Mitä vastaat, jos isoäitisi haluaa nimetä sinut hoitamaan asioitaan sitten kun ei itse enää kykene – katso tästä, mitä tehtäviä edunvalvojalle kuuluu

Jos olet itse ajoissa valinnut henkilön hoitamaan asioitasi edunvalvontavaltuutuksella, niin et esimerkiksi muistisairauden edetessä tarvitse virallista edunvalvojaa. Lähiomaisille tämä merkitsee vähemmän byrokratiaa.

edunvalvonta
Palapelin kokoamista.
Robert Kneschke / AOP

Kun isovanhempasi, vanhempasi, sisaruksesi tai vaikkapa ystäväsi haluaa valtuuttaa sinut edunvalvojakseen, niin on hyvä tietää, mitä kaikkea tehtävään kuuluu ennen suostumista.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jossa jokainen voi itse nimetä, kenet haluaa uskotuksi henkilökseen hoitamaan asioitaan, kun ei itse siihen enää kykene.

Edunvalvojan tehtävä alkaa vasta sitten, kun valtakirjan tehnyt omainen tai ystävä ei enää itse pysty hoitamaan esimerkiksi raha-asioitaan tai hoitoonsa liittyviä päätöksiä. Aikaa voi kulua siis vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin asia on ajankohtainen.

Jos valtakirjaa edunvalvonnasta ei ole tehty, täytyy esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle hakea virallista edunvalvojaa. Se voi olla lähisukulainen tai sitten yleinen edunvalvoja eli viranomainen. Näin voi käydä, jos lähiomaisia ei ole tai edunvalvojasta ei suvun kesken päästä yksimielisyyteen.

Edunvalvontavaltakirjassa voi haluamansa valtuutetun lisäksi myös itse määritellä, kuinka laajat oikeudet hoitaa asioitaan valtuuttamalleen henkilölle antaa. Jos valtakirjaa ei ole, laki määrää, mitä edunvalvoja saa ja ei saa tehdä.

Virallinen edunvalvoja on myös vuosittain tilivelvollinen maistraatille. Valtuutuksessa näin ei välttämättä tarvitse toimia eli siihen voi liittyä vähemmän byrokratiaa.

Valtuutetuksi edunvalvojaksi suostuvan tehtävät

1. Alat hoitamaan valtuuttajan asioita vasta sitten, kun tämä ei esimerkiksi vakavan sairauden tai vanhana heikentyneen henkisen tai fyysisen terveydentilan takia enää itse kykene siihen.

2. Vie edunvalvontakirja vahvistettavaksi maistraattiin. Siellä tarkistetaan, että valtakirjan muotovaatimukset täyttyvät. Valtakirjan täytyy olla päivätty ja allekirjoitettu, kahden henkilön yhtä aikaa oikeaksi todistama sekä oikeustoimikelpoisen henkilön tekemä.

3. Sinun on toimitettava maistraattiin myös lääkärintodistus. Siinä todetaan, että valtakirjan tekijän henkinen tai fyysinen terveydentila on sellainen, ettei hän kykene enää huolehtimaan asioistaan, tai että kyky tähän on heikentynyt.

4. Valtuutuksesi tulee voimaan vasta, kun maistraatti on tarkistanut ja hyväksynyt nämä asiakirjat.

5. Kun maistraatti on vahvistanut valtuutuksen, voit alkaa hoitamaan valtakirjassa määriteltyjä asioita valtuuttajan puolesta. Näitä voivat määriteltyjen raha-asioiden lisäksi olla terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat asiat.

6. Sinun on tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä tärkeissä asioissa, jos se on mahdollista.

7. Sinun on pidettävä valtuuttajan rahat ja muu omaisuus erillään omista varoistasi.

8. Aloittaessasi tehtävässäsi, täytyy sinun antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista, joita valtuutus oikeuttaa sinut hoitamaan.

9. Sinulla on tilinpitovelvollisuus valtakirjan tekijän varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Valtuutettuna sinun on annettava näistä selvitys maistraatille pyydettäessä tai useamminkin, jos valtakirjassa näin määrätään.

10. Sinulla on salassapitovelvollisuus valtuuttajan talousasioista ja muista tietoosi saamistasi yksityisasioista.

11. Maistraatissa vahvistettu valtuutuksesi päättyy valtuuttajan kuolemaan tai siihen, ettet esimerkiksi heikon terveydentilan takia kykene enää hoitamaan tehtävääsi.

12. Valtuutuksen päätyttyä luovutat valtakirjan ja hoidossasi olleen omaisuuden takaisin valtuuttajalle tai esimerkiksi toissijaiselle valtuutetulle, joka jatkaa tehtäviäsi.

Juttua varten on käytetty lähteenä Osuuspankin lakipalvelujen kokoamaa materiaalia edunvalvontavaltuutuksesta. Asiasta löytyy tietoa myös seuraavilta sivustoilta: FINE vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Muistiliitto, Maistraatit.