Laukon kartanon maille haudattiin vainajia jo 500-luvulla – Tutkimukset vahvistavat hautalöydön merkittävyyden

Laukon kartanon rautakautinen hauta-alue on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin. Esiin on kaivettu eri ikäisten vainajien luita, soturien esineistöä ja todisteet esimerkiksi polttoroviolle asetetusta karhuntaljasta.

arkeologia
Kaivaukset Laukon kartanon mailla
Laukon Vanhan sataman kalmistoa on tutkittu useiden vuosien ajan.Liisa Lagerstam / Laukon kartano

Vesilahdelta Laukon kartanon mailta kaivettu laaja rautakautinen hauta-alue on osoittautunut todella merkittäväksi löydöksi. Vaikka suurin osa muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta, voidaan jo nyt todeta, että kyseessä on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin.

Kartanon tiedotteessa kerrotaan, että Laukon vanhan sataman ylle kohoavaa kalmistoa on kaikessa hiljaisuudessa tutkittu useita vuosia. Hauta löytyi syksyllä 2015 tv-sarjan kuvauksissa. Metallinetsijöistä kertovaa Menneisyyden metsästäjät -sarjaa kuvattaessa kartanon mailta löydettiin miekka ja erikoinen keihäänkärki.

Keihäänkärki
Laukon vanhasta satamasta löytyi myös 200-luvun skandinaavinen keihäänkärki.Liisa Lagerstam / Laukon kartano

Kaunis keihäänkärki osoittautui vanhimmaksi Laukosta tai Vesilahdelta koskaan löydetyksi rautakautiseksi esineeksi. Nuoremmalle roomalaisajalle (200–320) ajoitettu skandinaavinen keihäänkärki todisti ajasta, jolloin myöhäiskantasuomea puhuva väestö alkoi levittäytyä saamenkieliseen sisämaahan.

– 1 800 vuotta vanha keihäänkärki oli niin ainutlaatuinen löytö, että päätimme ryhtyä itse selvittämään muinaishaudan arvoitusta arkeologien avustuksella, kertoo kartanon isäntä Jouni Minkkinen.

Vainajia satojen vuosien ajalta

Kalmiston koekaivaus suoritettiin syksyllä 2016 arkeologi Kalle Luodon johdolla. Kartanon tiedotteen mukaan hautapaikan rakenne todettiin laajaksi maakiven ympärille rakennetuksi kiveykseksi, jossa oli useita päällekkäisiä kivirakenteita.

– Kaikki viittasi siihen, että muinaiset laukkolaiset olivat haudanneet vainajansa kalmistoon satojen vuosien ajan, Kalle Luoto kertoo.

Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi.

Jouni Minkkinen

Koekaivaus keskitettiin hauta-alueen kaakkoisreunaan 3 x 3 metrin suuruiselle alueelle. Kivien lomasta paljastuneet hautaesineet ajoittuivat kansainvaellusajalle (400–600).

– Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi, naurahtaa arkeologiaa harrastava kartanon isäntä.

Soturihaudan keihäänkärjet, putkikirveet ja miekansäilät lähetettiin kaivausten päätyttyä konservoitavaksi. Mukana seurasi haudan kaunein koru, täydellisesti säilynyt 1500 vuotta vanha lintuneula.

Laukon Vanhan sataman kalmiston järvimaisema
Tätä maisemaa Laukon Vanhan sataman kalmistolta katselivat myös muinaiset laukkolaiset.Tomi Katajamäki / Laukon kartano

Pääkalloja ja karhunkynsi

Kaivauksissa löydetyt luut tutki FT Auli Bläuer. Luuanalyysit vahvistivat, että kalmistoon oli polttohaudattu ihmisiä. Mukana oli sekä lasten että aikuisten luita, varsinkin pääkallon paloja. Ihmisluiden joukosta löytynyt karhun kynsi todisti hautaroviolle asetetusta karhuntaljasta.

Iänmäärityksen tarkentamiseksi Bläuer lähetti kaksi luuta ajoituslaboratorioon Miamiin. Nyt valmistuneen raportin mukaan Laukon kalmistosta löydetyt ihmisluut kuuluvat hautalöytöjen tapaan kansainvaellusajalle ja 500-luvulle.

– Vanhan sataman vainajat elivät aikana, jolloin Eurooppaa mullistivat Rooman valtakunnan hajoaminen ja siitä seuranneet levottomuudet. Pirkanmaan järviseutujen muinaishämäläisten sotureiden, metsästäjien, kalastajien ja maanviljelijöiden arkeen nuo tapahtumat vaikuttivat vain epäsuorasti, kertoo esihistoriallisen ajan Laukkoa viime kuukaudet tutkinut arkeologi Sami Raninen.

Vanhan sataman arkeologiset löydöt palaavat tänä keväänä Kansallismuseosta Laukkoon. Hautalöytö on nähtävillä 4. kesäkuuta avautuvassa “Laukon ritarit ja muinaiset sankarit” -näyttelyssä.