Raportti: 20 suurta muutosta ja yli 200 tulevaisuuden työtä – Mikä on sinun uusi ammattisi?

Robottipoliisi, kaupunkilennonjohtaja, omavaraiskonsultti, virtuaaliravintoloitsija, tekoälylobbari, sijaismatkustaja ja onnellisuusoperaattori tekevät pian töitä joukossamme.

tulevaisuus
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Radikaalit, uudet teknologiat muokkaavat tulevaisuudessa nopeimmin henkilö- ja tavaraliikennettä, työtä ja työn korvausta koneilla sekä ravintoamme. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös tavaroiden valmistus, rakennettu ympäristö, vaihdanta sekä havainnot ja tietäminen muuttuvat todennäköisesti paljon.

Näiden muutosten myötä muuttuvat myös ammatit ja työpaikat jo vuosina 2018-2037. Robotisaatio paitsi vie vanhoja töitä, synnyttää myös tukun uusia. Tässä listaus 20 elämänalueesta, joille muutoksia on luvassa ja niiden myötä myös näiden alojen töille.

Robottiautolla ajetaan ilman ajokorttia – kaupunkilennonjohtaja ohjaa liikennettä

Liikenteen robotisaatio vapauttaa kuljettajan. Joukkoliikennevälineitä voidaan pienentää, vuorovälejä tihentää ja yksilöllinen liikkuminen voidaan tarjota edullisesti palveluna. Liikennevälineen voi kutsua paikalle tarvittaessa ja sen voi jättää jatkamaan matkaa seuraavan tarvitsijan luo, kun sitä ei itse enää tarvitse. Matkat voi tehdä yhä monipuolisemmin eri liikennevälineillä. Polkupyörien nopeasti laajeneva yhteiskäyttö kaupungeissa on hyvä esimerkki. Robottiliikenne sallii myös ajokortittomien helpon liikkumisen.

Liikenteen robotisaatio koskee niin maantie-, raide-, ilma- kuin vesiliikennettäkin ja niin joukkoliikennevälineitä kuin muutakin henkilöliikennettä.

Ammatit: Palveluna järjestettyyn kuljettajattomaan liikenteeseen siirtyminen synnyttää monia uusia ammatteja. Ajojärjestelijä vastaa, että liikennevälineet sijoittuvat odottamaan uusia kyytejä sinne, missä niitä seuraavaksi tarvitaan. Liikennetiedon analyytikko tuottaa tietoa ja suunnittelee roboteille uusia ajo-ohjeita ja liikennejärjestelmän säätöä. Kauko-ohjaaja valvoo ajoa ja selvittää ongelmatilanteita sekä opastaa kuljettajatonta ajoneuvoa, kun se ei osaa edetä. Etäavustaja keskustelee matkustajien kanssa ja opastaa näitä ja autoa kohteen ja reitin valinnassa sekä päättää toimista henkilövahinkotilanteissa.

Ajoneuvosiivooja vastaa ajoneuvojen siisteydestä ja antaa tarvittaessa matkustajille palautetta huonosta käyttäytymisestä. Kaupunkilennonjohtaja huolehtii lentotaksien reiteistä, laskeutumispaikkojen kunnosta ja varaustilanteesta. Robottipoliisi ja kuljettajattoman liikenteen tarkastaja valvovat kuljettajatonta liikennettä, sen palvelutasoa sekä siihen liittyviä turvallisuusuhkia. Liikenne-eetikko konsultoi liikenteen eettisissä ja juridisissa vastuukysymyksissä. Robottiliikenteen vakuutusauditoija selvittää onnettomuustilanteita.

Tavarat kulkevat automaattisesti valmistajalta kuluttajalle – esteettömyystarkastaja sujuvoittaa robottiliikennettä

Tavaraliikenne perustuu nyt automatiikkaan ja ihmistyöhön. Älykkään robotisaation avulla yksittäisenkin tavaran voi lajitella ja kuljettaa kustannustehokkaasti ja itsenäisesti valmistajalta kuluttajalle. Tavoitteena on luoda tavaraliikenteeseen avoin digitaalinen toiminta-alusta. Sen osia ovat tavaroiden yksilöinti, joukkoistettu osallistuminen sekä korkea robotisaatioaste tavaran toimituksessa valmistajalta käyttöpaikalle ja sieltä kierrätykseen saakka.

