Näin lukiolaisten opiskelu uudistuu – 5 tärkeintä muutosta

Kurssit ovat vaihtumassa opintopisteiksi. Ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Lukiolainen voi myös saada lisärahaa oppimateriaaleihin.

lukio
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Lukiolaisten opiskelu uudistuu. Ensimmäiset uudistukset aiotaan aloittaa vuoden 2019 syksyllä ja osa myöhemmin. Hallitus käsittelee tänään torstaina muutoksia koskevan lakiesityksen, joka tarvitsee vielä hyväksynnän eduskunnalta.

Jos uudistukset menevät läpi niin kuin hallitus on esittämässä, viisi tärkeää lakimuutosta ovat nämä:

1. Ylioppilaskokeen saa uusia rajattomasti

Syksystä 2019 lähtien yksittäisiä ylioppilaskokeita voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Tähän asti hyväksytyn ylioppilaskokeen on saanut suorittaa uudestaan vain yhden kerran. Hylätyn pakollisen kokeen suorittamista on saanut yrittää uudelleen kaksi kertaa. Ylioppilastutkinto on jatkossakin saatava kasaan kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla, mutta yksittäisiä aineita voi uusia tutkinnon saamisen jälkeen.

2. Kurssit vaihtuvat opintopisteiksi

Lukion kurssien tilalle ovat tulossa opintopisteet. Nykyinen kurssi vastaa kahta opintopistettä. Nuorten oppimäärä on 150 opintopistettä. Lukiot pystyvät nykyistä helpommin järjestämään oppiaineiden rajat ylittäviä ja eri laajuisia oppikokonaisuuksia. Laaja paketti voitaisiin koota esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä niin, että siinä yhdistyisivät vaikkapa maantieto, kemia, biologia, historia ja kuvataide. Opintopisteet otetaan käyttöön näillä näkymin vuonna 2021, kun uudet opetussuunnitelmat ovat käytössä.

3. Lisää ohjausta ja tukea lukiolaisille ja ylioppilaille

Lukioiden täytyy jatkossa antaa ohjausta niille ylioppilaille, jotka eivät saa samana vuonna jatko-opiskelupaikkaa, samoin lukion keskeyttäville opiskelijoille. Opiskelijan pitää itse pyytää ohjausta.

Myös lukioaikana opiskelijoille on annettava nykyistä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja tukea opiskeluun. Tähän asti esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivät opiskelijat ovat saaneet tukea joissakin lukioissa, mutta jääneet toisissa ilman. Jatkossa apua pitää saada tasa-arvoisesti, ja sitä voivat antaa esimerkiksi erityisopettajat tai aineenopettajat.

Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

4. Yhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Lukioiden täytyy jatkossa järjestää joitakin opintoja yhdessä korkeakoulujen kanssa. Eri paikkakunnilla tähän on erilaiset mahdollisuudet eikä tarkkoja määritelmiä yhteistyölle ole.

Lukiolaiset voisivat päästä korkeakoulussa tutustumaan esimerkiksi sellaisten aineiden opiskeluun, joita lukiossa ei opeteta. Tämän tarkoitus on ennen kaikkea se, että lukiolaiset saavat kurkistuksen korkeakoulussa opiskelemiseen. Jos lukiolainen puolestaan etenee nopeasti esimerkiksi matematiikassa, hänellä voisi olla mahdollisuus suorittaa lisää opintoja korkeakoulun puolella. Lukiot voivat tehdä yhteistyötä myös ulkomaalaisten yliopistojen kanssa.

5. Ei kiusaamiselle ja häirinnälle

Lakiesityksessä täsmennetään lukioiden velvollisuutta puuttua kiusaamiseen. Opiskelijaa pitää suojata kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä.

Lisärahaa oppikirjoihin

Kehysriihessä hallitus lisäksi päätti, että pienituloisten perheiden opiskelijoille aletaan maksaa oppimateriaalilisää. Lukiolaiset ja muut toisen asteen opiskelijat voivat saada sitä noin 46 euroa kuukaudessa.

Lisää muutoksia on tulossa myöhemmin

Lukioiden opetussuunnitelmat uudistetaan. Niiden mukaisesti lukioissa opiskellaan näillä näkymin syksystä 2021 lähtien. Oppiaineet ja opetuksen määrä eivät muutu. Muutoksia voi sen sijaan tulla oppiaineiden sisältöihin ja arviointiin.

Ylioppilastutkinto uudistetaan lähivuosina. Yksityiskohtaisia suunnitelmia ei vielä ole tehty. Muun muassa englanninkielisen ylioppilaskokeen mahdollisuutta pohditaan.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan. Ylioppilastodistuksella tulee olemaan selvästi entistä suurempi merkitys korkeakouluihin pääsyssä. Valintakokeet eivät silti poistu kokonaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut aikovat ilmoittaa viimeistään alkusyksystä, mitkä niiden valintakriteerit ovat vuonna 2020.

Juttua varten haastatellut asiantuntijat: Lukiouudistuksen yksikön projektipäällikkö Tiina Silander opetusministeriöstä sekä opetusneuvos, kärkihankeryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä