Analyysi: Hallitus muuttaa työelämää – pääset helpommin töihin, saat helpommin potkut

Hallituksen kehysriihen päätavoitteina oli saada aiempaa useampi töihin ja torjua eriarvoisuuden kasvua. Homma tehdään kuitenkin toisin kuin Suomessa tähän asti on totuttu, kirjoittaa politiikantoimittaja Maria Stenroos.

Kehysriihi
Viikin Prisman myyjä Suvi Palmu kassalla.
Hallitus haluaa madaltaa yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Suvi Palmu pääsi viime kesänä Prismaan kesätöihin.Tommi Pesonen / Yle

Tuliko työllistämistalkoista työelämän heikennystalkoot? Osittain.

Hallituksen yksi ykköstavoite on nostaa työllisyysaste 72:een. Näillä näkymin siihen päästään, ja noususuhdanteen surffiaalto voi auttaa hallitusta jopa ylittämään tavoitteensa.

Kehysriihessä Sipilän hallitus teki työllisyystavoitteen saavuttamiseksi myös päätöksiä, jotka ilahduttavat työnantajia mutta tekevät työelämästä työntekijän kannalta nykyistä epävarmempaa. Hallituksen tarkoitus on ollut madaltaa yritysten kynnystä palkata ihmisiä, jotta aiempaa useampi pääsisi töihin. Kääntöpuoli on se, että työsuhteet voivat loppua lyhyeen.

Onko nuorille tarjolla vain pätkätöitä? Nykyistä useammin.

Yrittäjiä hallitus on kuunnellut herkällä korvalla. He uskaltavat palkata ihmisiä töihin, jos pääsevät työntekijöistä tarvittaessa helposti eroon.

Miten epävarmuus sitten näkyisi työntekijälle? Jos palkkaa alle kolmikymppisen nuoren, joka on ollut kolme kuukautta työttömänä, työnantajan ei tarvitse perustella määräaikaisuutta. Nuoret voivat työllistyä helpommin, mutta aiempaa todennäköisemmin vain määräaikaisiksi.

Pienissä yrityksissä taas helpotetaan irtisanomista henkilökohtaisten syiden perusteella, tästä hallitus aikoo säätää uuden lain. Toisin sanoen: hankalasta tyypistä on aiempaa helpompi hankkiutua eroon. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan 270 000 yrityksessä on alle 20 työntekijää. Jos nämä yrittäjät uskaltavat työllistää, työtä voi syntyä rutkasti lisää – mutta potkutkin voi tulla kevyemmin perustein kuin nyt.

Kuka oli yrittäjän asialla? Ainakin kokoomus.

Perinteisin konstein työllisyys ei Suomessa keskustaoikeistolaisen hallituksen mielestä nouse. Siitä kertoo tapa, jolla hallitus on heikentämässä irtisanomissuojaa ja helpottamassa määräaikaiseksi palkkaamista. Toimet ovat myrkkyä ammattiyhdistysliikkeelle, jonka kanssa Sipilän hallituksella on muutenkin ollut sukset hetkittäin pahasti ristissä.

Yhdessä asiassa yrittäjien vaatimusten kuunteleminen ei kuitenkaan johtanut näiden toivomiin päätöksiin asti.

Kehysriihessä kokoomus olisi halunnut antaa mahdollisuuden lisätä paikallista sopimista villeissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Erityisesti siniset vastustivat tätä, yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Paikallista sopimista on jo lisätty niin, että se tapahtuu työnantajaliittoon kuuluvan yrittäjän ja työntekijäjärjestön edustajien sopimuksen perusteella, kilpailukykysopimuksen hengessä. Toistaiseksi näin jatketaan.

Korjattiinko eriarvoisuutta? Kyllä, hiukan.

Eriarvoisuuden torjuminen oli toinen kehysriihen kova puheenaihe. Sipilän hallituksen mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa. Tämä iskulause menee hyvin yksiin hallituksen työllisyystavoitteen kanssa.

Valtioneuvosto tilasi kehysriihen alla selvityksen, ovatko tuloerot kasvaneet. Tulos oli kaksijakoinen: Jos katsotaan koko Suomea, tuloerot ovat jopa aavistuksen kaventuneet työllistymisen kannustinvaikutusten takia. Verotuksen muutokset ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat kuitenkin heikentäneet työelämän ulkopuolella olevien taloudellista asemaa.

Hallitus korjasi riihessä joidenkin pienituloisten tilannetta. Se käytti siihen niin paljon rahaa, 70 miljoonaa, että sillä olisi palauttanut perusturvaetuuksiin indeksijäädytyksen viemät korotukset. Indeksijäädytysten takia perusturvaetuudet, esimerkiksi lapsilisä, kutistuvat koko ajan vähän suhteessa siihen, mitä eläminen maksaa.

Saiko joku jotain lisää? Kyllä, pienituloisimmat.

Sipilä ministereineen päätti kuitenkin tehdä toisin: se kohdensi samat 70 miljoonaa niille, jotka sitä hallituksen mielestä kipeimmin tarvitsevat. Vähimmäispäivärahat – esimerkiksi sairauspäiväraha tai pienimmät vanhempainrahat – nousevat tuntuvasti, reilut 80 euroa kuussa. Tuloilla ei senkään jälkeen juhlita, mutta tilille tulee edes saman verran kuin työmarkkinatukea saavilla.

Takuueläkettä saavat ne, joiden työura on jäänyt vähiin. Takuueläkettä hallitus korottaa taas hiukan - suunnilleen saman verran kuin elinkustannukset nousevat. Takuueläkeläisten tulo on niukka, mutta ei sentään supistu.

Tuliko lääkekatto rytisten alas? Ei.

Lääkekorvauksiin hallitus mainosti palauttavansa rahaa. Lääkekatto - eli summa, johon asti jokaisen pitää maksaa omat lääkkeensä - laskee muutaman kympin. Palautus on yhteensä viisi miljoonaa. Sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan ratkaisuja seuraava Soste kuitenkin muistuttaa, että se on nappikauppaa verrattuna siihen, kuinka paljon hallitus on leikannut lääke- ja matkakorvauksista: ensin 25 ja sitten vielä 134 miljoonaa.

Työttömien päivärahaa leikkaavaan aktiivimalliin tuli luvattuja hienosäätöjä. Toimeliaisuutta arvioidaan vähän väljemmin kriteerein kuin aluksi suunniteltiin, jotta niin monen korvaus ei pienenisi. Ylivelkaantuneiden velkaneuvontaan löytyi lisää rahaa ja pikavippifirmoille pantiin korkokatto.

Saako köyhä ammattikoululainen hankittua koulukirjat? Saa.

Koulutusleikkauksilla kunnostautunut hallitus helpottaa hiukan nuorten opiskelumahdollisuuksia. Toisen asteen ammattikoululaiset ja lukiolaiset eivät joudu keskeyttämään koulua ainakaan siksi, että kirjoihin ei ole varaa. Tämän takaisi muutaman kympin kuukausittainen tuki nuorille, joiden perheissä on vähän rahaa.

Muutamalla miljoonalla vuodessa torjutaan montaa uhkaa:eriarvoistumista, syrjäytymistä ja vielä sitäkin, ettei hallitus vaikuttaisi suhtautuvan kielteisesti opiskelijoihin ja koulutukseen.

Lue myös:

Euroja pienimpiin äitiysrahoihin, irtisanominen helpottuu – Näistä hallitus päätti kehysriihessä

Työttömien järjestön johtaja kehysriihestä: Oikeansuuntaista mutta vaatimatonta, aktiivimallin vikoihin paikkausta

Ekonomisti: Hallitus on onnistunut, talouskasvu piristyi odotettua ripeämmin

Hallituksen kehysriihi: Maakunnille sote- ja it-kokeiluihin 100 miljoonaa, työttömien aktiivimalliin viilauksia ja TE-keskuksiin lisää käsipareja