Potilasjonot kuriin, lisää koulutusta hoitajille ja sairaiden tasa-arvoinen kohtelu – Kymenlaakso aikoo aloittaa soten vuotta ennen muita

Uusista palveluista kysytään mielipiteitä myös kuntalaisilta.

Terveydenhuoltouudistus
Kyltti Pohjois-Kymen sairaalaan ja Kymenlaakson psykiatriseen sairaalaan
Sairaalapalvelut Kouvolassa lähtivät muuttumaan kohti kuntouttavaa toimintaa vuoden 2018 alussa. Erikoissairaanhoito Kymenlaaksossa on keskitetty keskussairaalaan Kotkassa.Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakson kunnat ovat aloittamassa soteuudistusta jo vuoden etuajassa.

Kunnat aikovat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä, ja sitä varten ne ovat perustamassa uutta, vapaaehtoista sotekuntayhtymää. Sen on määrä käynnistyä vuoden 2019 alussa, eli vuotta ennen kuin valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistus tulee voimaan.

Ensi vuoden alusta lähtien kymenlaaksolaisten sosiaali- ja terveyspalveluista eivät siis enää vastaisi kunnat tai sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Carea vaan kokonaan uusi kuntayhtymä.

Uuden kuntayhtymän valmistelu on ollut takkuista, koska kiistaa on aiheuttanut esimerkiksi kuntayhtymän kotipaikan valinta. Nyt kuntayhtymän kotipaikaksi on tulossa Kouvola.

Yle kysyi kymenlaaksolaisilta sosiaali- ja terveydenhoiton ammattilaisilta, päättäjiltä sekä virkamiehiltä näkemyksiä vapaaehtoisen soteuudistuksen merkityksestä.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, Carea: Potilasruuhkat helpottavat

Va. johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo toivovansa, että uusi sotekuntayhtymä pääsisi aloittamaan Kymenlaaksossa heti ensi vuoden alussa. Hänen mukaansa Kymenlaakso tarvitsee sotekuntayhtymän.

Nykyistä isompi ja yhden maakunnan kattava yhteinen terveydenhoito-organisaatio vaikuttaisi Mäntymaan mukaan suoraan esimerkiksi potilasruuhkiin. Jatkohoitopaikat voitaisiin järjestää uudella tavalla nykyiseen verrattuna.

– Kun erikoissairaanhoitoa tarvinnut iäkäs henkilö tarvitsee jatkohoitoa ennen kotiutusta, meillä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi toipumispaikkoja. Niinpä potilaat jonottavat jatkohoitoon erikoissairaanhoidossa, jonne tulee jatkuvasti asiakkaita toisesta päästä. Eli osastot ovat täynnä ja potilaita käytävillä, selittää Mäntymaa.

sairaalan aulan seinä ja opasteita, Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola
Pohjois-Kymen sairaala Kouvolassa.Vesa Grekula / Yle

Kuntayhtymän hallinnon kotipaikkaa Mäntymaa pitää toissijaisena asiana. Silti hallinnon sijainnilla on myös merkityksensä.

– Riippuu kuitenkin mitä hallinnolla tarkoitetaan. Jos esimerkiksi puhutaan erikoissairaanhoidon hallinnosta, ei se voi oikein sijaita muualla kuin siellä missä erikoissairaanhoitoa annetaan. Muuten hallinto on tehotonta, muistuttaa Mäntymaa.

Mielipidekirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa maaliskuun lopulla Mäntymaa sanoi, että Kymenlaakso on ansainnut häviönsä elinvoimaisten maakuntien kartalta, jos sotesopua ei saada toissijaisten asioiden takia.

Tehyn aktiivi ja Kouvolan valtuuston jäsen Paula Werning: Iso työnantaja on parempi kuin pieni

Kouvolalainen sairaanhoitaja ja Tehyn ammattiosaston puheenjohtaja Paula Werning muistuttaa uuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän olevan iso asia myös alan henkilöstön kannalta. Iso työnantaja houkuttelee paremmin työvoimaa kuin pieni työnantaja ja se on myös työsuhteiden kannalta turvallisempi.

– Kymenlaakson soteratkaisulla turvataan julkisen puolen työpaikat Kymenlaaksossa, uskoo Werning.

Hänen mukaansa yksityisen puolen työpaikkoihin liittyy alalla pelkoja, jotka koskevat pätkätöiden lisääntymistä ja lyhyiden työsuhteiden yleistymistä.

