10 000 litran maitovahinko paljasti hengenvaaran Kuhmossa: Miten ambulanssi pääsee pihaan, kun ei maitoautokaan?

Kuhmossa seitsemän maitotilan maidot jäivät noutamatta, kun meijeriauto ei voinut ajaa polanteisille teille. Myös koulutaksit ja muu liikenne olivat ongelmissa.

teiden kunnossapito
Lehmän silmä.
Tuhansia litroja maitoa lypsettiin perjantaina turhaan Kuhmossa. Kuvan lehmä ei liity tapaukseen.Julia Sieppi / Yle

Kuhmolaisilla maatiloilla jouduttiin hävittämään perjantaina tuhansia litroja maitoa. Sitä ei koskaan tultu hakemaan, koska meijeriauto ei uskaltautunut huonokuntoisille teille. Seitsemän tilaa on joutunut heittämään hukkaan yhteensä yli 10 000 litraa maitoa.

Tapaus on niin ainutlaatuinen, ettei meijerikään muista vastaavaa. Tiet ovat nyt huonossa kunnossa. Jäisten ja sohjoisten teiden vuoksi koulutaksit eivät päässeet joka pihaan ja ärräpäät lensivät myös henkilöautojen ratissa.

Monia syrjäseudulla asuvia kalvaa huoli, onko maaseudun ihmiset unohdettu.

Yksi tilallisista on Petäjänahontien varrella asuva Mika Niskanen, joka joutui valuttamaan lietealtaaseen noin 1200 litraa maitoa. Ongelmat alkoivat jo perjantaiaamuna, kun koulutaksi ei päässyt tielle hakemaan perheen lasta. Myöhemmin samana päivänä polanteiselle tielle ei uskaltautunut meijeriautokaan. Polanne tarkoittaa tien pintaan pakkautunutta jää- ja lumikerrosta.

Niskasen arvion mukaan tappiota tuli noin 700 euroa.

– Kun maidolle ei ollut vielä lauantaiaamunakaan kyytiä, sitä piti alkaa hävittää. Maito kaadettiin 60 litran tonkkiin ja niillä lietealtaaseen. Ahdistaa, koska koko ala on muutenkin ahtaalla, Niskanen sanoo.

Lehmät seisovat navetassa
Mika Niskasen lehmät lypsettiin perjantaina turhaan. Tilalla on noin 30 lypsylehmää.Mika Niskasen kotialbumi

Niskasen tilalla vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan ennen.

– Kyllä se syö miestä, kun käyttökelpoista raaka-ainetta joutui kaatamaan pois. Itku ei ollut kaukana.

Myös Kuhmon Vieksinjoentie oli perjantaina niin huonossa kunnossa, ettei meijeriauto päässyt Peippolan tilalle. Yrittäjä Tero Pääkkönen ajatteli ensin, että maitoauto tulee hakemaan maidon illemmalla tai seuraavana päivänä.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Tilalla pumpattiin lietealtaaseen noin 1800 litraa maitoa. Pääkkösen mukaan rahallinen arvo on yli 1000 euroa. Lisäksi pumppaamiseen kului työaikaa.

– Epätodellinen tilanne, että miten näin voi käydä nykypäivänä, Pääkkönen sanoo.

Jätetäänkö meidät kohta oman onnemme nojaan?

Tero Pääkkönen

Pääkkönen vietti viikonloppuna unettomia öitä asian takia. Nyt kyseessä oli maito, mutta Pääkkönen pohtii mahdollista tilannetta, jossa joku on loukkaantunut tai tarvitsee ambulanssia.

– Pahimmassa tapauksessa kyse on ihmishengestä, Pääkkönen sanoo.

Samaa kysyy Mika Niskanen. Tapaus järkyttää, koska tilalla olisi voinut tapahtua myös hätätilanne. Luottamus kaupungin teiden kunnossapitoon on karissut.

– Mitä olisi tapahtunut, jos joku olisi saanut sairaskohtauksen? Olemmeko heitteillä täällä perukassa?

"Aurauskalusto ei pystynyt olemaan samaan aikaan joka paikassa"

Kolme maitotappion kokeneista tiloista sijaitsee Petäjäahontiellä, joka on Kuhmon kaupungin hoitama yksityistie. Tiemestari Janne Myllylä syyttää tapahtuneesta perjantain olosuhteita.

