Peter Vesterbacka kumppaneineen toisi Suomeen 150 000 opiskelijaa Aasiasta – rehtorit pitävät suunnitelmaa liian kunnianhimoisena

Ylen haastattelemat korkeakoulujen rehtorit ja muut asiantuntijat epäilevät opiskelijatuonnin toteutumista näin nopealla aikataululla.

koulutus
Satakunnan ammattikorkekoulu, robotiikka, opetus
Opiskelua Satakunnan ammattikorkeakoulussa.Yrjö Hjelt / Yle

PoriPorista kuuluu kummia: kaupunkiin ollaan puuhaamassa robotiikkakampusta, jossa olisi muutaman vuoden kuluttua 5 000 ulkomaista opiskelijaa. Etupäässä Kiinasta ja Intiasta saapuvien opiskelijoiden pitäisi saapua Poriin jo ensi syksynä.

– Syksyllä aloittaa muutama sata opiskelijaa ja viisi tuhatta tulee täyteen vuonna 2022, uskoo hankkeen puuhamies, porilainen yrittäjä ja visionääri Harri Ketamo.

Porin robotiikkakampus on ikään kuin lähtölaukaus paljon isommalle kuviolle. Tarkoituksena on tuoda suomalaisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin lähivuosina ulkomailta 150 000 opiskelijaa.

– Porin kampus on iso osa tätä hanketta, Ketamo sanoo.

150 000 opiskelijaa parissa vuodessa

Opiskelijatuonnin mahdollisuuksista ovat vakuuttuneet Harri Ketamo ja hänen kaverinsa eli toinen porilainen visionääri Peter Vesterbacka.

Vesterbackan mielestä vuosi 2022 on kuitenkin aivan liian myöhään. Hänen mukaansa 150 000 opiskelijaa saadaan Aasiasta ja muualtakin maailmasta Suomeen jo vuonna 2020.

– Sehän on aggressiivinen aikataulu, mutta on hyvä pitää mielessä, että maailma on iso paikka, Vesterbacka sanoo.

Peter Vesterbacka.
Peter Vesterbacka reissaa Suomen ja Aasian väliä jatkuvasti ja markkinoi suomalaista korkeakouluopetusta.Derrick Frilund / Yle

Maineensa Angry Birdsien ja Rovion kautta luoneen Vesterbackan mielestä 150 000 opiskelijan tuomisessa Suomeen ei ole mitään ihmeellistä. Hänen mukaansa opiskelijatuonnista käydään keskusteluja parhaillaan kaikkien Suomen korkeakoulujen kanssa. Vesterbacka reissaa myös jatkuvasti Intiassa (siirryt toiseen palveluun) ja Kiinassa neuvottelemassa koulutusasioista (siirryt toiseen palveluun).

– Meille on tullut palautetta Intiasta, että pelkästään sieltä voisi tulla 300 000 opiskelijaa, Vesterbacka selittää.

– Maailmalla on suuri joukko ihmisiä, jotka janoavat koulutusta ja tällaiselle opiskelijatuonnille on kysyntää. Kiinasta hakeutuu vuosittain ulos yli viisi miljoonaa ihmistä, Ketamo intoaa.

Moni epäilee hanketta ja aikataulua

Kaikki eivät Peter Vesterbackan ja Harri Ketamon suunnitelmille ja opiskelijatuonnin lukumäärille lämpene. Varsinkin nopea aikataulu ihmetyttää.

Soittokierros Suomen suurimpien korkeakoulujen rehtoreille ja vararehtoreille sekä opetushallitukseen paljastaa, että porilaisten visionäärien puheista ei paljoa perusteta.

Yksikään vastanneista ei usko, että opiskelijatuonnissa päästäisiin lähivuosina lähellekään visionäärien ilmoittamia lukuja.

– Nämä ulkomaisten opiskelijoiden määrät ja aikataulu ovat epärealistisia, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom.

Korkeakouluilla ei ole valmiutta lisätä aloituspaikkoja niin paljon, että tämä olisi mahdollista.

