Viking Gracesta tuli melkein purjealus – roottoripurje vähentää polttoaineen kulutusta jopa 300 tonnia vuodessa

Uudella tekniikalla varustettu alus lähtee torstaina ensipurjehdukselleen. 24 metriä korkea ja 4 metriä leveä torni pyörii laivan kannella jopa 225 kierrosta minuutissa.

hiilidioksidipäästöt
Uutisvideot: Viking Gracen uusi roottoripurje
Uutisvideot: Viking Gracen uusi roottoripurje

Kun matkustaja-alus Viking Grace palaa Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen torstai-iltana, siihen on ilmestynyt jotain uutta. Laivan keskikannella kohoaa 24 metriä korkea, sylinterinmuotoinen, valkoinen torni.

Aivan heti valtavaa tornia ei tunnista purjeeksi. Se ei olekaan tavallinen raakapurje, joita käytetään perinteisissä purjelaivoissa, vaan roottoripurje. Sen toiminta perustuu tornin pyörimisliikkeeseen ja niin kutsuttuun Magnus-ilmiöön (siirryt toiseen palveluun).

Purje pyörii kovassa tuulessa jopa 225 kierrosta minuutissa. Silloin sen pinta vetää ilmaa yhdellä puolella pienemmällä paineella kuin toisella puolella. Paine-ero synnyttää työntövoimaa, joka vie laivaa eteenpäin.

Työntövoima liikuttaa alusta yhdessä varsinaisten moottoreiden kanssa. Hyvissä tuuliolosuhteissa roottoripurje tekee suuren osan työstä, ja näin säästyy polttoainetta.

900 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä

Tornin on Viking Gracen kannelle asentanut cleantech-yritys Norsepower. Sen toimitusjohtaja Tuomas Riski katselee Turun satamassa hiljalleen kääntyvää purjetta hymyillen.

– Tavoitteena tällä projektilla on noin 300 tonnin polttoainesäästöt per vuosi. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt vähenevät huomattavasti, Riski kertoo.

Tässä on relevanttia teknologiaa, jolla voi olla suuri rooli, kun meriliikenteen päästöjä vähennetään.

Tuomas Riski

Viking Gracen kohdalla se tarkoittaa vain noin 5-10 prosentin päästövähennystä, mutta esimerkiksi suurempien rahtilaivojen kohdalla säästö voisi Riskin mukaan nousta jopa 20 prosenttiin. Suuriin laivoihin purjeita on mahdollista asentaa useita.

– Jopa tähän Gracen kannelle voisi mahtua kolme purjetta. Suureen rahtialukseen enemmän, Riski kertoo.

Onko tässä sitten meriliikenteen tulevaisuus?

Tuomas Riskin mukaan se riippuu paljon siitä, miten polttoaineen hinta ja ympäristölainsäädäntö kehittyvät. Hänen mukaansa tällä hetkellä ollaan menossa tämänkaltaisia purjeratkaisuja suosivaan suuntaan.

– Tavalla tai toisellahan maailman hiilidioksidiongelmat pitää ratkaista. Mielestäni tässä on relevanttia teknologiaa, jolla voi olla suuri rooli, kun meriliikenteen päästöjä vähennetään, Riski sanoo.

Roottoripurje on 24 metriä korkea, neljä metriä leveä ja painaa 7000 kiloa.
24 metriä korkea torni saatiin pystytettyä paikalleen 15 minuutissa. Alustan rakentamiseen meni enemmän aikaa.Eino Kossila / Yle

Matkustajien reaktiot kiinnostavat

Valtavaa purjetta katsellessa tuntuu uskomattomalta, että yli parikymmentä metriä korkea, neljä metriä leveä ja seitsemän tonnin painoinen torni voisi pyöriä lähes neljä kierrosta sekunnissa.

Valtavasta koosta huolimatta rakennelma pyörii helposti. Siitä vastaavat tarkoin suunnitellut laakerit tornin juuressa. Tuomas Riski kiipeää alustalle ja tarttuu purjeeseen kaksin käsin. Ilman suurempaa ponnistelua hän työntää tornin liikkeeseen.

Valtavan tornin hidas pyöriminen herättää ihmetystä. Liikettä katsellessa voi vain kuvitella, miltä näyttää kun purje pyörii hyvässä tuulessa täyttä vauhtia.

-
Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas RiskiSamuli Holopainen / Yle

Viking Grace on ensimmäinen matkustaja-alus maailmassa, johon asennetaan roottoripurje. Riskin mukaan yksi projektin tarkoituksista on kerätä matkustajien kokemuksia.

– Luulen, että tämä otetaan hyvin vastaan. Matkustajathan tietävät, että kyseessä on purje, joka työntää laivaa eteenpäin, Riski toteaa.

– Jännittävää kuulla, miten se otetaan vastaan, hän jatkaa.

Juttua päivitetty klo 10.26: lisätty lause, jossa kerrotaan päästövähennyksen prosentuaalisesta osuudesta.