Varastettu puheenvuoro, käsiraudat ja käännösvirhe – Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää Turun puukotusten ensimmäisestä pääkäsittelypäivästä

Turun puukotusten pääkäsittely alkoi maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Yle kokosi päivän tapahtumat yhteen.

Turun puukotukset 2017
Aberrahman Bouanane
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Maanantaina alkoi historiallinen oikeudenkäynti, kun Turun puukottaja astui Varsinais-Suomen käräjäoikeuden eteen.

Tapaus on poikkeuksellinen monellakin tavalla. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty epäilty terroriteko ja oikeuden istunto järjestettiin Turun vankilassa syytetyn turvallisuuden takaamiseksi.

Ensimmäiseen pääkäsittelypäivään mahtui erikoisuuksia siihenkin. Kokosimme tähän artikkeliin päivän kiinnostavimmat käänteet.

Syytetyllä käsiraudat ja kaksi vartijaa – mies näytti kasvonsa

Ennen oikeudenkäynnin alkua pohdimme, näyttääkö Turun puukottaja kasvonsa istunnon alkajaisiksi – ja näyttihän hän.

Mies on ollut tähän asti tutkintavankeudessa ja mielentilatutkimuksessa, eikä hänen kasvojaan ole nähty julkisuudessa.

Marokkolaismies Abderrahman Bouanane istui syytetyn penkillä valmiina, kun media päästettiin saliin kuvaamaan oikeuskäsittelyn alkua.

Kuvaajat ympäröivät miehen noin viiden minuutin ajaksi. Mies tuijotti koko ajan määrätietoisesti eteensä. Joihinkin median edustajiin hän otti katsekontaktin. Katso täältä video miehestä.

Miestä syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Puolustus on myöntänyt teot, mutta kiistänyt tekojen suunnitelmallisuuden ja terroristisen tarkoituksen.

Oikeus linjasi istunnon aluksi, että syytetty pidetään käsiraudoissa koko oikeuskäsittelyn ajan. Puolustuksen mukaan tämä ei olisi ollut tarpeen.

Syytetyn välitömässä läheisyydessä oli koko päivän kaksi vartijaa, jotka liikuttelivat häntä tauolle ja takaisin istuntosaliin. Istuntosalissa oli aamupäivän aikana yhteensä kymmenkunta vartijaa.

Syytetty jatkoi selkä suorana istumista koko istuntopäivän ajan. Välillä mies vilkuili oikeuden jäseniä ja oikeussalina toimineen Turun vankilan auditorion toisella laidalla istunutta, vakavasti puukotuksissa loukkaantunutta Hassan Zubieria.

Zubier oli ainoa oikeuskäsittelyyn paikan päälle saapunut puukottajan uhri.

Syyttäjä uskoo, että taustalla on Isis

Syyttäjien mukaan kyseessä on poikkeuksellinen väkivallanteko Suomessa, koska siihen liittyy terrorijärjestö Isis.

Syytetty on kertonut poliisikuulusteluissa, että hän näki itsensä Isisin soturina.

Syyttäjien mielestä Bouananen tarkoitus on ollut toteuttaa Suomessa terrori-isku Isisin nimissä. Heidän mukaansa teko olisi suunniteltu osaksi järjestön maailmanlaajuista terroritekojen sarjaa.

Syyttäjät näkevät, että tekopaikka ja -aika tukevat IsisIn pyrkimyksiä. Tällä syyttäjät tarkoittavat sitä, että teko tehtiin keskeisellä paikalla isossa suomalaisessa kaupungissa juuri ennen viikonlopun alkua, jolloin paikalla oli paljon ihmisiä.

Muun muassa näistä syistä johtuen syyttäjien mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen terroriteko.

Puolustuksen asianajaja Kaarle Gummerus kertoi kuitenkin pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä, että syytetty aikoo kertoa joitakin asioita toisin oikeuskäsittelyssä kuin esitutkinnan aikana.

Syytteen nostamisesta vastasi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Oikeudenkäynnissä mukana ovat kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen Oulun syyttäjänvirastosta ja syyttäjänvaltuuksin toimiva ylitarkastaja Sampsa Hakala valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Puolustus: Laissa käännösvirhe – teot eivät vahingoittaneet valtiota

Myös puolustuksen mukaan syytetty Abderrahman Bouanane on kertonut näkevänsä itsensä terroristina.

