Reima sai metamfetamiinista kuningasolon, mutta oli vähällä menettää henkensä: "Maksani oli niin täynnä arpikudosta, että tuli kylmiä väreitä"

Satunnaisena alkanut huumeiden viihdekäyttö sai yliotteen Reiman elämästä. A-Klinikalla uskotaan, että metamfetamiini koukuttaa lähivuosina yhä useampia ihmisiä.

metamfetamiini
14-vuotiaana päihteiden käytön aloittanut Reima haluaa nyt elää tavallista elämää.
14-vuotiaana päihteiden käytön aloittanut Reima haluaa nyt elää tavallista elämää.Ulla Malminen / Yle

Reima, 42, desinfioi suihkutiloja Helsingin Diakonissalaitoksen D-asema Kurvissa. Siellä päihteidenkäyttäjät voivat peseytyä ja pyykätä.

Aseman drop in -pisteessä vaihdetaan käytetyt neulat uusiin. Siellä Reima toimii sairaanhoitajan vertaistukityöparina.

Reima ei halua esiintyä tässä jutussa oikealla nimellään, koska on itsekin entinen pitkän linjan huumeidenkäyttäjä.

Kovia huumeita hän on käyttänyt 24 vuotta. Verisuonet ehtivät mennä siinä niin huonoon kuntoon, että yksi sormi piti amputoida kuolion vuoksi.

Nykyään Reima saa metadonikorvaushoitoa ja tekee vertaistukityötä Diakonissalaitoksen D-asemilla.

Työssään hän on nähnyt, että metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt paljon parin viime vuoden aikana, siis samana aikana, jonka hän itse on ollut ilman huumeita.

– Metamfetamiinia on paljon liikkeellä. Kaikki sen tietävät, Reima sanoo.

Metamfetamiini on vakiinnuttanut asemansa amfetamiinin rinnalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n maaliskuussa julkaisema jätevesitutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo saman havainnon. Ihmisten elimistöstä jäteveteen päätyneiden jäämien perusteella metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomen suurissa kaupungeissa, etenkin Helsingissä, vuodesta 2016 lähtien.

Viime vuodenvaihteeseen mennessä metamfetamiinijäämät ovat tasaantuneet suunnilleen samalle tasolle amfetamiinin kanssa pääkaupunkiseudulla.

– Metamfetamiini on jäänyt selvästi osaksi suomalaista huumemaailmaa, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Metamfetamiini on noussut otsikoihin viime aikoina myös laulaja Jari Sillanpäähän liittyvästä huumekohusta johtuen.

Viihteelle maailmanomistajafiiliksellä

Reima napsauttaa kahvinkeittimen päälle Kurvin D-asemalla. Asiakkaat saavat hörpätä siellä kahvit samalla kun käyttävät tietokonetta tai lukevat päivän lehtiä.

Reima on aiemmin käyttänyt runsaasti alkoholia ja kaikkia mahdollisia saatavilla olevia päihdyttäviä lääkeaineita ja huumeita. Myös metamfetamiinia, vaikka se muutama vuosi sitten oli vielä "harvinaisempaa herkkua".

– Siitä tulee kuningasolo, samantyylinen kuin kokaiinista. On maailmanomistajafiilis. Tuntuu, että kaikki sujuu sillä hetkellä hyvin. Aluksi se on sellaista, mutta jossain vaiheessa olotila laimenee ja sitä on vaan pakko saada, Reima sanoo.

huumekiteitä
Kidemäistä metamfetamiinia.Wikimedia Commons

Metamfetamiini on hänen mukaansa kovempaa ainetta kuin amfetamiini.

– Ei metamfetamiinia voi kauan käyttää. Se aiheuttaa enemmän riippuvuutta kuin amfetamiini ja siitä voi lähteä henki.

Metamfetamiini on amfetamiinin johdannainen. Ne ovat piristeitä ja suosittuja viihdekäytössä.

– Aluksi ajattelee, että ne ovat parempaa kuin alkoholi, ja että niitä ottaa vain viikonloppuisin. Pikkuhiljaa käytöstä tulee päivittäistä, ja sitten on vaikeaa päästä irti.

Metamfetamiini voi koukuttaa vielä monia satunnaiskäyttäjiä

Myös A-Klinikan korvaushoitoklinikoilla hoidetaan päihderiippuvaisia.

Johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan hoitoon hakeutuu yleensä Reiman kaltaisia sekakäyttäjiä, jotka ovat jo syrjäytyneet.

Hän kuitenkin uskoo, että viimeaikaisen metamfetamiinivillityksen jälkipyykki on vasta edessäpäin, ja se saattaa tuoda myös tavallisia työssäkäyviä ihmisiä klinikoille hakemaan apua.

– Jos merkit pitävät paikkansa ulkomailta, jossa metamfetamiini on ollut pitempään ja laajemmin käytössä, niin siellä näkee, että se on tärkeä satunnaiskäyttäjien syy hakeutua hoitoon, Simojoki sanoo.