Samu Seitsalo

Helsingin yliopistossa on 35 000 opiskelijaa. Ensi syksynä alkaviin kansainvälisiin maisteriohjelmiin valittiin juuri 674 opiskelijaa.

– Suunnilleen tällaisista ulkomaisten opiskelijoiden määristä me puhutaan, Lindblom sanoo.

Suomen korkeakouluissa on yhteenä noin 300 000 opiskelijaa. Näistä ulkomaisia on tällä hetkellä reilut 20 000. Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen ja tähän saumaan iskevät porilaiset visionäärit.

Tulevaisuus on siitä siisti, että siihen voi vähän vaikuttaa.

Peter Vesterbacka

Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden johtaja Samu Seitsalo ymmärtää, että visionäärit esittävät isoja lukuja. Opetushallituksessa suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti opiskelijatuontiin, mutta 150 000 opiskelijan määrä ei Seitsalon mielestä ole realistinen.

– Korkeakouluilla ei ole valmiutta lisätä aloituspaikkoja niin paljon, että tämä olisi mahdollista, hän sanoo.

Opetushallituksen kansainvälistämispalveluiden opetusneuvos Juha Ketolaisen mielestä suunta on oikea, kun puhutaan kansainvälisen osaamisen lisäämisestä Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista.

Vesterbacka ei lannistu, vaikka epäilijöitä on.

– Sehän jää nähtäväksi. Tulevaisuus on siitä siisti, että siihen voi vähän vaikuttaa, Peter Vesterbacka uhoaa.

Ulkomaan opiskelijoiden tulolle monta estettä

Suomessa opiskelevista ulkomaisista opiskelijoista kolme neljäsosaa tulee EU:n ulkopuolelta – eniten Venäjältä ja Vietnamista. Vesterbackan ja kumppanien erityiskohteena olevasta Kiinasta kuuluu huonoja uutisia.

– Kiinalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on ollut jo muutaman vuoden laskusuunnassa, ja se on huolestuttava kehitys, sanoo Samu Seitsalo.

Meillä on Suomessa selkeät säännöt, että miten paljon millekin alalle otetaan opiskelijoita. Nämä määrät päätetään opetusministeriön ja yliopistojen kanssa yhdessä.

Sari Lindblom

Helsingin yliopiston Sari Lindblom selittää, että opiskelijamäärien kasvattaminen tapahtuu hitaasti. Esimerkiksi koulutusohjelmia ei tehdä käden käänteessä.

– Yhden koulutusohjelman suunnitteluun menee pari vuotta.

Opiskelijamääriä ei voida kasvattaa rajattomasti ja nopeasti myöskään sopimussyistä.

– Meillä on Suomessa selkeät säännöt, että miten paljon millekin alalle otetaan opiskelijoita. Nämä määrät päätetään opetusministeriön ja yliopistojen kanssa yhdessä, Sari Lindblom selittää.

Lindblomin mukaan opiskelijamäärien raju kasvattaminen ei ole mahdollista myöskään sen takia, että opettajia tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Eikä opettajien kouluttaminen käy käden käänteessä.

Harri Ketamo, yrittäjä, Headai
Porilainen visionääri Harri Ketamo.Yrjö Hjelt / Yle

Harri Ketamo on eri mieltä. Hänen mielestä opettajia ei tarvita juurikaan lisää, sillä tekoälyn avulla opetusta voidaan jakaa virtuaalisesti monille yhtä aikaa.

– Me voitaisiin hyvinkin nähdä, että suomalainen opettajakunta kouluttaisi kymmenkertaisen määrän opiskelijoita mitä tällä hetkellä, Ketamo selittää.

Messevät palkkiot odottavat, jos hanke onnistuu

Palataanpa Poriin ja robotiikkakeskukseen. Satakunnassa on runsaasti automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiä, mutta osaavista työntekijöistä on huutava pula. Tämän vuoksi Pori on oiva paikka aloittaa ulkomaisten opiskelijoiden tuonti Suomeen.

