Maitohyllyllä ei tarvitse pelätä – suomalainen maito on nyt laadukkaampaa kuin koskaan

Maitotilojen hygieniataso on parantunut, ja samalla bakteerien määrä on maidossa vähentynyt merkittävästi.

maito
Maitolasi.
Suomalainen maito on yli kaksi kertaa laadukkaampaa, kuin EU määrää.Tero Kyllönen / Yle

SEIS! Sisään vain omistajan luvalla ja vain talon jalkineissa.

Jaakko Räikkösen ja Milla Laamasen navettaan ei ole mitään asiaa omilla kumisaappailla. Myös suojahaalari ja suojakäsineet ovat pakollisia.

– Lypsyhygienia pitää olla kunnossa, ja muutenkin koko ajan pitää tarkkailla maidon laatua, kertoo Jaakko Räikkönen.

Suomalaisen maidon laatua on vuosi vuodelta saatu nostettua korkeammalle tasolle. Siihen on päästy parantamalla navetoiden hygieniaa. Maidon bakteerien määrä kun kielii melko suoraan navetoiden hygieniasta.

Suomalainen meijereihin päätyvä maito on jo vuosikymmenien ajan ollut EU:n määrittämää I-luokan maitoa. Jotta maidon laatua saadaan hivutettua vielä paremmaksi, on Suomessa kehitetty oma maidon huippulaatuluokka – E-luokka. Siihen päästäkseen pitää maitotilalla olla tarkkana ja huolehtia niin lehmien hyvinvoinnista kuin maitotilan kunnosta, kuin myös omasta hyvinvoinnistakin.

Räikkösen ja Laamasen tilalla parasta E-luokan maitoa on tehty katkeamatta 25 vuotta.

– Lypsykoneet pitää huoltaa ja puhdistaa hyvin. Ja koko ajan pitää itse olla tarkkana, jos lehmälle tulee utaretulehdus. Jos tulehdusta ei huomaa, solut saattavat päätyä tankkiin, kertoo Milla Laamanen.

Maitoa virtaa putkessa navetassa.
Maito kulkee putkessa lypsykoneista tankkeihin.Tommi Parkkinen / Yle

Parasta E-luokkaa

Maidon tulee täyttää tarkat laatuvaatimukset, jotta sitä ylipäätään otetaan meijeriin. Suomessa on lehmänmaidolle käytössä kolme laatuluokkaa: II-, I- ja E-luokat.

Huonointa on II-laadun maito. Sitä ei saa käyttää elintarvikkeena, eikä sitä oteta meijereihin. II-laadun maitoa ei tule lehmistä käytännössä ollenkaan. Näin voi kuitenkin käydä, jos maitotilan hygienia on huono tai jos lehmä on ollut sairaana. Huonolaatuinen maito päätyy yleensä lietealtaaseen.

I-luokan maito täyttää kaikki laatuvaatimukset. Se on myös EU:n määrittämä raja elintarvikkeeksi kelpaavalle maidolle. Suomessa on kuitenkin käytössä vielä I-luokkaakin parempi luokka eli E-luokka.

Jotta maito pääsee Suomessa parhaimpaan E-laatuluokkaan, on sen oltava bakteerien ja solukoostumusten osalta noin kaksi kertaa puhtaampaa, mitä I-luokan ylärajaan vaadittaisiin.

Meijerit kannustavat tiloja tuottamaan mahdollisimman laadukasta maitoa. Niiden toive olisi saada mahdollisimman paljon maitoa parhaimpaan E-luokkaan. Porkkanana tähän on maidosta maksettava korvaus, sillä parhaasta E-laatuluokan maidosta saa meijeriltä paremman hinnan kuin I-luokan maidosta.

– Meillä E-luokan maidosta maksetaan 2,5 senttiä enemmän litralta kuin I-luokan maidosta, kertoo Arla Suomen maidonhankinnasta vastaava johtaja Sami Kilpeläinen.

Myös Valio maksaa tuottajille E-luokan maidosta enemmän kuin I-luokan maidosta. Valiolla lisäkorvaus on 2 senttiä litralta.

Milla Laamanen
Milla Laamanen heräsi aamulla vähän viiden jälkeen, jotta olisi kuudelta navetassa.Petri Kivimäki /Yle

Aamulla varhain

Lappeenrannan Joutsenossa Milla Laamanen ja Jaakko Räikkönen nousivat tänäkin aamuna kuudelta. Navetassa odottaa 15 lypsettävää lehmää. Ruokintaan, lypsyyn ja siivoamisen kuluu kolmisen tuntia. Iltapäivällä kolmen aikaan alkaa sama homma uudelleen.

– Tämä on sopiva määrä lehmiä. Näiden kanssa tulee toimeen ja näillä elää, kertoo Jaakko Räikkönen.

Räikkösen ja Laamasen tila on melko pieni, sillä Suomessa lypsylehmiä määrä yhdellä tilalla on keskimäärin 35.

Tilalla valvotaan maidon laatua säännöllisesti bakteeri- ja solunäytteiden avulla.

– Tässä on tällainen lettupannun näköinen härpäke. Jokaisesta neljänneksestä laitetaan tippa maitoa. Solutestiaineen avulla nähdään, onko se hyvää vai ei. Jos ei ole, niin sitten sitä ei tankkiin laiteta, kertoo Milla Laamanen.

