Alkuperäiskansa toivoo turisteja Mindanaon saarelle konfliktista huolimatta – esi-isät antavat unissa neuvoja jopa hehkuvien kankaiden kudontaan

Turistien suosimalla Filippiineillä on kolkkia, joita harva matkailija on päässyt koluamaan.

alkuperäiskansat
t’boleja yleisössä
Mindanaon t’bolit ovat ylpeitä kulttuuristaan ja pitävät sitä yllä, vaikka he elävät valtakulttuurien varjossa.

Kiamba Kymmenisen nuorta sonnustautuu hehkuvan punaisella kirjailtuihin paitoihin ja helmivöihin aamuhämärässä. Pojat solmivat ruutukuvioisia huiveja päihinsä suippolakiksi.

Manillakuidusta kudotuissa liiveissä ja housuissa hehkuvat t’boli-alkuperäiskansan perinteiset puna-musta-kuviot. T’bolit kertovat esi-isien näyttävän kuviot kutojille unissa.

Tämä aamunäytelmä tapahtuu kivenheiton päässä modernista Kiamban kaupungista Filippiinien eteläisellä Mindanon saarella Saranganin provinssissa. T’bolit ovat yksi Mindanaon alkuperäiskansoista. Moni heistä asuu kukkuloilla ja riisipeltojen katveessa kaupunkien ulkopuolella.

Yö paratiisissa

Olen nukkunut yöni perinteisessä bambumajassa patjalla kylän päällikön tiluksilla.

Herään kukonlauluun katselemaan riisipeltojen täplittämään horisonttiin ja hengittämään raikasta ilmaa. Palmujen lehvät lepäävät sinistä taivasta vasten. Tämä olisi täydellinen paratiisi turisteille.

Tie viidakossa
T’bolit asuvat kaupunkien ulkopuolella. Alkuperäiskansat kuuluvat maan köyhimpiin. Vain harva on päässyt opiskelemaan ammatin.Kirsi Crowley / Yle

Talon emäntä, t’boli-kulttuuria edistävä Lyn Lambago haluaisi turisteja alueelle. Hänen mielestä Mindanaon riskejä suurennellaan.

– Älkää uskoko, että täällä olisi terroristeja tai vaarallista. Tulkaa kokemaan Mindanaon rikas kulttuuri, Lyn Lambago kutsuu.

Terroriuhka karkottaa matkailijat

Monet länsimaat varoittavat matkustamasta Mindanaon saarelle terroriuhan vuoksi. Vuosikymmeniä kestänyt muslimikapina erityisesti saaren länsi- ja luoteisosassa on vaatinut yli sadantuhannen ihmisen hengen.

Saarelle julistettiin poikkeustila viime vuonna, kun ääri-islamilaisen Abu Sayyafin kanssa liittoutunut Maute-ryhmä taisteli hallituksen joukkoja vastaan Marawin kaupungissa. Hallituksen joukot ovat taistelleet saarella myös NPA-kommunistisissejä vastaan.

Poikkeustila näkyy t’bolienkin kotiseudulla Saranganin provinssissa: teiden varsilla on sotilaiden tarkastuspisteitä.

Kulintang, eli  filippiiniläinen ksylofoni
T’boli-musiikissa soi kulintang. Se on filippiiniläinen ksylofoni, jonka kielinä on messinkiset padan näköiset gongit.Kirsi Crowley / Yle

– Konflikti vaikuttaa aina meihin, koska elämme vuorilla. Mindanaon konflikti ei ole kristittyjen ja muslimien taistelu. Kansat vain haluavat oikeutta, koska aiemmin hallitukset eivät ole näyttäneet välittävän oloistamme. Me haluamme, että nykyhallinto ratkaisee perimmäiset syyt konfliktiin, sanoo Saranganin provinssin alkuperäiskansojen kongressin puheenjohtaja Datu Fulung Benjamin Donato.

Alkuperäiskansoja tukevat kovilla

Alkuperäiskansat ovat kärsineet myös katolisenemmistöisen maan hallituksen joukkojen ja muslimien välisestä konfliktista, kun molemmat osapuolet ovat epäilleet heitä toisen kätyreiksi.

Viime joulukuussa armeija surmasi kahdeksan t’boli-viljelijää etsiessään kommunistisissejä parin tunnin ajomatkan päässä Kiambasta.

Lemuhen-kulttuuriryhmä
Paikalliset nuoret pitävät t’boli-kulttuuria elossa. Lemuhen-kulttuuriryhmä esiintyy kotiseudun väelle. Moni turisti ei uskaltaudu Mindanaoon saaren levottomuuksien takia.Kirsi Crowley / Yle

Alkuviikosta Filippiinien maahanmuttoviranomaiset pidättivät australialaisen nunnan ja miettivät nyt, pitäisikö hänet karkottaa.

Viranomaisten mukaan 71-vuotias Patricia Fox oli osallistunut poliittisen toimintaan, kun hän matkusti ihmisoikeuksia tutkivan ryhmän kanssa eteläiselle Mindanaon saarelle tutkimaan maanomistuskiistoista kärsivien alkuperäiskansojen ja maatyöläisten oloja.

Jokin aika sitten Filippiinien oikeusministeriö leimasi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien filippiiniläisen erikoisraportoijan Victoria Tauli Corpuzin terroristiksi ja aseistautuneen kommunistisen ryhmän jäseneksi.