– Polanteen rikkoontuminen oli arvaamattoman nopeaa. Aurauskalusto ei pystynyt olemaan samaan aikaan joka paikassa. Kaluston pitäisi olla erittäin järeää tällaisessa tilanteessa, jotta polanteet saataisiin kokonaan pois, Myllylä sanoo.

Roiskahduksia maitolasissa.
Maatilallisten hermot olivat koetuksella, kun kovan työn tulos jouduttiin kaatamaan lietelaariin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Mikäli huonokuntoisten teiden varrella olisi sattunut jokin hätätilanne, kaupungin ratkaisu olisi ollut hälyttää tielle auraaja.

– Silloin olisi pitänyt yrittää hälyttää auraaja mahdollisimman pian, kun palokunta on menossa. Se olisi voinut ajaa vaikka edellä ja muodostanut pääsyn tapahtumapaikalle, Myllylä sanoo.

Tämä kuvastaa sitä, missä jamassa teiden hoito on Kainuun alueella.

Tero Jokelainen

Myllylän mukaan kaupunki ei aio korvata maitotappioita tilallisille, koska Petäjänahon tie on yksityistie, jonka tienpitäjänä toimii tiekunta.

– Tilanne oli poikkeuksellisen vaikea. Ei auramies voi olla joka paikassa samaan aikaan, perustelee Myllylä.

Tiepäällikkö sai perjantaina kymmeniä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät päässeet autoillaan kotoa. Myös koululaisia jäi kotiin, koska koulutaksit eivät uskaltautuneet teille. Myllylän mukaan teiden auraajat ovat tehneet hankalassa tilanteessa parhaansa.

– Auramiehet ovat ajaneet polannetta pois aamukolmesta lähtien, mutta joka paikkaan ei ehdi.

Urakoitsija: "Korvausvaatimuksia ole vielä koskaan tullut"

Tapahtuneesta huolimatta Kuhmon kaupunki ei aio lisätä resursseja tiestön kunnossapitoon.

– Resurssien lisääminen maksaa, ja jos koneita seisotetaan tyhjänpanttina, niin se ei ole järkevää. Tällaista tapahtuu kerran talvessa. Nyt kun näin kävi, niin ei voi mitään, Myllylä sanoo.

Kuhmon Vieksinjoentie puolestaan on ely-keskuksen valvomaa kunnossapitoaluetta. Myös Vieksinjoentie on yksityistie, jonka tiepitäjänä toimii tiekunta. Käytännössä teiden hoidosta on vastuussa alueurakoitsija YIT. Työmaapäällikkö Kalevi Pölkki myöntää, että vastuu tien kunnosta on heidän. Korvauksia voi hakea, mutta niiden myöntäminen on epävarmaa.

– Olen ollut 30 vuotta näissä hommissa, eikä korvausvaatimuksia ole vielä koskaan tullut. Tämä olisi ensimmäinen kerta. Korvausvaatimuksen voi lähettää, Pölkki muotoilee.

Hirveän pitkäksi aikaa sinne ei voi jäädä vatuloimaan ja odottamaan aurausta.

Tero Jokelainen

Pölkin mukaan YIT ei aio muuttaa teiden kunnossapitoa, vaikka polanteiden pettäminen on jokakeväinen ongelma.

– Näin pahaa tilannetta ei ole ollut aiemmin, mutta kevät on aina ongelmallista aikaa. Se olisi ratkaisu, että polanne olisi mahdollisimman ohutta, ettei se pettäisi niin pahasti.

Pölkin arvion mukaan YIT:n alueella olevat tiet eivät olleet niin huonossa kunnossa, etteikö hätätilanteessa esimerkiksi ambulanssi olisi päässyt koteihin. Hän ei kuitenkaan osaa eritellä esimerkiksi sitä, missä kunnossa Vieksinjoentie perjantaina oli.

Meijerikin ihmettelee

Osuuskunta Itämaidon tuotantoneuvoja Tero Jokelainen vahvistaa, että meijerin auto ei päässyt kaikille tiloille perjantaina. Maitoa jäi keräämättä yli 10 000 litraa.

Meijeriauton kuljettaja oli perjantaina yhteydessä Jokelaiseen ja kertoi, että auto jäi kiinni. Tietä päässyt eteenpäin, koska polanne petti renkaiden alla. Jokelainen ja auton kuljettaja päättivät, ettei matkaa jatketa, koska kuormaa ei saa vaarantaa.

