Huppu päässä ja väärät rekisterikilvet autossa – huoltamoyrittäjä kyllästyi bensavarkaisiin ja turvautui sosiaaliseen mediaan

Laukaassa huoltamoyrittäjä sai röyhkeistä polttoainevarkaista tarpeekseen ja julkaisi viimeisimmästä varkaudesta valvontakameratallenteen Facebookissa. Poliisista kuitenkin muistutetaan, että kuvien julkaisu on jätettävä poliisille.

Bensavarkaudet
Kameravalvonta ei estä röyhkeimpiä bensavarkaita.
Kameravalvonta ei estä röyhkeimpiä bensavarkaita. Kuva ei liity todelliseen varkauteen.Atte Penttinen / Yle

Laukaan Vihtavuoressa toimivalla huoltamolla on huomattu eräs ikävä suuntaus: viime vuosina bensavarkaista on tullut iso riesa ja varkauksia tapahtuu pahimmillaan jo viikoittain.

– Helkatti vieköön, siinähän menee päivän polttoainemyynnin kate. Kun viedään 50–60 litraa, niin se päivä on punaisella, puhisee Raimo Home, entinen huoltamoyrittäjä.

Homeen perhe on pyörittänyt huoltamoa Vihtavuoressa lähes 30 vuotta.
Homeen perhe on pyörittänyt huoltamoa Vihtavuoressa lähes 30 vuotta.Titta Puurunen / Yle

Homeen perhe on pyörittänyt huoltamoa Laukaan Vihtavuoressa lähes 30 vuotta, nykyinen yrittäjä on Titta Home. Raimo Home aloitti huoltamoyrittäjänä vuonna 1990 ja vakuuttaa, että alkuun ei bensavarkaita näkynyt.

– Silloin oli rehellistä porukkaa. 1990-luvun lopulla varkaita oli kerran pari vuodessa. Nyt niitä on liikaa.

Helkatti vieköön, siinähän menee päivän polttoainemyynnin kate.

Raimo Home

Polttoainevarkaudet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistyneet. Suurin riesa ovat varkaat, jotka kiinni jäädessään saavat sakot, jättävät ne maksamatta ja jatkavat varkauksia. Toistuvista sakkojen maksamatta jättämisistä ei ole seurannut juurikaan vankeutta enää kymmeneen vuoteen.

Bensavarkaat työllistävät yrittäjien lisäksi entistä enemmän myös poliisia. Viiden viime vuoden aikana bensavarkauksia on ollut pelkästään Keski-Suomessa 200–300 vuodessa.

Naamio estää tunnistamisen valvontakuvista

Nykyinen yrittäjä Titta Home toteaa, että bensavarkaudet ovat yleistyneet ja tuottavat yrittäjille melkoisia lisäkuluja. Pitkäkyntiset osaavat naamioitua niin, että valvontakameroista ei välttämättä pysty tankkaajaa tunnistamaan.

– Huppu ja aurinkolasit päässä ja väärät kilvet autoon laitettuna. Silloin ei pysty auton omistajaa suoraan selvittämään, harmittelee Home.

Lähes kaikilla huoltoasemilla on nykyisin hyvät turvakamerat, joiden avulla bensavarkaat voidaan usein tunnistaa. Pääsääntöisesti varkaat ovat kuitenkin maksukyvyttömiä ja huoltamo joutuu kärsimään tappiot.

Ajateltiin kysyä ihmisiltä apua Facebookissa ja sitä tulikin tosi paljon.

Titta Home

Vihtavuoren yrittäjä Titta Home sai rötöstelystä tarpeekseen ja julkaisi viimeisimmästä varkaudesta valvontakameratallenteen Facebookissa.

– Se oli taas tapaus, että ihmisiä ei tunnistettu ja autossa oli väärät kilvet. Niinpä ajateltiin kysyä ihmisiltä apua Facebookissa, ja sitä tulikin tosi paljon.

Titta Home sai  bensavarkaista tarpeekseen ja julkaisi viimeisimmästä varkaudesta kameratellenteen Facebookissa.
Titta Home sai bensavarkaista tarpeekseen ja julkaisi viimeisimmästä varkaudesta kameratellenteen Facebookissa.Titta Puurunen / Yle

Poliisi ei kannata varkaiden kuvien jakoa somessa

Somejulkisuuden seurauksena varkaat saatiin kiinni ja tunnistettiin. Titta Homeen mukaan sometempaus on saanut aikaan positiivista hämmennystä ja huoltamon tilanne on hieman rauhoittunut.

Rikoskomisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta toppuuttelee varkaiden kuvien jakamista sosiaalisessa mediassa. Poliisin näkemys on, että kuvien julkaisu on jätettävä poliisille.