Opiskelijoiden hankkimista harjoittaa suomalainen koulutusvientiyritys Edunation (siirryt toiseen palveluun). Yrityksen neuvonantajina toimivat Harri Ketamo ja Peter Vesterbacka, joka on myös yrityksen osakkaana.

Edunation käyttää opiskelijavalinnoissa Ketamon perustaman Headai-yrityksen (siirryt toiseen palveluun) kehittämää tekoälyä. Viime syksynä Headai sai tekoälystä Sitralta puolen miljoonan euron palkinnon (siirryt toiseen palveluun).

Edunation on tehnyt useiden suomalaisten opinahjojen kanssa yhteistyösopimuksen ulkomaisten opiskelijoiden tuomisesta. Vesterbackan mukaan sopimuksia on tehty korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa ainakin Kajaaniin (siirryt toiseen palveluun), Poriin, Helsinkiin, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan ja Rovaniemelle.

Me voitaisiin hyvinkin nähdä, että suomalainen opettajakunta kouluttaisi kymmenkertaisen määrän opiskelijoita mitä tällä hetkellä.

Harri Ketamo

Oppilaitokset maksavat jokaisesta ulkomaisesta opiskelijasta Edunationille, mutta Vesterbacka ei suostu kertomaan palkkion suuruutta vedoten liikesalaisuuteen.

– Mutta on se nyt enemmän kuin prosentti lukukausimaksusta.

Tämän vuoden alusta oppilaitokset saivat alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa se on 7000 euroa, mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa lukukausimaksu on enimmillään 25 000 euroa.

Mikäli Edunation onnistuisi houkuttelemaan Suomeen 150 000 opiskelijaa, yritys saisi korkeakouluilta kymmenien miljoonien eurojen tulot.

Porin seutu hyötyisi miljoonia

Harri Ketamon mukaan ulkomaisten opiskelijoiden tuonti on bisnestä. Hän kuitenkin painottaa, että opiskelijatuonti ei vie keneltäkään suomalaiselta opiskelupaikkaa.

Ketamon mukaan opiskelijatuonti hyödyttäisi monia tahoja. Yritykset saisivat osaavaa työvoimaa, sillä osa koulutetuista jäisi Suomeen. Ja vaikka opiskelija valmistumisen jälkeen lähtisikin kotimaahansa, hänelle jäisivät Suomi-kontaktit.

Ketamo sanoo, että oppilaitoksille koituisi taloudellisia hyötyjä.

– Esimerkiksi tuhat opiskelijaa vuodessa Porin SAMKiin tarkoittaisi seitsemää miljoonaa euroa Satakunnan ammattikorkeakoululle. Sillä rahalla se voisi kehittää toimintaansa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu, robotiikka, opetus
Satakunnan ammattikorkeakoulussa voi opiskella mm. robotiikka- ja automaatioalaa.Yrjö Hjelt / Yle

Ketamon laskelmien mukaan ulkomaisilta opiskelijoilta jäisi Poriin toiset seitsemän miljoonaa tai jopa kymmenen miljoonaa euroa vuokrina, elämisen kustannuksina ja niin edelleen.

Ketamon aatoksissa Porin robotiikkakampuksen yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat valtaisat ja siitä hyötyisivät kaikki.

– Kampus on alue, jossa uudet opiskelijat ja yrittäjät kohtaavat. Me odotetaan, että sieltä syntyy start-uppeja jopa sata. Ne työllistäisivät laajasti ihmisiä koko Suomessa.

Ei ryntäystä Aasiasta

Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelee tällä hetkellä 6 000 opiskelijaa. Näistä robotiikka- ja automaatioalalle on suuntautunut muutama sata.

Tällä hetkellä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita on viisitoista.

Kyllä tässä hankkeen puuhamiehillä on kova työ saada nämä opiskelijat tänne.

Juha Kämäri

– Ei siellä mitään ryntäystä ole Aasiasta tänäkään vuonna, sanoo SAMKin rehtori Juha Kämäri.