– Töiden jatkuvuus yksityisellä puolella tai pienillä työnantajilla ei ole samalla tavalla taattu kuin isolla työnantajalla.

Vapaaehtoisessa soteuudistuksessa kannattaa Werningin mielestä olla liikkeellä hyvissä ajoin ja saada oma kuntayhtymä toimintaan jo ensi vuoden alusta – vuosi ennen valtakunnallisen maakunta- ja soteuudistuksen voimaantuloa.

sairaalan käytävällä halataan, leikkausosaston henkilökuntaa, Pohjois-Kymen sairaala, leikkausosaston viimeinen päivä
Edellinen suuri muutos Kymenlaakson terveydenhoidossa tapahtui loppuvuodesta 2017, kun Pohjois-Kymen sairaalan leikkausosaston toiminta päättyi Kouvolassa.Juha Korhonen / Yle

Werning ottaa vertailukohdaksi jo voimaan tulleen muutoksen, jossa kuluvan vuoden alussa maakunnan erikoissairaanhoito siirtyi Carealle ja keskitettiin Kotkaan keskussairaalaan. Muutos koski noin neljää sataa terveydenhoitoalan ammattilaista.

– Viime syksynä valmistautumisaika ennen vuodenvaihteen muutosta jäi todella lyhyeksi, ja siitä aiheutui ongelmia. Nyt puhutaan yli 5500 henkilön siirtämisestä uudelle työnantajalle, joten tarvitaan paljon enemmän aikaa valmistautumiseen, kuvailee Werning muutosta.

Paula Werning (sd.) on myös Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson sotevalmistelun poliittisen ohjausryhmän jäsen. Hän edustaa ryhmässä kaupungin henkilöstöä.

Kuntoutuskeskuksen johtaja Päivi Vahteri, Hamina: Kotiuttamiseen yhdet ja samat säännöt

Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskus Hoikun toimitusjohtaja Päivi Vahteri tarkailee Kymenlaakson tekeillä olevaa soteuudistusta palvelujen tuottajan näkökulmasta.

Vahteri sanoo uskovansa Kymenlaakson sotekuntayhtymän syntyyn, vaikka kevättalvisista kiistoista onkin jäänyt hieman epävarma olo.

– Uskon, että myönteinen päätös tulee, kunhan päättäjät vain ajattelevat asiakkaan etua.

Vahteri kertoo, että Hoikussa nähdään selvästi eri kuntien käytännöt ja organisaatiorajat. Toisin sanoen se, että samasta vaivasta toipuvaa potilasta voidaan joutua hoitamaan eri tavalla.

– Olemme joutuneet opettelemaan kuusi erilaista käytäntöä potilaiden kotiuttamisessa. Kotiuttamisprosessi riippuu siis siitä mistä potilas on kotoisin. Näen, että sote voisi tuoda mukanaan sen, että voisimme kehittää kotiuttamisprosessin, joka toimisi koko Kymenlaaksossa ja olisi tasavertainen potilaan kannalta.

Haminassa sijaitseva kuntoutuskeskus Hoiku tarjoaa nimensä mukaisesti jatkohoitoa ja kuntoutusta muun muassa murtumien ja aivoverenkierron häiriöiden jälkeen.

Hoiku on 1.7.2017 alkaen ollut Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean tytäryhtiö. Sen asiakkaita ovat kaikki Kymenlaakson kunnat.

Poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Nina Brask, Kotka: Kotipaikkakiista osoitti soteyhtymän tärkeyden

Kymenlaakson sotevalmistelun seuraavia suurimpia asioita ovat terveydenhoitoalan henkilöstön siirtämisen valmistelu uudelle työnantajalle sekä uuden kuntayhtymän niin kutsuttu palvelulupaus, arvioi Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.). Hän on myös Kymenlaakson sotevalmistelun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Palvelulupaus tarkoittaa kartoitusta ja määrittelyä niistä palveluista, joita uusi yhtymä tulevaisuudessa tarjoaa.

Palvelulupauksen laatimisesta on meneillään kansalaiskysely oikeusministeriön otakantaa.fi (siirryt toiseen palveluun) -verkkosivustolla 22.4. asti.

Nina Brask pitää tärkeänä sitä, että Kymenlaaksossa ollaan hyvissä ajoin valmiina runsaan puolentoista vuoden päässä odotettavissa olevaan valtakunnalliseen maakunta- ja soteuudistukseen.

