Halkooko sosiaalinen kuilu kotiseutuasi? Postinumeropuntari näyttää sen kartalla

Katso kartasta, miten oma alueesi vertautuu naapureihin. Kartta kertoo suurista eroista sekä Suomen alueiden että kaupunkien lähiöiden välillä.

asuinalueet
Grafiikka
Mikko Airikka | Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ladataan…
huonompiparempi
Näet kartalla miten alueet menestyvät Postinumeropuntarin perusteella. Valitsemalla alueen näet tarkemmat tiedot. Jos tietoja ei voida laskea, alue on merkitty valkoisella.

Ydinkeskusta-alueet pääsevät Ylen Postinumeropuntari-luokituksen kärkikastiin Suomen kaupungeista vain Helsingissä ja Tampereella.

Pienemmissä kaupungeissa kuten Jyväskylässä, Oulussa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Kuopiossa tai Mikkelissä koulutetuimmat, ostovoimaisimmat ja työikäiset ihmiset hakeutuvat keskustojen ulkopuolelle ja lähikuntiin.

Pienissä kaupungeissa voi elää "suomalaista unelmaa"

Oheisessa kartassa keskustat erottuvat vaalemman vihreinä kuin niitä ympäröivät alueet. Mitä tummempi alue, sen elinvoimaisempi se on.

Keskikokoisten ja pienten kaupunkien keskustoissa on usein vanhoja kerrostaloja, joissa saattaa asua eläkeläisiä ja opiskelijoita. Lapsiperheet ja seudulle muuttavat perheet haluavat uusiin lähiöihin keskustan ulkopuolelle.

Pienemmissä kaupungeissa ihmiset voivat helpommin elää suomalaista unelmaa lyhyen ajomatkan tai nopeiden kulkuyhteyksien päässä; asua asunnossa, jossa on oma piha, mutta keskusta on lähellä (siirryt toiseen palveluun) ja lähipalvelut pelaavat.

Sosiaalinen sekoittaminen pitää lähiön elinvoimaisena

Kaupunkien alueellinen eriytyminen on Suomessa kuitenkin kansainvälisesti ottaen pientä. Niin sanottujen hyvien ja huonojen alueiden eroja himmennetään tietoisesti.

Uusien alueiden kaavoituksessa tehdään “sosiaalista sekoittamista” eli niille pyritään rakentamaan asuntoja erilaisista taustoista tulevien ihmisten tarpeisiin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on lähiöitä, jotka kasvavat silmissä. Espoon Saunalahteen on syntynyt noin kymmenessä vuodessa 10 000 asukkaan lähiö ja Vantaan Kivistöön rakennetaan asuntoja 30 000 asukkaalle.

Kummallekin alueelle on kaavoitettu sekä vuokra-, omistus- että asumisoikeusasuntoja. Sujuvat kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet on otettu suunnittelussa huomioon.

Saunalahti ja Kivistö saavat Ylen vertailussa kumpikin täydet viisi tähteä sekä väestöpohjalla että elinvoimalla mitattuna.

Espoo on isoista kaupungeista tasaisimmin hyvinvoiva. Otaniemeä – jossa asuu pienituloisia opiskelijoita – lukuunottamatta se saa lähes kauttaaltaan viisi tähteä sekä elinvoima- että väestömittarilla.

Espoossa ei ole yhtään vaaleanvihreää kolmen tähden aluetta, kun taas naapureissa Helsingissä ja Vantaalla on niitä useita.

Lue aiheesta lisää:

Nämä ovat yleiset syyt muuttaa pois lähiöstä Helsingissä.

Helsinki on onnistunut pitämään asuinalueiden eriytymisen kurissa – myös Turussa ja Tampereella tilannetta seurataan.

Näivettyvä pikkukaupunki myllää keskustansa uusiksi: "Rohkea valinta".

Houkuttaako Nurmijärvi-idylli taas? Muuttoliike jakaa kehyskunnat voittajiin ja häviäjiin.