Kämäri suhtautuu varovaisen uteliaana Porin robotiikkakampushankkeeseen. Rehtori näkee kuitenkin 5000 ulkomaisen opiskelijan tulon Poriin muutaman vuoden sisällä utopistisena.

– Itse en usko tuohon aikatauluun. Pidän sitä aika epärealistisena. Kyllä tässä hankkeen puuhamiehillä on kova työ saada nämä opiskelijat tänne.

Juha Kämäri, Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori
Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kämäri.Yrjö Hjelt / Yle

Kämärin mielestä Porin robotiikkahankkeen toteutuksessa olisi parempi puhua kymmenestä vuodesta kuin muutaman vuoden aikataulusta.

Epäilevällä kannalla on myös Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön professori Tarmo Lipping. Myös hän puhuu epärealistisesta hankkeesta.

– En usko, että sieltä olisi näin paljon maksavia asiakkaita tulossa Poriin. Esimerkiksi meillä ei ole täällä yhtään opiskelijaa Kiinasta, Lipping sanoo.

Sekä Lipping että Kämäri puhuvat kumpikin visiosta, joka on sinänsä kunnioitettava. Sen avulla ulkomaisia opiskelijoita saataisiin Poriin, jossa tarvetta kyllä olisi: Satakunnassa on Suomen suurin automaatio- ja robotiikka-alan (siirryt toiseen palveluun) keskittymä.

Molemmat kuitenkin nostavat esiin tosiasiat. He kysyvät, mistä saataisiin tarvittavat opettajat, opetustilat ja asunnot opiskelijoille.

Ei tarvitse rakentaa mitään opiskelija-asuntoja. Porissa ja lähikunnissa on paljon vuokra-asuntoja, jotka täytyy saada käyttöön.

Harri Ketamo

– Kyse on isoista investoinneista, joihin pitää valmistautua hyvin ja useamman vuoden kuluessa, Juha Kämäri sanoo.

Harri Ketamo haluaa kumota väitteet suurista investoinneista. Hänen mukaansa robotiikkakampushanke on matalan investoinnin kohde.

– Ei tarvitse rakentaa mitään opiskelija-asuntoja. Porissa ja lähikunnissa on paljon vuokra-asuntoja, jotka täytyy saada käyttöön.

Myöskään opetusta varten ei tarvita uudisrakentamista. Porin kaupungin kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja tarvittavista tiloista.

– Keskustelut ovat vielä kesken, mutta me ollaan kiinnostuttu vuokraamaan SAMKin läheltä tyhjillään olevia kiinteistöjä.

Parempia kuin Australia

Harri Ketamo sanoo olevansa pettynyt, mikäli ulkomaisten opiskelijoiden massiivinen Suomeen tulo epäonnistuu. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että lasku jää hankkeen puuhamiesten ja -naisten maksettavaksi.

150 000 on se määrä, millä me pääsisimme maailman ykköseksi väkilukuun suhteuttuna. Olisimme vähän parempia kuin Australia.

Peter Vesterbacka

– Meidän kokeilussa yhteiskunta ei häviä penniäkään, Ketamo vakuuttaa.

Mutta palataanpa itse pääaiheeseen. Miksi ihmeessä Suomeen pitää tuoda ulkomailta juuri 150 000 opiskelijaa. Mihin tuo luku perustuu?

Syy on simppeli. Lukumäärä ei perustu oikeastaan mihinkään. Tai no, miten sen nyt ottaa.

– 150 000 on se määrä, millä me pääsisimme maailman ykköseksi väkilukuun suhteuttuna. Olisimme vähän parempia kuin Australia, Peter Vesterbacka selittää.

Yksinkertaista aritmetiikkaa.

Lue lisää:

Peter Vesterbackan suurhanke: Poriin suunnitteilla 5 000 opiskelijan robotiikkakampus – opetushallitus suhtautuu myönteisesti

Puolen miljoonan partamies valjastaa tekoälyn pelastamaan maailman: "300 miljoonaa ihmistä vielä ilman työtä"