Nuori, pelkäätkö jääväsi ilman eläkettä? Tässä 7 syytä, miksi näin ei ehkä käy

Esimerkiksi opiskelusta voi karttua eläkettä, mutta varsin harva nuori tietää sitä.

nuoret
Grafiikka kuva eläkkeen kertymisestä.
Asmo Raimoaho / Yle

Maisterin tutkinnosta ropsahtaa liki 60 euroa tulevaisuuden eläkepottiin. Jyväskylän yliopiston opiskelijoille Henna Janatuiselle ja Eveliina Koivulle tieto tulee yllätyksenä.

– Varmaan ihan mahdollista, mutta pieneltähän se kuulostaa, arvioi Janatuinen.

Ylioppilastutkinnosta eläkettä ei kerry, mutta ammattiin pätevöittävästä tutkinnosta kyllä. Janatuinen ja Koivu suhtautuvat silti hieman epäillen, liikeneekö heille vuosikymmenien päästä eläkettä kuten nykyisille eläkeläisille tällä hetkellä.

Janatuinen ja Koivu eivät ole ainoita nuoria, joilla on epäilyksiä eläkkeensä suhteen. Kokosimme yleisiä väitteitä liittyen nykyiseen eläkejärjestelmään.

Väite 1: eläkkeet pienenevät koko ajan

Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio on työssään huomannut, että nuoret pelkäävät eläkkeensä jäävän pieneksi. Ajatus siitä, että eläkkeet pienenisivät, ei Kontion mukaan kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Suomessa eläkkeet ovat itse asiassa nousseet 15 vuodessa noin puolitoistakertaisiksi, hän sanoo.

Esimerkiksi Keski-Suomessa eläke oli 15 vuotta sitten keskimäärin runsaat tuhat euroa kuukaudessa. Nyt summa on yli 1 500 euroa. Kaikkiaan maakuntaan tulee eläketuloja noin 1,6 miljardia euroa vuodessa.

Väite 2: nuoret ikäpolvet eivät saa mitään

Vuonna 2005 alkaen eläkettä alkoi kertyä jo 18-vuotiaana tehdystä ansiotyöstä, kun aiemmin ikäraja oli 23 vuotta. Vuonna 2017 ikäraja aleni 17 ikävuoteen. Toisin sanoen eläkettä kertyy entistä pidemmältä ajalta kuin aikaisemmin. Käytännössä tämä kohentaa nyt noin kolmekymppisten ja sitä nuorempien eläkenäkymiä.

Ansiotulojen lisäksi eläkettä kertyy tutkintoon johtavasta opiskelusta ja pienten lasten hoidosta.

Valtaosin eläkkeet maksetaan jatkossakin eläkemaksuista, mutta osaksi eläkerahastoista ja niiden tuotoista. Tuleviin eläkevastuisiin eli nykyisten nuorten eläkemenoihin on myös varauduttu. Laskennallisesti eläkevastuuta on tällä hetkellä noin 600–700 miljardia euroa. Näin paljon siis tarvittaisiin rahaa, jotta tähän mennessä karttuneet eläkkeet saadaan maksettua.

Eläkejärjestelmässä nyt töissä olevat maksavat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeet. Näin ollen väestön väheneminen vaikuttaa tulevasta eläkelaskusta suoriutumiseen, sillä jatkossa eläkkeiden maksajia on vähemmän kuin niiden saajia. Tilannetta tasoittaa se, että eläkerahoja on laitettu säästöön rahastoimalla 200 miljardia.

Eläkejärjestelmä on riippuvainen yhteiskunnan kehityksestä. Talouteen kuuluu nousu- ja laskukausia. Jos työllisyysaste säilyy hyvänä, talouden rattaat pyörivät ja syntyvyys pysyy hyvällä tasolla, eläkkeiden maksaminen on kutakuinkin turvattu.

– Eli kyllä minä suhtautuisin toiveikkaasti eläketurvan tulevaisuuteen, Kontio toteaa.

Väite 3: pätkätöistä ei kerry eläkettä

– Näin oli ehkä aikaisemmin, mutta ei enää, Kontio korjaa.

Nykyään kaikista vuoden 2018 indeksitason 58,19 euron ylittävistä kuukausiansioista pitää maksaa eläkemaksut. Sillä ei enää ole niinkään merkitystä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Eläkettä kertyy vuosittain pääsääntöisesti 1,5 prosenttia 68 ikävuoteen asti.

Jotta eläkettä voi aikanaan saada, on yleisehdon täytyttävä: työansioita täytyy olla uran aikana vähintään 17 480,28 euroa vuoden 2018 tasossa laskettuna.

Kimmo Kontio
Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio myöntää. että eläkejärjestelmä on nyt monimutkaisimmillaan. Menossa on jälleen yksi siirtymävaihe, jossa eläkeikä nousee 65 ikävuoteen 2025 mennessä.Simo Pitkänen / Yle

Väite 4: eläkeikä nousee koko ajan, eivätkä nuoret pääse eläkkeelle koskaan

Suomessa eläkejärjestelmää on muutettu useaan otteeseen. Tuorein eläkeuudistus astui voimaan viime vuoden alussa. Sen mukanaan tuomista muutoksista suurin on eläkeiän nousu.

– Eläkeikä nousee vaiheittain vuonna 1955 syntyneistä aina kolmella kuukaudella ikäluokka kerrallaan, kunnes se on 1962 syntyneiden kohdalla 65 vuotta, täsmentää Kontio.

