Uusi tutkimus: Jätevesiliete sopii lannoitteeksi

Elintarviketeollisuus on rajoittanut puhdistamolietteellä kasvatetun viljan vastaanottamista, koska kuluttajat ovat entistä tarkempia ruoan turvallisuudesta.

jäteveden käsittely
Talvinen pelto
Tutkimuksessa selvitettiin lietteessä olevan fosforin vaikutuksia ohraan ja raiheinään.Toni Määttä / Yle

Jätevedenpuhdistamoilta tuleva liete näyttää olevan pelättyä turvallisempi lannoite, todetaan Luonnonvarakeskus Luken koordinoimassa tutkimuksessa.

Lietteeseen kertyy muun muassa raskasmetalleja, palonestoaineita, mikromuovia sekä lääke- ja huumejäämiä.

Tutkimuksen mukaan lietteen haitta-aineiden määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka lietepohjainen lannoite on käsitelty. Esimerkiksi lääke-aineiden pitoisuudet ovat suurimmat vähiten käsitellyssä lietteessä eli mädätteessä.

Lietteen sisältämät haitta-aineet eivät kuitenkaan näytä siirtyvän maasta kasveihin. Eviran erikoistutkija Kimmo Suominen toteaa Luken tiedotteessa, että jätevesilietteiden ei ole havaittu lisäävän palonestoaineissa käytettyjen PBDE-yhdisteiden ja lääkeaineiden kertymistä kasveihin.

Fosfori talteen

Jätevesiliete sisältää kuitenkin paljon uusiutumatonta fosforia, jota tarvitaan uudelleen lannoitteeksi.

Luken tutkimuksessa selvitettiin lietteessä olevan fosforin vaikutuksia ohraan ja raiheinään. Tulosten mukaan lietteessä olevan fosforin lannoitusarvo on kylvövuonna selvästi heikompi kuin väkilannoitefosforilla mutta lannoitusvaikutus paranee seuraavina vuosina.

Käsitellyllä jätevesilietteellä saa lannoittaa muun muassa viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja. Lietettä käsitellään mädättämällä ja kompostoimalla. Pyrolyysimenetelmässä lietteestä tehdään hiilen kaltaista ainetta.

Lietteen avulla kasvatettu vilja ei kelpaa läheskään kaikille viljanostajille, koska kuluttajat ovat yhä tarkempia ruoan puhtaudesta. Elintarviketeollisuudelle lietteen käyttö lannoitteena on myös imagokysymys.

Lue myös:

Puhdistamolietteellä kasvatettu ruoka ei mene enää kaupaksi.