– Ensi vuosi on erittäin merkityksellinen ajanjakso. Tähtäämme siihen, että jo ensi vuonna palvelut, palvelukriteerit ja maksukäytännöt olisivat Kymenlaaksossa yhtenäiset, sanoo Brask.

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.) Brask on myös Kymenlaakson soten poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja.Minna Heikura/Yle

Maaliskuussa politiikoiden välistä kiistaa kuntayhtymän kotipaikasta Brask ei pidä hukkaan heitettynä aikana. Hänen mielestään asia ei myöskään saanut liikaa painoarvoa.

– Oli hyvä, että tuli vetoomuksia kuntayhtymän tärkeydestä koko maakunnalle. Ne saivat miettimään miten saamme sovun aikaan.

Kotipaikkakiistaan kiinnittivät huomionsa muun muassa terveydenhoitoalan amattilaisten Tehyn kymenlaaksolaiset ammattiosastot yhteisellä kannanotollaan sekä va. johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa mielipidekirjoituksellaan.

Brask myöntää, että poliittisille päättäjille kotipaikkakysymys oli tärkeä. Kuntalaisille ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjille kuntayhtymän kotipaikalla ei Braskin mielestä ole merkitystä. Itse hän ei enää kotipaikka-asiaan takertuisi.

– Kuntayhtymän kotipaikalla oli ehkä sellainen henkinen merkitys päättäjille. Nyt tärkeintä ovat palvelut ja se, että uudistusta tehdään koko maakunnalle eikä yhdelle kunnalle.

Annikki Niiranen, Carean toimitusjohtaja: Henkilöstön palkkaaminen olisi helpompaa

Kymenlaakson sotekuntayhtymän tärkeimpiä tavoitteita on saada kuntalaisille yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta sekä Kymenlaaksolle levemmät hartiat kun kilpaillaan uusista terveysalan ammattilaisista.

Näitä asioita korostaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen.

– Henkilöstön palkkaamiseen on tarvetta jatkossakin ja tulevaisuudessa alan ammattilaisista kilpaillaan yhä enemmän, uskoo Niiranen.

Hänen mukaansa yhdistämällä sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen organisaatioon Kymenlaakso saa paremman kilpailuedun. Niiranen sanoo sen tarkoittavan esimerkiksi sitä, että henkilöstön koulutukseen pystytään panostamaan paremmin.

–Yhtenäisenä maakuntana ja palvelujen tarjoajana olemme vahvempi rekrytoija kuin kunnat ja Carea erikseen.

Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja: Kuntayhtymän kaatuminen ei olisi katastrofi

Kouvolasta on siis tulossa uuden sotekuntayhtymän kotipaikka. Asia määritellään kuntayhmtän perussopimuksessa, joka on määrä hyväksyä kaikissa Kymenlakson sotealueen kunnissa huhtikuun aikana.

Esimerkiksi Kotka on jo sopimuksen hyväksynyt, Kouvolassa päättäjien lopullinen kanta selviää huhtikuun viimeisellä viikolla kaupunginvaltuuston kokouksessa. Sitä ennen asia käsitellään vielä kaupunginhallituksessa.

Toikka on monen muun ohella, ainakin varovaisesti, samoilla linjoilla, että vapaaehtoinen kuntayhtymä auttaa siirtymisessä uuteen sotemalliin, jonka on tarkoitus tulla voimaan koko maassa vuoden 2020 alusta.

– Siltä pohjalta päästään kohti uutta muutosta. Onhan sillä oma merkityksensä, pohdiskelee Toikka.

Vaikka kuntayhtymän valmistelu aikoinaan käynnistyi Kouvolan aloitteesta, ei Marita Toikka pidä vapaaehtoisen työn kaatumista minään katastrofina.

– Ei se kohtalon kysymys ole, vaihtoehtoja on. Jos vapaaehtoinen kuntayhtymä kaatuisi, Kymenlaakson liiton väliaikaishallinnon valmisteluvastuu muutosjohtajineen korostuisi sen jälkeen, sanoo Toikka.

Uuden maakuntahallinnon on määrä aloittaa vuoden 2020 alusta, jolloin nyt valmisteltavan sotekuntayhtymän tuottamat palvelut siirtyisivät joka tapauksessa uudelle maakunnalle.