Lehmä navetassa.
Lehmät on lypsettävä säännöllisesti, vaikka maito menisikin hukkaan. Kuvan lehmä ei liity tapaukseen.Tommi Parkkinen / Yle

Sama ratkaisu jouduttiin tekemään Kuhmon Vieksinjoentiellä. Meijeriautojen aikatauluissa ei ole paljoa joustonvaraa.

– Hirveän pitkäksi aikaa sinne ei voi jäädä vatuloimaan ja odottamaan aurausta, koska auton täytyy päästä takaisin tehtaalle tyhjentämään ja pesemään auto ja seuraavalle keräilyreitille, Jokelainen toteaa.

Jokelainen korostaa, että enemmän harmia tilanne aiheutti kuitenkin tilallisille. Itämaidolle tapaus on ensimmäinen laatuaan: vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan ennen.

– Tämä kuvastaa sitä, missä jamassa teiden hoito on Kainuun alueella, Jokelainen sanoo.

Kuka maksaa?

Moni tilallinen miettii nyt, aikooko hakea maitotappioista korvauksia, ja mitä kautta niitä voi saada.

– Alkuviikko on mennyt puhelinta pyörittäessä. Olen selvittänyt, että kuka asiasta vastaa, ja mistä korvauksia voi hakea, sanoo noin 700 euron vahingon kärsinyt tilallinen Mika Niskanen.

Samaa selvittää Peippolan tilan yrittäjä Tero Pääkkönen, joka arvioi vahingoksi yli 1000 euroa. Molemmat ovat olleet jo yhteydessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton lakimieheen.

MTK:n lakimiehen Risto Airikkalan mukaan tilallisten kannattaa lähettää lasku tienhoitajalle että meijerille. Airikkalan mukaan osa vastuusta on meijereillä, joiden täytyy varautua tarvittaessa pienempään kalustoon. MTK selvittää parhaillaan tapausta, jossa sokeritehtaan auto rikkoi sillan pyrkiessään sokerijuuritilalle.

– Meijerin tai tehtaan on sovitettava kalusto niin, että se sopii olosuhteisiin, sanoo Airikkala.

Polanteinen tie
Esimerkiksi tältä voi näyttää polanteinen tie.YLE / Antti Eintola

Itämaidon tuotantoneuvoja Tero Jokelainen toteaa, ettei tiloille ajeta koskaan yhdistelmäautolla, vaan noin 12 000 litran säiliöauto käy hakemassa lastin ja se tyhjennetään kärryyn, joka on parkissa reitin varrella. Jokelainen ei osaa sanoa, miten keräily voitaisiin toteuttaa kevyemmällä kalustolla. Jokelainen ei kommentoi sitä, kannattaako tilallisten hakea korvauksia meijeriltä.

Urakoitsijat ovat mielestään tehneet parhaansa, mutta tilalliset vaativat parempaa teiden kunnossapitoa. Tero Pääkkösen mielestä tienhoitoon on saatava lisää kalustoa.

– Ettei ole yhden koneen varassa satoja kilometrejä tietä. Valvojien on laitettava kalusto ajoissa liikkeelle ja valvojien on sanottava urakoitsijalle, että pitää päästä liikkeelle.

Mika Niskanen käsitys on, että Petäjänahontie oltaisiin voitu saada ajettavaan kuntoon, mikäli kalustoa oltaisiin käytetty tehokkaammin.

– Urakan antajien pitäisi kouluttaa urakoitsijoita ja kiristää kalustovaatimuksia. Jollain tavalla tämä homma pitää saama uomilleen, Niskanen vaatii.

Pääkkönen muistuttaa, että muunkin ison liikenteen kuin maitoautojen on päästävä liikkumaan Vieksinjoentiellä: esimerkiksi rehuautojen, puutavara-autojen ja traktorien.

– Jätetäänkö meidät kohta oman onnemme nojaan?

Korjaus 12.4.2018 klo 15:35: Juttuun korjattu, että Kuhmon Petäjänahontie ja Vieksinjoentie ovat yksityisteitä, eivät yleisiä teitä. Juttuun täsmennetty myös, että yksityisteiden tienpitäjänä toimii tiekunta, ei kunta tai kaupunki.