Hänen mukaansa Suomi on aiemminkin seurannut ulkomaiden huumausainetrendejä, ja seuraukset ovat olleet sen mukaisia. Kymmenen vuotta sitten lakka oli iso juttu, Simojoki toteaa.

– Alkuvaiheessa se näkyi moniongelmaisilla, ja sitten alkoi tulla työssäkäyviä, joilla oli lakan käytön aiheuttamia ongelmia. Sama tilanne on kipu- ja rauhoittavissa lääkkeissä. Kun satunnaiskäyttö jatkuu riittävän pitkään, se aiheuttaa vääjäämättä ongelmia.

Simojoki uskoo, että samanlainen kehitys tapahtuu myös metamfetamiinin kohdalla, jos sen käyttö jatkuu nykyiseen malliin.

Ihmismieli on taitava huijaamaan

Simojoen mukaan metamfetamiinin satunnaiskäyttö voi tuntua aluksi helpolta, koska sen voi ottaa nopeasti ja huomaamatta. Aineen aiheuttamaa olotilaa kuvataan voimakkaaksi euforian tunteeksi, mutta se menee ohi suhteellisen nopeasti.

Metamfetamiini ei aiheuta samanlaista krapulaa kuin alkoholi, vaikka aine hajoaa hitaasti elimistössä.

– Sen takia saattaa lähteä vaikka ajamaan autoa, kun kokee olevansa selvinpäin, vaikka ainetta on vielä elimistössä.

Menee hirveän pitkään, ennen kuin he pystyvät myöntämään, että ehkä en sittenkään enää hallitse tätä.

Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-Klinikka Oy

Moni on nähnyt netissä ikävän näköisiä kuvia ihmisistä, jotka ovat käyttäneet pitkään metamfetamiinia. Miksi jotkut ottavat riskin ja aloittavat sen käytön silläkin uhalla, että aineeseen voi jäädä koukkuun?

– Se on meihin sisäänrakennettu ajattelumalli, että minä hallitsen tilanteen, eikä minun kohdalleni satu ikäviä asioita. Elämä olisi kauheaa, jos koko ajan ajattelisi, että minä voin jäädä kohta auton alle tai lentokone tippuu päähäni, Simojoki sanoo.

Hänen mukaansa monilla päihteidenkäyttäjillä on taipumusta uskotella itselleen, että tilanne on hallussa vielä silloinkin, kun riippuvuus on todellisuudessa jo pitkällä.

– Sanotaan, että minä pystyn lopettamaan milloin vain. Menee hirveän pitkään, ennen kuin he pystyvät myöntämään, että ehkä en sittenkään enää hallitse tätä.

Myös Reima oli ensin satunnaiskäyttäjä, kunnes huumeet saivat yliotteen.

Kaljaa ja kannabista 14-vuotiaana

Reima aloitti päihteidenkäytön jo 14-vuotiaana, kun kalja ja kannabis alkoivat kiinnostaa Helsingin Kalliossa asuvaa poikaa. Kotona oli tiukka kuri, mutta Reima kapinoi vanhempiensa sääntöjä vastaan.

– Se oli näyttämisenhalua ja uteliaisuutta. Jos kaveripiirissä käytetään, siihen menee mukaan, jos on vähänkin heikko.

Reima sanoo, että hänellä oli hyvä koti ja lapsuus. Äiti oli uskovainen ja isällä oli hyvä työpaikka. Reiman mielestä hänen vanhemmillaan ei ole osuutta siihen, että hän aloitti huumeidenkäytön. Reima kuitenkin uskoo, että on perinyt isältään taipumuksen päihteidenkäyttöön.

Perheen lomamatkasta tuli ryyppyreissu

Reiman isä oli ryypännyt rankasti nuorena, mutta oli vuosia raittiina pojan synnyttyä. Perheen yhteisellä etelän matkalla isä kuitenkin ratkesi ryyppäämään. Reima oli 8-vuotias, kun näki isänsä ensimmäistä kertaa humalassa.

– Isä törmäsi sattumalta vanhaan tuttunsa ja jäi ryyppäämään tämän kanssa. Hän palasi silmä mustana. Loput lomasta kului siinä, kun ajoimme taksilla etsimässä isälle riittävän vahvoja unilääkkeitä.

Myöhemmin isä taas raitistui moniksi kuukausiksi, kunnes taas toisinaan ratkesi uudestaan ryyppäämään.

– Äiti pelasti isän hengen monta kertaa, kun vei hänet hoitoon.

Omassa kämpässä käyttö repesi

Isä halusi, että poika opiskelee ammatin itselleen. Reima kävi putkiasentajan linjaa ammattikoulussa, vaikka se tuntui pakkopullalta. Hitsaaminen sujui hasispöllyssä, mutta teoriaopinnoista ei meinannut tulla mitään. Matematiikka ja fysiikka olivat hylättyjä päästötodistuksessa.