– Rikosten selvittäminen ja esitutkinta pitäisi jättää poliisille. Poliisi sitten katsoo, milloin on näyttöä syyllisyyden tueksi, että kuvat kannattaa julkaista.

Vanhemmat ihmiset eivät halua käyttää automaatteja.

Titta Home

Yksityinen henkilö voi syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen julkaistessaan epäillyn nimen tai kuvan vaikkapa somessa. Lain mukaan yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen syyllistyy silloin, jos oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muutoin toimittaa tietoa lukuisten ihmisten saataville.

Rikoskomisario Salon mukaan valvontakameroiden kuvat auttavat ilman julkaisuakin selvittämään polttoainevarkauksia. Kameroilla rekisteritunnukset ja yleensä tankkaajatkin tallentuvat hyvälaatuisina kuvina.

Osa huoltamoista haluaa edelleen antaa asiakkaan maksaa kassalle vasta tankkauksen jälkeen.

– Se on asiakaspalvelua, ja varsinkaan vanhemmat ihmiset eivät halua käyttää automaatteja ja käyvät sisällä maksamassa. Sitten on firmoja, jotka haluavat kerran kuussa laskun, perustelee Titta Home.

Kassalla maksaminen lisää huoltamon oheiskauppaa.
Kassalla maksaminen lisää huoltamon oheiskauppaa.Titta Puurunen / Yle

Kassalla maksaminen lisää oheiskauppaa

Polttoaineen myynnin katteet eivät yrittäjiä elätä, joten oheismyynti on huoltamoille varsinainen tulonlähde. Asiakkaat ostavat helpommin tuotteita maksaessaan tankkauksen kassalle.

– Kupillisesta kahvia saa paljon enemmän katetta kuin kymmenestä litrasta bensaa, muistuttaa Raimo Home.

Jos epärehellinen tankkaaminen lisääntyy, huoltamo joutuu asentamaan lukot polttoainemittareihin.
Jos epärehellinen tankkaaminen lisääntyy, huoltamo joutuu asentamaan lukot polttoainemittareihin.Atte Penttinen / Yle

Osa huoltamoista on joutunut asentamaan tankkauspisteille bensalukot, jotka avataan vasta lupaa pyydettäessä.

– Jos varkaudet vielä yleistyvät, niin pakko tällaistakin on ajatella. Toivotaan, ettei siihen tarvitse mennä ja voidaan palvelu pitää, pohtii Titta Home.

Vuoteen 2008 saakka Suomessa oli voimassa muuntorangaistuskäytäntö. Sillä tarkoitetaan maksamatta jätetyn sakon muuntamista vankeudeksi. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mukaan polttoainevarkauksien määrä huoltoasemilla kääntyi selvästi nousuun muuntorangaistuksen poistuttua vuonna 2008.

Hallitus perui sakkouudistuksen

Edellinen eduskunta päätti uudistaa tehotonta sakkojärjestelmää. Sakonmuunnon lakiuudistus hyväksyttiin kesäkuussa 2015. Juha Sipilän nykyinen hallitus kuitenkin peruutti uudistuksen lokakuussa 2015 ensisijaisesti taloudellisista syistä. Samalla peruttiin muutoksen toteutukseen varattu 12,4 miljoonan euron määräraha.

– Ymmärrän kyllä, että yrittäjät haluavat palata tähän käytäntöön, sillä usein rikoksiin syyllistyvillä sakot jäävät helposti maksamatta. Rikkomus konkretisoituisi, kun he joutuisivat istumaan muutaman päivän linnassa maksamattoman sakon vuoksi, pohtii rikoskomisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

Tehokkainta olisi, jos polttoainetta ei voi tankata ilman etukäteismaksua.

Sami Salo

Kokonaan muuntorangaistus ei ole poistunut. Jos kauppias tai yrittäjä ei hyväksy sakkorangaistusta, on rikos käsiteltävä käräjillä. Jos tuomitulta ei ulosotossakaan saada perittyä käräjien määräämää sakkoa, muunnetaan sakko vankeudeksi.

– Huhtikuun alussa Suomen vankiloissa oli 81 sakkovankia, kertoo kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Arto Kujala oikeusministeriöstä ja jatkaa, että hyviä kokemuksia on saatu myös muuntorangaistusta suorittavien vankien sijoittamisella muun muassa päihdekuntoutuslaitoksiin.

Rikoskomisario Sami Salo korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä jatkuvissa polttoainevarkauksissa. Mittarikentillä pitää olla oikein suunnatut valvontakamerat ja kenttää pitää tarkkailla.

– Tehokkainta olisi, jos polttoainetta ei voi tankata ilman etukäteismaksua tai automaattimaksua. Yrittäjä joutuu perimään rahoja oikeusteitse, jos polttoainetta anastetaan. Ymmärrän kyllä yrittäjienkin kannan, että suora tankkausmahdollisuuskin pitää olla.