Löysät lääkemääräykset hämmentävät apteekkeja – potilas saa itse päättää, milloin lopettaa antibioottikuurin

Lääkemääräyksissä on yleistymässä käytäntö, jossa kuurin kestoksi on merkitty esimerkiksi 3–7 päivää.

antibiootit
lääkepakkaus, jossa määräys 3-5 päivän kuuriin
Yle

Apteekeissa on noussut huoli antibiootteja koskevista lääkemääräyksistä. Perinteisesti lääkekuurin kesto on merkitty reseptiin täsmällisesti ja potilaan on pitänyt sopia kuurin mahdollisesta lopettamisesta yhdessä lääkärin kanssa.

Nyt lääkemääräyksissä on yleistymässä väljempi käytäntö, jossa kuurin kestoksi on merkitty esimerkiksi 3–7 päivää.

– On hankala tilanne, jos kuurissa on vaihteleva määrä päiviä ja potilaskin on epätietoinen, milloin sen voi lopettaa. Lääkärin pitäisi kertoa potilaalle selvästi, miten oireita pitää kuurin edetessä tulkita. Potilaalle ei saa jäädä yhtään epävarma olo, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Apteekkien nyrkkisääntönä on, että kuuria jatketaan oireiden loppumisen jälkeen pari päivää. Silloin antibiootti ehtii parantaa tulehduksen niin, ettei se uusiudu. Tästä kuitenkin liikkuu erilaisia tulkintoja. Joissakin apteekeissa neuvotaan lopettamaan kuuri heti, kun oireet ovat kadonneet.

– Jos potilaalle on määrätty 3–5 päivän kuuri virtsatietulehdukseen ja oireet häviävät kolmessa päivässä, hoidon voi lopettaa siihen kolmeen päivään, sanoo proviisori Varpu Pekkilä Kouvolan Hansa-apteekista.

Potilaan ja lääkärin välinen asia

HYKS:n infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan hoidon keston tulisi olla aina lääkärin ja potilaan välinen asia, jossa apteekilla ei ole suurta roolia.

– Usein käy niin, ettei potilas muista isoa osaa siitä, mitä vastaanotolla on puhuttu. Jos kesto on epämääräinen, apteekki voi varmistaa lääkäriltä, milloin kuuri lopetetaan, Järvinen toteaa.

Epäselvyydet ovat yksi esimerkki suuresta hoitokulttuurin muutoksesta, jossa siirrytään kohti lyhyempiä antibioottikuureja. Helsingissä yksilöllisesti räätälöidyt reseptit ovat jo melko tavanomainen näky, kun Kouvolassa vielä noin 90 prosentissa resepteistä määrätään syömään kuuri loppuun.

Samaan aikaan lääketieteen opiskelijoille opetetaan yhä, että kuurin keskeyttäminen edesauttaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

– Käytännöt muuttuvat eri tahdissa. Jotkut lääkärit ovat varovaisempia eivätkä uskalla lyhentää kuureja niin herkästi. Vaatii aikaa, että myös potilaat oppivat, miten nyt toimitaan. Tässä koulutetaan koko väestöä, ja se on hidasta, Järvinen sanoo.

Lyhyet kuurit tepsivät vakavissakin infektioissa

Englannissa ja Yhdysvalloissa joidenkin infektioiden hoito-ohjeissa lääkärin tulisi arvioida antibioottihoidon teho muutaman päivän päästä kuurin aloittamisesta. Tämä onnistuu usein puhelimessa. Se voisi olla Järvisen mielestä hyvä malli Suomessakin, jos infektion paraneminen on siten helposti todettavissa.

– Silloin nousee myös kysymys, onko antibiootti ylipäänsä tarpeen. Jos antibioottiin kuitenkin päädytään, potilaalle pitää antaa kuurin lopettamiseen selvät ohjeet tai sopia kontrollikäynti tai -puhelu. On varmistettava, että potilas paranee ja tauti ei uusiudu.

Esimerkiksi keuhkokuumeessa hoitosuositus on vähintään viiden päivän antibioottikuuri ja kaksi kuumeetonta päivää.

3–5 päivän antibioottikuureja on määrätty jo pitkään esimerkiksi virtsatietulehduksiin. Viime vuosina on Järvisen mukaan alettu saada tutkimustietoa myös siitä, että lyhyet kuurit tehoavat hyvin myös vakavampiin infektioihin.

– Keuhkokuumeessa, munuaisaltaan tulehduksessa, poskiontelo- ja ihoinfektioissa on määrätty noin puolta lyhyempää kuuria kuin ennen, eikä paranemisessa ole ollut eroa pitkiin kuuriin verrattuna.

Miksi meille on syötetty vuosikymmenien ajan liian pitkiä antibioottikuureja?

– Vertailevia tutkimuksia kuurien kestosta on tehty vähän. Kuureja tutkittiin ennen jollakin tietyllä kestolla, joka tulee meidän aikakäsityksestämme eli viikosta ja kymmenlukujärjestelmästä. Vasta nyt on kiinnostuttu vertailemaan lyhyitä ja pitkiä hoitoja keskenään, sanoo HYKS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Kuurien kestoa koskevat tutkimukset alkoivat 2000-luvun alussa, kun markkinoille alkoi tulla uusia tehokkaampia antibiootteja. Kestoa vertailevissa tutkimuksissa on kuitenkin käytetty vanhoja antibiootteja.

Apteekit toivovat, että lääkärit tekisivät enemmän paikallista yhteistyötä niiden kanssa epäselvyyksien välttämiseksi.

– Yhteiset pelisäännöt olisivat näissä yksilöllisesti räätälöidyissä kuureissa tarpeen, jotta apteekit voisivat ohjeistaa potilaita samalla tavalla kuin lääkärit, toteaa viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.