltaisen pyöräarmeijan loksauttamiseen paikoilleen pyöräasemille ja Kauniainen selvittää olisiko sen ylipäätään järkevää hankkia kaupunkipyöriä, on Helsingissä vireillä suunnitelma laajentaa kaupunkipyörien saatavuus pidemmälle metroradan varteen, aina Itäkeskukseen ja Puotilaan saakka, Herttoniemen ja Pitäjänmäen lisäksi.

Liikennelaitoksen johtokunta on kehottanut HKL:ää jatkamaan valmistelua niin, että syksyn budjettineuvotteluihin mennessä on käytettävissä tieto siitä, miten laajennus olisi toteutettavissa koko kaupunkiin. Ja tätä selvitystyötä nyt tehdään: mitä se tarkoittaa, kuinka kallista se on, miten uusia pyöriä ja asemia voitaisiin hankkia.

Nyt kausien välissä on tarkasteltu, kuinka valitut asemapaikat oikeasti ihmisiä palvelevat, kertoo kaupunkipyöristä vastaavan HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen.

– Joitakin asemapaikkoja on siirretty, kun on nähty ettei niitä juurikaan käytetä. Vastaavasti joitakin kaikkein käytetyimpiä asemia on kasvatettu, kuten Töölönlahdenkadun pyöräasemaa Rautatieaseman länsipuolella, Mäkinen selventää.

Kartta
Kuvan karttaan on merkitty suosituimmat kaupunkipyöräasemat Helsingissä. Nähtävissä on, että ne sijaitsevat siellä missä ihmisetkin liikkuvat: metron varrella ja Rautatieaseman tuntumassa.

Mäkisen mukaan on mielenkiintoista nähdä miten yksi suuri järjestelmä Espoon kanssa toimii, erityisesti se, miten se vaikuttaa ihmisten liikkumiseen koko alueella ja kasvaako joukkoliikenteen käyttäjämäärä.

Vuonna 2017 kaupunkipyörillä oli kaikkiaan 34 000 käyttäjää ja niillä ajettiin tyypillisesti melko lyhyitä, runsaan kahden kilometrin matkoja. Tämä selviää HSL:n tilastoista, jotka ovat esillä Kaupunkipyörät -sivustolla. (siirryt toiseen palveluun)

Baanat ja pyöräilymetropoli

Käytännön tasolla sana pyöräilymetropoli ei aivan vielä kuvaa pyöräilijöiden oloja metropolialueella. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat kuitenkin sitoutuneet vahvasti pyöräilijöiden olojen parantamiseen.

Espoossa on olemassa oma pyöräilyn edistämisohjelma (siirryt toiseen palveluun). Vantaa taasen rakentaa Kehäradan kylkeen oman baanan. Tästä kirjoitti Vantaan Sanomat 2015 (siirryt toiseen palveluun).

Helsingissä puolestaan on menossa tai on lähivuosina alkamassa useampien teiden kunnostus siten, että myös pyöräilijöiden liikkuminen Helsingissä olisi sujuvampaa. Suunnitelmissa on rakentaa kokonainen baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja työpaikkakeskittymiin. Pituutta baanaverkolle kertyisi peräti 130 kilometriä.

Hämeentien perusparannustyö käynnistyy 2019 ja sen valmistuttua jatketaan Mäkelänkadun remontilla. Näiden töiden ohessa katujen reunaan rakennetaan omat pyöräilykaistat. Tarkemmin Helsingin baanaverkkosuunnitelmiin voit tutustua täällä, (siirryt toiseen palveluun) linkki aukeaa Helsingin kaupungin nettisivuille.

Lue myös:

Yksi Helsingin vilkkaimista sisääntuloväylistä jättimäiseen remonttiin: "Varmasti on haittaa liikenteelle"

Lue seuraavaksi