Maakiistat lisääntyneet

Maanomistuskiistoja lisää kaivosfirmojen ja suuryritysten kiinnostus alkuperäiskansojen maista.

Kansainvälisen Pan ASIA Pacific -järjestön mukaan Filippiineillä on surmattu (siirryt toiseen palveluun)eniten maailmassa maaoikeuksien puolustajia. Viime vuoden tilaston mukaan maassa tapettiin 61 maakiistoissa mukana ollutta viljelijää ja alkuperäiskansojen edustajaa.

– Isot kaivosyritykset haluavat kaivaa kukkuloitamme. Missä seuraavat sukupolvemme asuvat? Minne metsän elävät menevät? Missä me voimme asua täällä Mindanaolla, jos liikemiehet tuhoavat esi-isiemme maan, kysyy Lyn Lambago.

Lyn Lambago soittaa kumbingia
Lyn Lambago soittaa kumbingia, huulilla värähtelevää bambutikkua. Lambago opettaa t’boli-perinteitä nuorille Kiaman kaupungissa Mindanaon saarella.Kirsi Crowley / Yle

T'bolit uskovat esi-isiin ja henkiin

T’boleille maa ei ole investointi. Maa on kansan juuret, sillä esi-isien uskotaan yhä elävän ihmisten keskuudessa. T’bolit uskovat luonnon jumaliin, vaikka ovatkin kääntyneet kristinuskoon.

Poikia perinteisistä kankaista tehdyissä asuissaan
T’bolit kertovat, että perinteisten kankaiden kuviot syntyvät unissa nähdyistä kuvista. Poikien takki ja liivi ovat manillakankaasta kudottua t’nalak-kangasta.Kirsi Crowley / Yle

– Kulttuurimme on ainutlaatuinen. Emme voi kutoa t’nalak-kangastamme ilman esi-isiemme apua. He kertovat kankaan kuviot unessamme ja tunnistavat meidät kankaasta, Lyn Lambago kertoo.

Datu Fulung Benjamin Donaton mukaan t’bolien suurin huoli on kuitenkin terveydenhuolto, koulutus ja työpaikat. Alkuperäisväestö elää kurjemmissa oloissa kuin myöhemmin tulleet muslimit ja kristityt.

"Jos häpeät kulttuuritaustaasi, et saa koskaan tunnustusta itsellesi."

Lyn Lambago

– Me alkuperäiskansat olemme eristäytyneet, koska halusimme säilyttää kulttuurimme. Siksi olemme viljelleet maata kukkuloilla, jotta kulttuurimme ei katoaisi, hän sanoo.

Konfliktisaaren rauhallinen nurkka

Kiamban seutu on rauhallinen. Etniset ryhmät tulevat toimeen keskenään. Maan nyrkkeilijälegendalla ja Saranganin nykyisellä senaattorilla Manny Pacquaiolla on kesäasunto Kiambassa.

Kiamban kaupungissa juhlitaan kansojen yhteiseloa kerran vuodessa. Lyn Lambagon Lemuhen-yhtyekin ottaa osaa paraatiin valtaväestöä edustavien kristittyjen kanssa. T’bolinuoret marssivat hehkuvissa t’nalak-kankaasta ommelluissa asuissaan musiikin tahtiin tanssiryhmien mukana.

T’boli-naisia
T’boli-alkuperäiskansa elää Filippiineillä Mindanaon saaren Etelä-Cotabaton ja Saranganin provinsseissa.Kirsi Crowley / Yle

Lyn Lambago pitää huolta, että kaupungissa opiskelevat nuoret eivät unohda t’boli-kulttuuria.

– Kun tulin tänne, huomasin t’boli-kulttuurin tekevän kuolemaa. Nuoret eivät osanneet tansseja eivätkä puhuneet kieltämme vaan Filippiinien valtakieltä tagalogia. Tuntui siltä, että nuoria hävettää kulttuurimme, Lambago kertoo.

Hän saapui Kiambaan vuosia sitten t’boli-kansan keskusalueelta Lake Sebusta mentyään naimisiin.

Lemuhen-kulttuuriryhmä
Lemuhen-kulttuuriryhmän nuoret ovat soittaneet yhdessä vuosikausia. He haluavat, että maailma saa kuulla t’boli-musiikista.Kirsi Crowley / Yle

Paraatin jälkeen t’boli-nuoret hakkaavat rummuistaan ja ksylofonista hypnoottista rytmiä. T’bolien perinteinen kaksikielinen luuttu vie eteenpäin sykkivää melodiaa. Pieni bambutikku pärisee Lambagon suussa.

– Meidän täytyy kouluttaa nuori sukupolvi niin, että he eivät pelkää näyttää t’boli-kulttuuriamme. Jos häpeät kulttuuritaustaasi, et saa koskaan tunnustusta itsellesi, Lambago miettii.

Lisää aiheesta:

Yle Isisin valtaamassa kaupungissa Filippiineillä: "Se valtaa alueen, tuhoaa ja nostaa mustan lipun liehumaan"

Eettistä supersuklaata Filippiineiltä – Suomalainen tuottaa kaakaosta ja kookoksesta valkoista sokeria kammoavien herkkua

Ilmastoniksi: Muovipullosta valoa köyhän majaan

Tästä pääset maksumuurin takana olevaan Financial Timesin juttuun YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia tutkivan erikoisraportoijan kohteluun Filippiineillä. (siirryt toiseen palveluun)