Viihteelle lähtiessään Reima otti piristävää amfetamiinia, metamfetamiinia, kokaiinia tai ekstaasia. Rauhoittuakseen hän otti heroiinia tai lääkkeitä. Niitä hän tarvitsi myös lievittääkseen vieroitusoireita, joita alkoi tulla 18-vuotiaana. Opioidit helpottivat oloa, kun joka paikkaan sattui ja nukkuminen oli mahdotonta.

Meni useampi vuosi, ennen kuin myönsin olevani koukussa.

Reima, entinen huumeidenkäyttäjä

Armeijassa huumeidenkäyttö rajoittui viikonloppuvapaisiin, mutta armeijan päätyttyä käyttö taas lisääntyi. Etenkin sen jälkeen, kun Reima muutti vanhempiensa luota omaan asuntoon, jossa kukaan ei valvonut hänen tekemisiään.

Reimalla ei koskaan ollut aikomuksena piikittää itseään, mutta 24-vuotiaana sekin päivä koitti. Suonensisäisesti otettuna pienemmällä määrällä huumausainetta sai vahvemman vaikutuksen, kun rahaa meni jo liikaa huumeisiin. Hän halusi lopettaa, mutta ei pystynyt.

– Meni useampi vuosi, ennen kuin myönsin olevani koukussa. Se oli pakko tunnustaa, kun tuli fyysisiä oireita. Elimistö vaati huumeita, oli kylmä hiki ja joka paikkaan sattui, jos en saanut.

Rahat huumeisiin huumeiden välityksestä

Reima oli tehnyt pätkätöitä esimerkiksi hitsaajana ja muuttomiehenä. Kun töissä käynti ei enää onnistunut päihteiden vuoksi, hän rahoitti niiden käyttöä välittämällä aineita. Tässä bisneksessä oli se huono puoli, että siihen liittyi väkivaltaa.

– Niissä hommissa ei kannata jäädä velkaa tai puhua toisten asioista. Siinä voi lähteä henki, tai laitetaan sormet poikki. Olen nähnyt, että joillekin tutuille on käynyt pahasti. Se laittoi ajattelemaan, että tämä ei ole sellaista, mitä haluan tehdä loppuelämäni.

Takavarikoitu urheilukassi, jossa on yli 10 kiloa metamfetamiinia.
Takavarikoitu urheilukassi, jossa on yli 10 kiloa metamfetamiinia.Tulli

Huumausainerikoksista voi saada vuosien vankeustuomioita. Reima itse joutui kahdeksi ja puoleksi vuodeksi Sörnäisten vankilaan huumekauppaan liittyneen väkivaltatilanteen vuoksi vuonna 2006. Ensimmäisen puolen tuomiostaan hän pystyi olemaan ilman aineita.

– Se auttoi, että siellä oli aikaa mietiskellä. Se pisti käyntiin ajatuksen lopettamisesta, mutta himo huumeisiin ei hävinnyt vielä silloinkaan, ja lopun ajasta käytin niitä taas.

Kaksi vaihtoehtoa: huumeet tai kuolema

Katkaisuhoidoissa Reima on käynyt kolmisenkymmentä kertaa, mutta siellä hän vain lepäsi pari viikkoa ja palasi sen jälkeen entiseen tuttuun elämäntapaansa.

38-vuotiaana Reiman maksa oli jo siinä kunnossa, että vaihtoehtoja oli kaksi: päihteidenkäytön lopettaminen tai kuolema.

Kun lääkäri näytti Reimalle ultraäänikuvaa tämän omasta maksasta, hänen oli pakko hyväksyä tosiasiat.

– Maksani oli niin täynnä arpikudosta, että tuli kylmiä väreitä. Lääkäri sanoi, että jos vielä käytän päihteitä, elän vain muutaman kuukauden.

Kunpa satunnaiskäyttäjät tajuaisivat lopettaa ajoissa, kun vielä voivat.

Reima, entinen huumeidenkäyttäjä

Reima päätti elää.

C-hepatiitti saatiin hoidettua interferonihoidolla. Sen aikana Reima ei saanut käyttää päihteitä. Se auttoi kuntoutumisen alkuun.

Hänellä on tavoitteena saada metadonikorvaushoito päätökseen tänä vuonna.

– Tähän saakka olen tuottanut vanhemmilleni pelkkiä pettymyksiä. Nyt he voivat olla ylpeitä minusta.

Reima on myös mukana opioidikorvaushoidossa olevien kokemusasiantuntijakoulutuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

– Kunpa satunnaiskäyttäjät tajuaisivat lopettaa ajoissa, kun vielä voivat, Reima sanoo.

Lue myös:

"Todella ilkeä aine, tekee rumaa jälkeä", päihdelääkäri kuvailee Jari Sillanpään huumekäryyn liitettyä metamfetamiinia