Kevätaurinko paistaa kirkkaasti, kun Luonnonvarakeskuksen Luken tutkimusteknikko Taisto Jaakola ja kokkolalainen arboristi Tommi Kåla nousevat yli 15 metrin korkeuteen Kokkolan poliisitalon tuntumassa.
Heidän kohteenaan on geenimutaation komistama kuusen erikoismuoto. Viime syksynä Luonnonvarakeskuksen kiinnostuksen herättänyt kartiokuusi on pian satakunta oksaa köyhempi. Sellaisen nipistyksen puun arvellaan kestävän hyvin. Puun kuntoa myös seurataan pistokkaiden oton jälkeen.
– Otamme puun ylimmästä kolmanneksesta oksalapsukaisia, joissa on viimeisin kasvu ja edellistä kasvua puolet, kertoo Jaakola.
Pistokkaat vartetaan jonkin toisen erikoispuun runkoon myöhemmin keväällä Punkaharjulla laboratorio-oloissa. Rungot ovat odottaneet talven pakastettuina.
Silmuista saatetaan Jaakolan mukaan vielä tehdä hormoniliemissä mikrokuusia, jotka voi myöhemmin jalostaa purkkeihin. Luonnonvarakeskus haluaa jatkaa erikoispuiden jalostusta ja monistusta, jotta ne saadaan rekisteröityä ja myös käyttöön erilaisiin tarpeisiin, yleensä koristepuiksi.
Kokkolan kartiokuusi ei ole ainutlaatuinen, mutta silti monistamisen arvoinen. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teijo Nikkanen arvioi syksyllä puun yhdeksi hienoimmista näkemistään kartiokuusista.
Puu on todennäköisesti geenimutaation ansiosta kasvanut erinäköiseksi kuin metsäkuuset yleensä. Vastaavantyyppisen, 17-metrinen kuusen Jaakola on nähnyt lähellä Sieviä.
– Onneksi nykyisin ne on ruvettu huomaamaan ja merkitsemään, eikä niitä hävitetä niin kuin aiemmin on valitettavasti tapahtunut. Nämä ovat sellaisia puita, jotka meidän pitää jälkipolville ehdottomasti säilyttää, sanoo Jaakola.
Ulkonäkö on arvoitus
Varttaminen on yleinen tapa lisätä puita ja pensaita. Sen osaajia ei ole silti ole Suomessa kovin paljon. Kokenut varttaja voi tehdä parikymmentä vartetta tunnissa, joten vartteen hinta pysyy kohtuullisena.
Onnistumisprosentti on varsin korkea. Varttamisen onnistuminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista taimista tulisi emonsa näköisiä. Tutkimusteknikko Taisto Jaakola arvioi, että dna:n tehtyä työnsä jälkeläisistä 60 prosenttia voi muistuttaa Kokkolan kuusta.
Kokkolan kaupunki saa aikanaan osan taimista istutettaviksi itse valitsemiinsa paikkoihin.
Kokkolan kuusta on varjeltu parikymmentä vuotta, siitä asti kun se huomattiin raivattaessa tilaa poliisitalon rakentamista varten.
Puu muistuttaa vanhanaikaista tikkunekkua, ja näyttää asiantuntijoiden mukaan siltä kuin sitä olisi leikattu koko kasvunsa ajan.
Luonnonvarakeskuksen Taisto Jaakolakin luuli puuta aluksi istutetuksi, mutta se osoittautuikin vanhaksi, tiheästi ja kartiomaisesti luonnostaan kasvaneeksi.
Erikoisesta puusta kannattaa ilmoittaa
Kuusen erikoismuodosta kiinnostuivat muutkin kuin Luonnonvarakeskus. Kokkolan metsätalousinsinööri Ahti Räinän mukaan kaupunki sai tarjouksen varttamisesta vielä päivää ennen oksien leikkaamista. Kiinnostuneita oli Luonnonvarakeskuksen lisäksi useita.
Suomessa kasvaa monien tuttujen lajien erikoismuotoja eli erikoisia kuusia, mäntyjä, koivuja ja leppiä. Ne kannattaa Luonnonvarakeskuksen mukaan jättää rauhaan ja ilmoittaa metsägeneettiseen rekisteriin (siirryt toiseen palveluun). Jos kyseessä on puu, jota ei ole kokoelmissa, siitä voidaan hakea oksia kasvullista monistamista varten.
Kyselyitä puiden erikoismuodoista tulee Luonnonvarakeskukseen melko paljon. Lisäämispyyntöjäkin tulee silloin tällöin, mutta ne eivät automaattisesti johda siihen, että puita alettaisiin monistaa.
Lue myös:
Kokkolan mutaatiokuusesta aletaan monistaa uusia – "Hienoimpia kartiokuusia, mitä olen nähnyt"
Mutaatio teki kokkolalaisesta kuusesta poikkeuksellisen – tiedätkö sinä, mistä erikoismuodosta on kyse?
