Kännyköiden kuuluvuusriesaan on tarjolla monia lääkkeitä – huonolla suunnittelulla ne voivat tulla asukkaille kalliiksi

Vuoden alussa voimaan tullut laki lupaa helpotusta kännyköiden kuuluvuuteen asunnoissa. Uudet määräykset eivät kuitenkaan koske taloja, joita ongelma jo vaivaa.

Kuuluvuusongelmat
nuori käyttää whatsappia
Esko Jämsä / AOP

Tilanne on tuttu monelle: kännykkä ei kuulu kotona, tai kenttä riittää vain asunnon tietyssä nurkassa. Naapuri puhuu puhelimeen sujuvasti, mutta omassa kodissa ikkunat ovat väärään suuntaan.

Helpotusta vaivaan on olemassa, mutta yhtä, kaikille rakennuksille sopivaa ratkaisua ei ole, toteavat Ylen aamu-tv:ssa vierailleet asiantuntijat. Uusien rakennusten suhteen hätiin on tullut vuoden alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Se edellyttää rakennuksilta teknisiä ratkaisuja, jotka takaavat edellytykset kuuluvuudelle.

Teollisuus on kehitellyt hyvää vauhtia teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat signaalin läpäisyä rakenteissa: on uudenlaisia ikkunoita ja eristeitä. Lisää keksitään koko ajan, huomauttaa Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.

– Tuotteita tulee koko ajan. Markkinat ovat tässä lähteneet liikkeelle, mutta hintakehitystä on toistaiseksi vaikea nähdä.

Jos signaalia ei ole ulkona, ei sitä saa sisällekään

Avain onneen ei ole – ainakaan aina – yksin rakentajan käsissä, huomauttaa Rakennusteollisuuden asiantuntija Jani Kemppainen. Syitä signaalin kehnouteen on monia ja eri ongelmat vaativat erilaisia ratkaisuja. Jos signaali ei tule edes tontille asti, niin ei sitä saa rakennuksen sisälle.

– Kokonaisuus täytyy saada toimimaan operaattoreiden kanssa. Kännykän kuuluvuus tontilla voi vaihdella jopa vuoden välein.; välillä kuuluu hyvin, välillä ei. Se riippuu siitä, mitä ympäristöön rakennetaan ja miten tukiasemat muuttuvat.

Yksi tekijä kuuluvuusongelmien taustalla on Kemppaisen mukaan se, että monet karsastavat tukiasemia säteilyn pelossa.

– Itse ottaisin mielelläni tukiaseman katolleni. Kännykkä, joka on pääni lähellä, säteilee huomattavasti vähemmän, kun tukiasema on lähellä. Jos se on kaukana, joutuu kännykkä käyttämään enemmän energiaa, jolloin se lämpenee ja säteilee. Jos toimitaan niin, että tukiasemia saadaan mahdollisimman paljon lisää, niin ulkopeitto paranee ja se parantaa kuuluvuutta myös sisällä.

Tarpeet kasvavat ja muuttuvat

Lisää haasteita on luvassa lähitulevaisuudessa, kun siirrytään 5G-verkkoon. Silloin signaali läpäisee rakenteita entistä huonommin. Jos seinistä poistetaan signaalin torppaava kivi ja metalli, kännykkä kyllä kuuluu paremmin, mutta niin myös meteli kadulta ja naapurista.

– Ongelma on se, että rakennustekniikka kehittyy hitaammin kuin radiosignaalitekniikka. Yhdessä hetkessä toimiva ratkaisu ei ehkä toimikaan viiden vuoden päästä, kun tilanne on muuttunut, summaa ympäristöministeriön Lehtinen.

Kehityksen ketteryyden takia ministeriössä sorvataan nyt jatkoselvitystä siitä, miten radiosignaalitekniikka kehittyy ja millaisia tulevaisuuden tarpeet kuuluvuuden suhteen ylipäätään ovat.

– Tavat ja toimintatarpeet kasvavat ajassa koko ajan, kun mobiilia ja verkkoa hyödynnetään yhä enemmän koko ajan. Tulee koko ajan enemmän sovelluksia, joten täytyy selvittää, mihin suuntaan tekniikka menee ja millaisia palvelupintoja asuntoihin kaivataan.

Rakennusten kasvaneita energiatehokkuuden vaatimuksia on osoiteltu keskeiseksi syypääksi kuuluvuusvaivoihin. Rakennusteollisuuden Jani Kemppaisen mukaan tehokkuus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen syntipukki.

– Monesti sanotaan, että kun energiatehokkuus paranee, kännyköiden kuuluvuus huononee. Yhteyttä ei voida kuitenkaan suoraan näyttää, sillä on olemassa erittäin energiatehokkaita rakennuksia, joissa kännykkä kuuluu hyvin.

Kaapeli putkessa auttaa kummasti

Koska tilanne muuttuu alvariinsa, suosittelevat sekä Rakennusteollisuuden Kemppainen että ympäristöministeriön Lehtinen, että kiinteistöt hankkisivat sisäverkkoantennin.

Kun sellainen toteutetaan uudiskohteeseen ja suunnitellaan osana kokonaisuutta, on lisäkustannus Kemppaisen mukaan lähellä nollaa.

– Kun varaudutaan sisäverkkoantennin rakentamiseen, niin täytyy vain varata tekniseen tilaan tarpeeksi tilaa laitteille. Teknisestä tilasta vedetään sitten putkitus porraskäytäviin ja putkituksen avulla voidaan rakentaa sisäantenniverkko, jos käy ilmi, että sellainen tarvitaan. Tämä on pidemmän aikajänteen ratkaisu siihen haasteeseen, että meille tulee käyttöön erityyppisiä verkkoja.

Sisäverkon rakentaminen on järkevää myös vanhoihin kiinteistöihin isojen remonttien yhteydessä, Ympäristöministeriön Lehtinen huomauttaa.

– Kun korjauskohteissa otetaan asia huomioon remonttia suunnitellessa, voidaan järkevillä kustannuksilla viedä putkituksella asuntoihin kaapeli. Erikseen jälkityönä tehtynä se voi tulla varsin kalliiksi.

Viestintävirasto on julkaissut oppaan (siirryt toiseen palveluun)siitä, miten kuuluvuutta voi parantaa.