Vesistöjen vedenkorkeuksissa on suuria eroja Hämeessä

Jokien vedenkorkeudet ovat nyt huipussaan ja monin paikoin jo kääntyneet laskuun. Sen sijaan järvien pinnat jatkavat vielä nousuaan.

vesistöt
Vanajaveden rantaa Hämeenlinnassa
Vanajaveden rantaa Hämeenlinnassa 12. huhtikuuta 2018.Dalbir Ram / Yle

Hämeen ELY-keskuksen mukaan Hauholla Iso-Roineveden vedenpinta on nyt 20 senttiä yli keskiarvotason. Lammilla Pääjärven vedenkorkeus on puolestaan tavanomaisella huhtikuun alun tasolla. Janakkalassa Kernaalanjärven vedenpinta on sen sijaan lähes 40 senttiä keskiarvolukeman alapuolella.

Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on lähes huhtikuun keskiarvotasolla. Pyhäjärvessä taas vedenpinta on selvästi eli noin 20 senttiä keskiarvon alapuolella.

Säännösteltyjen järvien vedenpintoja on alennettu voimakkaasti tulvahaittojen pienentämiseksi. Hämeenlinnassa Vanajaveden vedenkorkeus on lähtenyt jo nousuun ja nyt ollaan keskiarvotasolla.

Paikalliset tulvat ovat kuitenkin mahdollisia, koska lunta on maastossa paikoitellen vielä paljon. Lisäksi maaperä on kosteaa syksyn ja alkutalven runsaiden sateiden jäljiltä. Lisäksi jääpeite joissa ja ojissa voi hidastaa vesien virtaamista rumpu- ja silta-aukoissa.

Pohjavedet hyvällä tasolla

Hämeen pohjavedet ovat palautuneet ELY-keskuksen mukaan hyvälle tasolle. Viime vuonna pohjavedenpinnat olivat harvinaisen alhaalla, mutta sateinen loppuvuosi täytti Hämeen pohjavesivarastot.

Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat nousivat viime syksystä tammikuulle yli metrin. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousu oli samalla aikajaksolla 80 senttiä.

Lopputalven aikana pohjaveden muodostuminen pysähtyi ja pohjaveden taso laski hieman. Koska lunta on tänä talvena ollut paljon, niin sulava lumi nostaa taas pohjavesiä, kerrotaan Hämeen ELY-keskuksesta.