Laamanen kertoo, että heidän pitää olla onnellinen myös hyvästä maatalouslomittajasta. Sama lomittaja on käynyt heillä yli 20 vuoden ajan ja lomittaja tietää, miten tilalla toimitaan ja mitä häneltä vaaditaan. Se takaa, että lehmistä saadaan lypsettyä jatkuvasti parasta maitoa.

kieltokyltti
Hygieniasta huolehtiminen alkaa jo navetan ulko-ovella.Petri Kivimäki /Yle

Nopea muutos parhaimpaan

Suomessa tuotetusta maidosta nykyään lähes kaikki yltää parhaimpaan E-luokkaan. Muutos on ollut hurja, sillä vielä 1980-luvulla sille tasolle ylsi kaikesta maidoista vain puolet. Tämä kielii hygieniatason kasvamisesta suomalaisilla maatiloilla.

– Se on erittäin hyvä indikaattori alkutuotannon hygieenisestä laadusta, kertoo Helsingin yliopiston maitoteknologian yliopistonlehtori Pekka Varmanen.

Bakteereiden määrä vaikuttaa muun muassa maidon säilyvyyteen: mitä vähemmän maidossa on bakteereita, sitä paremmin maito säilyy.

Kaikki bakteerit eivät suinkaan ole ihmisille haitallisia, ja osasta niistä voi olla ihmiselle hyötyäkin.

– Jos bakteerien määrä maidossa kasvaa, nousee myös riski, että joukossa on myös ihmiselle haitallisia bakteereita, kertoo Varmanen.

Varmasen mukaan antibioottijäämiä tavataan suomalaisessa maidossa äärettömän harvoin. Antibiootteja käytetään esimerkiksi lehmien utaretulehduksen hoitoon. Antibioottikuurin jälkeen on usean päivän varoaika, ennen kuin lehmän maitoa aletaan jälleen lypsää ihmisravinnoksi.

– Suomessa on itsestään selvää, ettei siellä ole antibiootteja. Niitä tutkitaan jokaisesta maitoerästä, ja jos antibiootteja löytyy, menee maitoerä tuhottavaksi, kertoo Varmanen.

Huonoimman eli II-luokan maito ei välttämättä kieli huonosta hygieniasta maitotilalla. Yksi syy II-luokan maidon tulemiseen voi olla oireeton, piilevä utaretulehdus. Se paljastuu vasta, kun tilalla otetaan maidon bakteerinäytteet.

lehmää lypsetään
Yksi lehmä tuottaa tällä tilalla keskimäärin 36 litraa maitoa vuorokaudessa.Petri Kivimäki /Yle

Perushyvää työtä

Parhaimpaan E-laatuluokkaan pääseminen vaatii maitotilalla hyvää perustekemistä. Siihen pääsemiseksi pitää huolehtia hygieniasta ja lehmien hyvinvoinnista. Eikä riitä, että laatuun sitoutuvat vain maitotilan omistajat.

– Myös lomittajien on pidettävä hyvää laatua yllä, muistuttaa Maitohygienialiitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Castro.

Castro kertoo, että Suomessa ainoastaan promille kaikesta tuotetusta maidosta jää hylättävään II-luokkaan, mikä osaltaan kertoo maidon korkeasta laadusta.

Valio ja Arla kertovat, että heille tulevasta maidosta noin 97–98 prosenttia on jo parasta E-luokan maitoa.

Kun maito saapuu meijeriin, sekoittuvat I-luokan ja E-luokan maito keskenään. Koska I-luokan maitoa on kaikesta maidosta vähän, jää lopputukokseksi E-luokan maitoa.

Arla Suomen maidonhankinnasta vastaava johtaja Sami Kilpeläinen kertoo, että parhaimmasta E-luokan maidostakin suurin osa alittaa raja-arvot reilusti.

– Myös sitä I-luokan maitoa, joka olisi lähellä II-luokan rajaa, on todella vähän, kertoo Kilpeläinen.

Lypsylaitteistoa pestään.
Jaakko Räikkönen puhdistaa pumpun aamulypsyn päätteeksi.Tommi Parkkinen / Yle

Tunnustusta työstä

Suomessa on jo useita satoja tiloja, jotka ovat vuosikymmeniä tehneet keskeytyksettä parasta E-luokan maitoa. Walter Ehrnströmin säätiö palkitsi viime maanantainareilut 200 sellaista maitotilaa, jotka ovat keskeytyksettä tuottaneet E-luokan maitoa vähintään 25 vuotta.

Myös Milla Laamanen ja Jaakko Räikkönen olivat tilaisuudessa mukana.

– Kyllä tässä omalla tavalla voi olla ylpeä, että on 25 vuotta saanut lypsettyä E-luokan maitoa. Se on palkinto, että on onnistunut, pohtii Milla Laamanen.

Helsingin yliopiston maitoteknologian yliopistonlehtori Pekka Varmasen mielestä tällaiset maitotilat ovat tunnustuksensa ansainneet.

– Se on esimerkki erittäin ammattitaitoisesti tilanpidosta. Arvostan erittäin korkealle ihan niin kuin mitä tahansa ammatti-ihmistä, joka arvostaa omaa työtään ja pyrkii tekemään sen mahdollisimman hyvin.

Maitotilalliset Milla Laamanen ja Jaakko Räikkönen
Jaakko Räikkönen on hoitanut tilaa vuodesta 1990. Milla Laamanen on ollut rinnalla jo reilut kymmenen vuotta.Tommi Parkkinen / Yle