Parikkalan 565 betonipatsaan puisto sitkuttelee ilman julkista rahoitusta – "Rahaa me kuitenkin toivomme"

Rahallista tukea Patsaspuisto on saanut Parikkalan kunnalta muutamia tuhansia euroja.

patsaat
Tekohampaat Patsaspuiston patsaan suussa
Pelottavan kiehtovia patsaita puistossa on yhteensä 565. Osalla patsaista on hampaat suussa. Ne ovat käytössä poistettuja aitoja, suussa olleita tekohampaita.Kari Kosonen/Yle

Pelottavan kiehtovassa Patsaspuistossa sadat patsaat seisovat vieri vieressä. Tätä Veijo Rönkkösen elämäntyötä käy Parikkalassa ihmettelemässä vuosittain jopa 50 000 matkailijaa.

Patsaspuiston maine on noussut myös kansainväliseen suosioon, kun monet kansainväliset julkaisut ovat siitä kertoneet.

Suosiosta huolimatta Parikkalan kunta on tukenut kitsaasti patsaspuistoa. Rahallista tukea matkailunähtävyys on saanut kunnalta vain muutamia tuhansia euroja tapahtumien järjestämiseen. Viime vuonna kunta tuki patsaspuistossa järjestettyä tapahtumaa 500 eurolla.

Syy vähäiseen rahalliseen tukeen on, etteivät puiston ylläpitäjät ole pyytäneet rahaa toimintaan. Tätä mieltä on Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Tämän syyn patsaspuiston pehtoori Kimmo Heikkilä tyrmää.

– Olemme istuneet lukuisia kertoja kunnan päättäjien kanssa, kertoo Kimmo Heikkilä.

"Patsaspuisto on erittäin tärkeä kunnalle"

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen pitää silti Patsaspuistoa merkittävänä matkailukohteena, vaikka rahallista tukea sille ei olekaan kunnalta paljoa herunut.

– Patsaspuisto on erittäin tärkeä kunnalle. Puiston kansainvälinen julkisuus on vertaansa vailla. Se on erikoinen ja puhutteleva kohde, että kyllä kunnankin kannattaa tuoda sitä esille, miettii kunnanjohtaja Huuskonen.

Kunnanjohtajan mielestä matkailukohdetta pyörittävä säätiö ei ole kovin vahvasti markkinoinut puistoa. Silti sen maine on kiirinyt.

– Se maine ja näkyvyys on tullut kohtuullisen vähäisellä työllä, sanoo Huuskonen.

Patsaita pastaspuistossa
Patsaspuisto on saanut viime vuonna 500 euron tuen kunnalta tapahtuman järjestämiseen.Kari Kosonen/Yle

"Rahaa me toivomme!"

Patsaspuisto vaatii ympärivuotista kunnossapitoa. Puistossa on 565 betonipatsasta, joita pitää kunnostaa ja isoa puutarhaa patsaiden ympärillä hoitaa. Kunnossapito ei onnistu ilman rahaa.

– Rahaa me toivomme, tulipa se mistä hyvänsä. Raha kuitenkin maailmaa pyörittää, sanoo patsaspuiston pehtoori Kimmo Heikkilä.

Patsaspuistoa ylläpitävien pehtoorien toiveena on kunnioittaa taiteilija Veijo Rönkkösen perintöä ja olla kaupallistamatta liikaa puistoa. Pääsymaksu puistoon on vapaaehtoinen, mutta toivottava.

Puiston hoito ja patsaista huolehtiminen on vapaaehtoisten pääsymaksujen varassa. Vierailijoille on suositeltu 2–5 euron pääsymaksu.

Käymälää kaivataan

Parikkalan kunta on auttanut patsaspuiston parkkialueen ja sen palveluiden parantamisessa. Patsaspuiston pehtoori Kimmo Heikkilän mukaan mitään konkreettista ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut.

– Siihen olemme olleet kätilönä, että saataisiin Patsaspuistoon asiallisemmat parkkipaikat. Nythän siinä on pieni paikoitusalue ja kioski. Palautetta on tullut siitä, ettei siellä ole riittäviä sosiaalisia tiloja, kertoo kunnanjohtaja Huuskonen.

Patsaspuisto sijaitsee aivan Kuutostien varrella muutaman kilometrin päässä parikkalan keskustasta.

Käymälää paikoitusalueelle on kaivattu myös pehtoori Kimmo Heikkilän mukaan.

– Mutta mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut, sanoo pehtoori Paju.

Veijo Rönkkösen patsaita.
Puistossa voi tutustua 256 eri jooga-asentoon.Yle

Patsaspuisto toimii ilman julkista rahoitusta

Patsaspuistoa pyörittävät Atte Paju ja Kimmo Heikkilä eivät ole hakeneet rahaa kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapuolelta, kertoo kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen Parikkalan kunnasta. Paakkinen sanoo, että Maailmanpylväs-yhdistys on sen sijaan hakenut rahaa. Yhdistys järjestää konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia patsaspuistossa.

Viime vuonna Maailmanpylväs-yhdistys sai 500 euroa kunnalta. Kulttuuripäällikkö kertoo, ettei kunnan kulttuuripuolella pyöritetä isoja rahoja. Avustuksia jaetaan tänä vuonna yhteensä 6 000 euroa kaikkien hakijoiden kesken.

– Kulttuuritoimen avustuksilla ei patsaspuisto pyöritetä, mutta tapahtuma-avustukset ovat mahdollisia, toteaa Paakkinen.

Paakkisen mukaan säätiön rahoittaminen julkisilla varoilla voi olla vaikeaa.

– Jos kunta tukee yhtä paikkaa, vaikka se onkin hieno ja merkittävä kulttuurikohde, pitäisikö kunnan sitten tukea Kuutostien varrella olevia majoitus- ja ravitsemusliikkeitä, vertailee Paakkinen.

Paakkisen mukaan jonkinlainen yhteistyösopimus kunnan ja patsaspuiston välillä voisi olla mahdollinen.

Patsaspuistoon pääset tutustumaan, kun Ylen uusi Egenland-ohjelma esittelee Patsaspuistoa. Ohjelma esittelee muitakin matkailun helmiä ympäri Suomen.

Katso Veijo Rönkkösen haastattelu Ylen Elävästä arkistosta

16.4.2018 korjattiin lause: "Patsaspuistoa pitävä säätiö ei ole hakenut rahaa kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapuolelta." muotoon "Patsaspuistoa pyörittävät Atte Paju ja Kimmo Heikkilä eivät ole hakeneet rahaa kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapuolelta, kertoo kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen Parikkalan kunnasta."

16.4.2018 Juttua korjattua, että Yle haastatteli pehtoori Kimmo Heikkilää, ei Atte Pajua.