Sairaalat alkavat sallia vesisynnytykset – kolmen lapsen isä otti kuopuksensa vastaan altaassa: "Pelkäsin, saanko liukkaasta lapsesta kopin"

Tänä vuonna vesisynnytykset alkavat ainakin Lappeenrannassa, Kotkassa ja Lahdessa. Aiemmin altaasta on pitänyt nousta pois ennen kuin vauva syntyy.

synnytys
Vauva pitää kiinni isän kädestä.
Video: Veteen syntynyt Hanna-vauva oli Niko ja Marttiina Kainulaisen toinen yhteinen lapsi. Synnytys oli pariskunnan mukaan täydellinen.

LappeenrantaNaapurihuoneesta kuuluu kovaa huutoa, mutta tässä synnytyssalissa tunnelma on rauhallinen. Kaikki oli mennyt kuten vanhemmat olivat toivoneet: Kainulaisen perheen kuopus syntyisi veteen.

Tänä vuonna suomalaislapsia syntyy veteen ympäri Suomen enemmän kuin koskaan aiemmin. Vesisynnytys on ollut vaihtelevasti esillä jo vuosikymmeniä, mutta se on ollut sallittua vain harvoissa sairaaloissa, kuten Helsingissä, Hyvinkäällä ja Oulaskankaalla.

Tänä vuonna iso joukko Suomen sairaaloita ottaa vesisynnytyksen valikoimiinsa.

Kukaan ei huuda

Äiti nojailee etukenossa altaan reunaan ja hengittää hiljaisena ilokaasua maskin kautta. Synnytyksessä on apuna myös doula. Hän antaa synnytyksen taltioivan kameran huoneessa olevalle harjoittelijalle ja keskittyy täysin äidin tukemiseen.

Kätilö on altaan reunalla ja ohjeistaa rauhallisesti äitiä ponnistamaan nyt pikkuisen. Vanhempien laatimasta soittolistasta soi Casting Crowns -yhtyeen kristillinen Who Am I -kappale.

Sitten alhaalta päin valaistuun altaaseen piirtyy kaunis vaalea kiehkura. Se on syntymässä olevan vauvan suustaan puhaltamaa lapsivettä. Tätä näkyä muistellaan monesti synnytyksen jälkeen. Pian Hannan pää on syntynyt.

Synnytyssalissa ei huuda tai itke kukaan. Kätilö ohjeistaa isää rauhallisesti ottamaan lapsesta kiinni. Vauva avittaa itse kroppansa syntymistä liikuttelemalla hartioitaan.

vesisynnytys
Vesisynnytys oli isälle henkilökohtaisempi kokemus kuin aiemmat parinteiset synnytykset.Kaisa Viskari

Kohti aktiivista synnytystä

Vesisynnytysten yleistyminen Suomessa on osa suurempaa trendiä, jossa pyritään pois vahvasti lääketieteellisestä synnyttämisestä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kätilö Niina Ore korostaa aktiivista synnyttämistä. Sillä hän tarkoittaa luonnollisuutta ja rauhallisuutta. Ajatusmaailman muuttaminen on alalle suuri haaste.

– Esimerkiksi synnytyksen vauhdittaminen on yksi asia. Meidän tulee malttaa odottaa ja kuunnella yhä enemmän synnyttävää äitiä ja hänen tuntemuksiaan.

Etelä-Karjalan keskussairaalan lisäksi vesisynnytys tulee mahdolliseksi tänä vuonna ainakin Lahdessa ja Kotkassa. Mahdollisuus vesisynnytykseen ei liity sairaalan kokoon. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa synnyttäjä voi oleilla altaassa vain avautumisvaiheessa, mutta altaasta tulee nousta pois ennen kuin lapsi syntyy.

Vesisynnytysallas Lappeenrannan keskussairaalalla.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa on kaksi siirreltävää allasta.Mikko Savolainen / Yle

"Pelkäsin, että saanko otettua liukkaasta lapsesta kopin"

Niko Kainulaiselle tarjottiin synnytysaltaassa mahdollisuutta ottaa lapsi käsillä vastaan veden alla. Tarjouksesta ei voinut kieltäytyä.

– Ennakkoon pelkäsin, että saanko otettua liukkaasta lapsesta veden alla kopin. Pelko oli turha, sillä sainkin tosi hyvän otteen lapsukaisesta. Sen kun nappasin kiinni, muistelee isä tapahtunutta.

Vesisynnytyksen ehdottomasti suurimpia hyötyjä ovat veden rentouttava ja kipua lievittävä vaikutus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei tilastoi vesisynnyksiä erikseen. Sen sijaan esimerkiski Lappeenrannassa odotetaan vesisynnytysten yleistymisen näkyvän sairaalakohtaisista kipulääketilastoissa.

Vesisynnytys voi myös tulla sairaalalle perinteistä synnytystä halvemmaksi. Vesisynnyttäjä ei voi ottaa esimerkiksi vahvaa epiduraalipuudutetta lainkaan.

Vauva
Etelä-Karjalan ensimmäinen veteen synnytetty lapsi syntyi 19.3.2018. Hän on on rauhallinen ja tyytyväinen vauva.Mikko Savolainen / Yle

Vesisynnytys tarjoaa isälle suuremman roolin

Taipalsaarelainen Kainulaisen perhe oli Etelä-Karjalan keskussairaalan ensimmäinen vesisynnyttävä perhe. Kaikki sairaalan kätilöt koulutettiin alkuvuodesta, ja sairaalaan hankittiin kaksi siirreltävää allasta.

Niko Kainulaisella on kolme lasta. Edellisestä liitosta hänellä on lukioikäinen esikoinen, ja nykyisen vaimonsa kanssa hänellä on nyt kaksi tytärtä. Kainulainen on ollut mukana kaikkien lastensa synnytyksissä.

Vesisynnytys oli erilainen kokemus kuin muut.

– Kyllä se yllätti rauhallisuudellaan ja helppoudellaan. Ajattelin, että näinkö nopeasti tämä lapsukainen syntyy.

Niko ja Martiina Kainulainen sekä vastasyntynyt vauva.
Veteen syntynyt Hanna-vauva oli Niko ja Marttiina Kainulaisen toinen yhteinen lapsi. Synnytys oli pariskunnan mukaan täydellinen.Mikko Savolainen / Yle

Syntymän jälkeen äidin takana ollut isä ojentaa Hanna-vauvan äidin syliin. Lapsi ottaa ensimmäiset hengenvetonsa vasta veden pinnalla. Lapsi on kinasta vaalea ja täysin rauhallinen. Kätilö tarkistaa, että lapsi hengittää.

Näyttää siltä, kuin vastasyntynyt jatkaisi tyytyväisenä uniaan.

Lähteet: Eksote, Carea, THL, Kätilötalo