Nyt työiässä olevat pääsevät siis mitä todennäköisemmin myöhemmin eläkkeelle kuin vanhempansa. Toisaalta eläkkeiden kertymisaika pitenee, jolloin myös eläkkeiden taso todennäköisesti paranee.

Suomessa ihmiset ovat pitkään eläneet yhä vanhemmiksi ja pysyvät aiempaa pitempään hyväkuntoisina. Biologisen vanhuusiän koetaan nyt alkavan pitkälti yli seitsemänkymppisenä.

Eläkeikä ei silti voi nousta loputtomiin. Tilastokeskuksen tiedot kertovatkin, että esimerkiksi miesten eliniänodote kääntyi vuonna 2016 laskuun ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti). Muutos on vielä pieni, mutta jos laskusuunta jatkuu, vähentää se painetta nostaa eläkeikää.

Väite 5: lapsien hoitamisesta kotona ei eläkettä kerry

Vuoden 2005 alussa voimaan tullut eläkelaki kohensi pieniä lapsia hoitavien vanhempien eläketurvaa. Nykyään pienten lasten hoidosta kertyy eläkettä. Aikaisemmin oikeus koski vain osaa työtä tekevistä riippuen siitä, minkä eläkelain piirin kuului. Esimerkiksi kunnan ja valtion työntekijöille eläkettä kertyi vuoden ajalta heidän hoitaessaan lapsia, mutta maatalouslomittajalle ja freelancetoimittajalle taas ei.

Eläkettä kertyy myös hoitovapaalta eli vanhemman jäädessä hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan kotihoidon tuella. Parannus on tuntuva, sillä ennen vuotta 2005 eläkettä ei kertynyt kenelläkään äitiys- ja isyysvapaiden jälkeen.

Uusi eläkelaki kohentaa myös työttömän vanhemman tilannetta hänen hoitaessa pieniä lapsia kotona. Jos ihminen saa työttömänä työmarkkinatukea, hänelle kertyy eläkettä 728 euron mukaan. Aikaisemmin työttömälle ei kertynyt eläkettä vastaavassa tilanteessa lainkaan.

Pitkään jatkuva kotiäitiys tai -isyys leikkaa silti edelleen ison loven henkilön eläkkeeseen. Lapsen ensimmäisen hoitovuoden jälkeen eläkettä näet kertyy huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.

Tärkeää on myös ilmoittaa Kelaan, kumpi vanhemmista lasta kulloinkin kotona hoitaa. Eläketurvakeskuksen tiedossa on tapauksia, jossa hoitajana on ollut isä, mutta kotihoidon tuki on haettu äidille. Tällöin vaikutus on kohdistunut äidin eläkekertymään.

Väite 6: rahan arvo laskee, mikä syö eläkettä

Ei, vaan julkisessa eläkejärjestelmässä tulevan eläkkeen tasoa turvaa indeksi, jonka nimi on palkkakerroin. Toisin sanoen ihminen saa tulevaisuudessa enemmän eläkettä kuin mitä hän on maksanut eläkemaksuja.

Tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet arvotetaan sen hetkisen rahan arvon mukaan. Näin ihmisen maksaman eläkekertymän ostovoima säilyy.

– Esimerkiksi nyt eläkkeelle jäävän henkilön eläkkeessä alkuperäistä eläkekertymää on 1970-luvun ansioiden osuudessa noin viidesosa ja loput ovat indeksin vaikutusta, Kimmo Kontio havainnollistaa.

Summa tarkistetaan palkkakertoimen avulla. Se perustuu ansiotason ja hintatason kehitykseen. Esimerkiksi vuoden 2018 työeläkeindeksi ja vahvistettu palkkakerroin on 1,392 (siirryt toiseen palveluun) (sosiaali- ja terveysministeriö). Se on 0,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Väite 7: eläkkeen laskeminen on niin monimutkaista, että siitä ei ota selvää

Tämä väite on jossain määrin totta, sillä eläkejärjestelmä on tällä hetkellä monimutkaisimmillaan. Syynä on viime vuoden alussa alkanut siirtymävaihe, jossa eläkeikää nostetaan portaittain vuoteen 2025 mennessä.

Monimutkaisen tästä tilanteesta tekee se, että valtaosalla ihmisistä, jotka ovat nyt työelämässä, eläkettä kertyy useiden eri palkkaperiaatteiden mukaan.

– Suurimmalle osalle työssä käyvistä eläkettä on kertynyt loppupalkkaperiaatteen mukaan ennen vuotta 2005. Silloin tuli voimaan eläkeuudistus, jota noudatettiin vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2017 voimaan tuli uusi eläkelaki. Periaatteet pysyivät osin samana, mutta erityisesti eläkeiän nousu muuttaa tilannetta, Kontio tiivistää.

Loppupalkkaperiaate tarkoittaa, että eläke lasketaan kymmenen viimeisen työvuoden palkan perusteella. Nykyään eläkettä karttuu koko työuralta.

Eläkejärjestelmää sopii moittia monimutkaiseksi. Yksinkertaista siitä kuitenkaan koskaan saadaan.

– Siinähän turvataan ihmisen koko elinkaari, Kontio huomauttaa.

Opiskelija Henna Janatuinen on vasta työuransa alussa. Eläkepäivien sijaan huomio on valmistumisessa ja alan töiden saamisessa. Hän kuitenkin luottaa siihen, että saa työuransa jälkeen eläkettä samaan tapaan kuin vanhempiensa sukupolvikin.

– Kyllä pidän sitä vielä todennäköisenä.