Sotessa ihmiset luokitellaan riskien mukaan – STM: Erityisesti paljon sairastavien etu

Sote-keskukset ja terveysyritykset saisivat tulevaisuudessa asiakkaista henkilökohtaisiin riskitekijöihin perustuvan maksun, kertoo THL.

Sote-uudistus
Asiakkaat jonottavat terveyskeskuksen käytävällä.
Mårten Lampén / Yle

THL:n mukaan sote-keskukset ja terveysyritykset saisivat tulevaisuudessa asiakkaistaan henkilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) tiistaina.

Parhaillaan työn alla olevassa mallissa määrittäviä tekijöitä ovat asiakkaiden ikä, sukupuoli ja perussairaudet. Myös työssäkäynti huomioidaan. Tämä siksi, että työssäkäyvillä on työterveyshuolto, ja ettei sama yritys joka tuottaa työterveyspalveluita ja pyörittää sote-keskusta, saisi samasta ihmisestä tuplakorvausta.

THL:n johtaja Markku Pekurinen sanoo, että työstettävänä oleva malli on oikeudenmukainen, sillä siinä joudutaan ottamaan huomioon, millaiseksi sote-keskusten asiakaskunta muodostuu. Tällöin kaikkia sote-keskuksia kohdeltaisiin samoilla periaatteilla. Samankaltaisella mallilla valtio maksaa nykyisin kunnille sote-palveluiden järjestämisestä.

Toinen vaihtoehto olisi se, että sote-keskuksille maksettaisiin korvauksia vain potilaiden käyntien perusteella. Pekurisen mukaan tällöin maakunnan on vaikeaa arvoida, kuinka paljon rahaa palvelutuotantoon menee.

– Silloin potilaskäyntejä tulisi tavattoman paljon. Mitä enemmän on käyntejä, niin sitä suuremmat tulot sote-keskus saisi. Osa käynneistä olisi varmasti tarpeettomia, ja muodostuisivat vain ansainnan takia, Pekurinen sanoo.

Valmiiksi ennen sotea

THL:n korvausmallin on tarkoitus valmistua ennen sotea.

– Korvausmalli on pakko tehdä ennen toiminnan käynnistymistä, koska yritysten tai kolmannen sektorin toimijoiden, jotka aikovat perustaa sotekeskuksen, on tiedettävä, millä perusteilla maakunnalta saadaan korvaus.

Pekurisen mukaan mallia varten kootaan hyvin laajaa yksilökohtaista aineistoa, jonka perusteella voidaan arvioida keskimääräiset odotetut kustannukset suomalaisia kohden.

– Se ei tarkoita sitä, että jokaiselle sosiaaliturvatunnukselle määritellään ihan spesifisti eri hinta, vaan että jos on samanikäisiä miehiä, joilla on vaikka diabetes ja jotka käyvät töissä, niin heillä on sama hinta.

Aineiston tiedot perustuvat rekisteritietoihin, joita on Kansaneläkelaitoksella, THL:llä ja Tilastokeskuksella.

STM: Jotta osattaisiin oikeasti kohdentaa palveluita

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan järjestelmää tarvitaan.

– Sitä tarvitaan, jotta pystymme maksamaan palveluiden tuottajalle korvauksen niistä palveluista, joita potilas tarvitsee. Jotta kustannukset ja palveluiden tarve vastaisivat toisiaan.

Tämä on Varhilan mukaan erityisesti paljon sairastavien etu. Luvun perusteella voidaan määritellä oikea hinta, jolloin paljon sairastavakin on hyvä asiakas.

– Juuri tuo on siinä takana. Jotta osattaisiin ihan oikeasti kohdentaa moninaisia palveluita tarvitsevasta asiakkaasta syntyvät kustannukset niin, että hänen palvelutarpeensa tulee aidosti tyydytettyä – ja se kustannus katettua myös palveluntuottajalle, Varhila sanoo.

Lue myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Onko sote-uudistuksen terminologia sinulle täyttä hepreaa – katso tästä lyhyt sote-sanasto