Uudet ammattilaiset vievät musiikkia sinne, missä sitä on vähän – tärkeintä on se, mitä porukassa tapahtuu

Ensimmäiset yhteisömuusikot valmistuvat Suomessa tänä keväänä. Jokaisen työnkuva on erilainen, mutta mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Pääasia on ottaa ihmiset mukaan.

musiikki
Yhteisömuusikko Miia Kaunisto istuu riippukeinussa ja pitelee sylissään rumpuja.
Noora Haapaniemi / Yle

– Haluan saada aikaan positiivista energiaa ja kontaktin, dialogia ihmisten välille ja hyvää oloa, sanoo kokkolalainen Miia Kaunisto.

Kaunistosta tulee keväällä yhteisömuusikko. Heitä on leivottu tämän lukuvuoden aikana koulutuspilotissa kolmessa ammattikorkeakoulussa: Jyväskylässä, Turussa ja Centriassa Keski-Pohjanmaalla. Seuraavassa aallossa koulutus alkaa muun muassa pääkaupunkiseudulla Metropoliassa ja Oulussa.

Vuoden mittainen erikoistumiskoulutus kehittää uusia toimintamuotoja ja myös työmarkkinoita. Tarkoitus on viedä musiikkia sinne, missä sitä on yleensä vähän ja tehdä musiikkia yhdessä "yleisön" kanssa.

– Tämä on osoittautunut hirmuisen tarpeelliseksi: se on uusi tapa työllistää sosiaalialan ja musiikkipuolen työntekijöitä hoiva-alalle ja löytää rajapintoja, joilla musiikkia ei ole ennen ollut, sanoo yliopettaja Kirsti Rasehorn Centriasta.

Yhteisöllisyyttä lähiöön, muistin virkistystä vanhukselle

Miia Kaunistolla on jo ennestään sekä teatteri-ilmaisun ohjaajan että muusikon koulutus. Viime vuosina 1- ja 3-vuotiaiden lastensa kanssa paljon kotona ollut nainen näki yhteisömuusikon koulutuksen summaavan mukavasti kaiken, mitä Kaunisto haluaa tehdä.

– Yhteisömuusikko voi mennä mihin vain: vanhusten, lasten, erityisryhmien tai päihdekuntoutujien luo, työpaikoille, firmoihin. Pyritään menemään sinne, missä tarvetta on tai missä musiikkia on yleensä vähemmän, sanoo Kaunisto.

Yhteisömuusikot ovat enemmän kuin esiintyviä taiteilijoita: pääpaino on vuorovaikutuksessa ja yhdessä tekemisessä. Tärkeintä on ryhmä, sen mukaan ottaminen ja sen mukaan toimiminen, oli toiminta sitten laulamista, soittamista tai liikkumista. Musiikkiterapeutteja yhteisömuusikot eivät ole.

Yhteistyömuusikon työ voi olla muistin virkistämistä tai sitä, että ihminen pääsee käyttämään ääntään eri tavoin kuin yleensä. Tai yhteisöllisyyden luomista lähiössä: musiikkiprojekti, joka hitsaa tekijöitä yhteen.

– Musiikilla pyritään vaikuttamaan ja saamaan myönteistä aikaan, sanoo yliopettaja Kirsti Rasehorn.

Niina Kivelä halaa yhteisömuusikko-opettajaansa.
Niina Kivelä halaa yhteisömuusikko-opettajaansa Kälviällä Keski-Pohjanmaan opistolla.Noora Haapaniemi / Yle

Tavoitteena piirun verran kevyempi arki

Miia Kaunisto muistuttaa, että osin samaa työtä on tehty Suomessakin jo pitkään vapaaehtoisten voimin. Musiikkia on viety esimerkiksi hoitolaitoksiin. Yhteisömuusikkokin voi olla joskus "pelkkä" esiintyjä, jos yleisö ei vaikkapa pysty osallistumaan muuten kuin kuuntelemalla.

– Esiintyjäkin voi hoivata, mutta yhteisömuusikko jatkaa siitä aktivoimalla, kuvaa Kirsti Rasehorn.

Toiveena on silti, että yhteisömuusikko saisi tehdä töitä ryhmän kanssa pidempään. Silloin opitaan tuntemaan ryhmän dynamiikka, saadaan luotua kontaktin ja käynnistettyä prosessi. Porukasta voi paljastus vaikka mitä ideoita, tarpeita tai piileviä kykyjä, ja niihin vastaaminen on yhteisömuusikon työn perusta.

Ihannetilanteessa musiikin tekeminen yhdessä tekee ryhmästä enemmän kuin osiensa summan, kuvaa Miia Kaunisto:

– He saisivat toisiinsa samanlaisen kontaktin, kun olen itse saanut kuorossa laulaessa tai yhdessä soittaessa. Ja sitä kautta heidän hyvinvointinsa lisääntyisi ja arjessa oleminen olisi piirun verran helpompaa, kevyempää.

Yhteisömuusikko voi silti tehdä työtä myös työporukoiden kanssa, eikä silloin välttämättä puhuta tyhy-päivän yhtä pätkää pidemmistä sessioista.

Yhteisömusiikin opettaja pitelee käsissään runoa, johon on kiinnitetty kuvia erilaisista soittimista.
Noora Haapaniemi / Yle

Kuka työllistää ja maksaa?

Työllistyminen tai työn löytäminen on vielä melkoinen arvoitus.

– Kyllä yhteisömuusikot saavat varmasti tässä vaiheessa itseään kovasti markkinoida, arvioi Miia Kaunisto.

Yksi mahdollinen työnantaja voisi löytyä uusista sote-yksiköistä. Muita voisivat olla kansanopistot, työyhteisöt, yhdistykset ja maahanmuuttajatyötä tekevät.

Keski-Pohjanmaan yhteisömuusikot ovat pohtineet myös osuuskunnan perustamista. Kauniston mukaan realismia on, että aluksi työtä jouduttaneen tekemään hanke- ja apurahoilla.

Kokkolassa koulutuksessa on painotettu myös sitä, että yhteisömuusikot voivat viedä tietotaitoon täydennyskoulutuksena vaikka opettajille. Näin voidaan yliopettaja Kirsti Rasehornin mukaan saada pitkäkestoisempia vaikutuksia. Toisaalta täydennyskoulutukseen on varattu määrärahoja, mikä voi auttaa yhteisömuusikkojen työllistymistä alkuvaiheessa.

Heimo Suvanto soittaa ukulelea keskittyneenä.
Noora Haapaniemi / Yle