Puolustuksen asianajajan Kaarle Gummeruksen mielestä syytetyn teon tarkoituksena ei ole kuitenkaan ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa tai vakavaa vahinkoa Suomen valtiolle, eikä sitä siten voida pitää Suomen rikoslain mukaisena terroritekona.

Lisäksi puolustuksen mukaan terroririkoksia koskevassa lainkohdassa on käännösvirhe, jossa 'vakava haitta maalle' (country) on kirjattu rikoslakiin muodossa 'vakava haitta valtiolle'.

Lainkohta perustuu EU:n puitepäätökseen, joka on alun perin kirjoitettu englanniksi.

Puolustuksen mielestä syytetyn teko ei ole ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa haittaa valtiolle – siis nimenomaan Suomen valtiollisille prosesseille – koska se keskittyi yksityishenkilöihin.

Suomen hallitus on pureutunut lakiesityksessään sanamuodon ongelmaan. Juuri viime viikolla hallitus hyväksyi esityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka osana terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevaa rikoslakia muutettaisiin niin, että teon olisi oltava omiaan aiheuttamaan 'vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle' – ei enää valtiolle.

Bounanen tuomion on kuitenkin perustuttava tekojen aikaan voimassa olleeseen lakiin, joten hallituksen kaavailemat muutokset eivät vaikuta tähän oikeudenkäyntiin.

Syyttäjän mukaan sanamuodolla ei ole suurta merkitystä.

Syytetty varasti puheenvuoron ennen lounastaukoa

Ensimmäiseen käsittelypäivään sisältyi myös poikkeuksellisuutta, kun syytetty pääsi ääneen – kylläkin hieman varkain.

Oikeuden on tarkoitus kuulla syytettyä Abderrahman Bouananea kahtena päivänä ensi viikolla, mutta tämä vaati puheenvuoroa heti ensimmäisenä käsittelypäivänä.

Mies viittasi aamupäivän aikana lukuisia kertoja. Oman haasteensa viittaamiseen toi käsiraudat, jotka olivat hänen ranteittensa ympärillä koko ajan. Käytännössä mies nosti kätensä kyynärpäät pöydälle tuettuna tai nosti molemmat kätensä ilmaan.

Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Tapio Katajamäki tiedusteli häneltä syytä viittaamiselle, mutta ei antanut pyynnöstä huolimatta puheenvuoroa.

Ennen lounastaukoa mies kuitenkin aloitti puhumisen ja kertoi, että hänen tarkoituksenaan oli tappaa kaksi ihmistä ja katkaista heidän kaulansa. Hän kertoi myös, että ensimmäisen surmatyön jälkeen hän halusi mennä piiloon ja jatkaa työtään myöhemmin.

Yleensä syytettyä ei kuulla asiaesittelyjen yhteydessä.

Joillakin asianomistajilla oma näkemyksensä tapahtumien kulusta

Ensimmäisenä pääkäsittelypäivänä käytiin myös läpi asianomistajien korvausvaatimuksia. He ovat vaatineet yhteensä noin 600 000 euron edestä korvauksia.

Asianomistajat ovat hakeneet korvauksia muun muassa vammojen aiheuttamasta tilapäisestä ja pysyvästä haitasta, kivusta ja särystä, kärsimyksestä, ansionmenetyksistä sekä sairaanhoito- ja lääkekuluista.

Puolustus on pääosin myöntynyt korvausvaatimuksiin, mutta useasta kohdasta on summien osalta erimielisyyttä.

Pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä kolmea asianomistajaa edustava Ari Huhtamäki totesi, että ensimmäinen uhri ei valikoitunut sattumalta, vaan syytetty näki hänet toisen uskontokunnan edustajana. Menehtynyt nainen jakoi tapahtumapaikalla Jehovan todistajien esitteitä.

Lisäksi Huhtamäen mukaan syytetty olisi tehnyt sellissään kirjoituksen, jossa hän on kertonut halunneensa tehdä Suomesta islamilaisen valtion.

Näistäkin asioista saataneen lisätietoa oikeudenkäynnin edetessä. Se jatkuu Turun vankilassa toukokuun puoliväliin saakka. Käräjäoikeuden ratkaisua odotetaan loppuvuodesta.

Lue myös:

Turun puukottaja paljasti oikeudessa: Halusi leikata päitä irti ja piiloutua tekonsa jälkeen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Katso video: Turun puukotuksista syytetty astui oikeuden eteen, ei peitellyt kasvojaan