Tavaroiden yksilöllinen pakkaus, kuormaus, purku ja lajittelu robotisoituvat nopeasti. Robotit kykenevät keräilemään, pakkaamaan, siirtymään ja siirtämään tavaroita joustavasti valmistuslinjojen, kuljettimien ja varastotilojen tai myymälöiden hyllykköjen välillä. Satamalogistiikassa automaatio on jo konttien osalta tapahtunut, mutta toteutuu tarkastelujaksolla pienessäkin mittakaavassa.

Ammatit: Kun tavarat kulkevat robotisoidusti valmistajalta asiakkaalle, vähenee tai loppuu ajoneuvojen kuljetustarve. Kustannustehokkuuden parantuessa merkittävä osa nyt itsepalveluna suoritetusta keräilystä ja kuljetuksesta siirtyy palveluna tehtäväksi. Tavaranlähettäjän ja tavarankulun valvojan kaltaiset pienhuolitsijan ja kuormanpurkajan tehtävät lisääntyvät. Täyttöasteen valvojan ja -järjestelijän tehtävä kuuluu huolitsijoille tai kuljetusyrityksille. Joukkoistettu kuljetus vaatii alustansa ja valvojansa, vikaantuneet tavararobotit ja niiden jättämät tavarat robottikuljetusten pelastajansa. Tavaroiden kaukolastaajien ja purkajien tehtävät kuuluvat kasvavien tehtävien joukkoon. Kuljetusreittien kartoitus etenkin vähittäisjakelussa työllistää. Kartoittajan lisäksi robottiliikenteen esteettömyystarkastajia tarvitaan. Elintarviketoimitusten suunnittelija ja tavarankulun hiilijalanjäljen laskija voivat olla uusia ammatteja. Myös jakelulokerikkojen asennus, siivous ja valvonta tulevat työllistämään, mikäli yhtenäinen ja laajasti käytettävissä oleva infrastruktuuri syntyy. Osaamisvaje on erityisen suuri liittyen dronekuljetuksiin ja erilaisten tavaroiden hajautettuun lajitteluun.

Tavarat valmistetaan lähellä tarpeiden mukaan – digimuotoilija suunnittelee yksilölliset astiat tai apuvälineet

Suuriin valmistussarjoihin perustuva tuotantorakenne voi hajautua siten, että kasvava osa tavaroista valmistetaan asiakkaiden lähellä, yksilöllisten tarpeiden mukaan. Maailmankauppa on WTO:n tietojen mukaan usean vuoden ajan kasvanut hitaammin kuin globaali kansantuote. Tämä viittaa siihen, että valmistuksen paikallinen osuus olisi jo nyt kasvussa. Äärimmilleen vietynä kehitys tarkoittaisi käsityöläisajan kaltaista toimintaa, jossa tavaroita valmistetaan sekä omaan tarpeeseen että palveluna asiakkaille mittojen ja toiveiden mukaan.

Lähivalmistuksen lisääntyessä monet Suomesta lähes kadonneet toimialat palaavat takaisin. Tämä voi koskea erityisesti tekstiilialaa. Muilla aloilla ammattien painotukset muuttuvat. Digitalisaatio luo ammatteja, joissa sovellusosaaminen on tärkeää. Digimuotoilija luo, suunnittelee ja tuottaa yksilöllisiä esineitä tai käyttötarvikkeita asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, esimerkiksi apuvälineitä vanhuksille tai vammautuneille, ammattityökaluja, yksilöllisiä astioita. Kapea-alaisempiakin ammatteja nousee esiin, kuten 3D-mittaaja, 3D-mallintaja, mallinvalintakonsultti, 3D-tulostaja tai lähivalmistaja, tulosteiden jälkikäsittelijä, tavarastailisti, raaka-ainekonsultti, tavaraohjelmoija ja robottivalmistuksen tarkastaja.

Jokainen ammattikunta ja toimiala katsoo omia tehtäviään nyt totutun rakenteen sisällä, eikä liiketoimintaosaamista ole uusien teknologioiden avaamiin mahdollisuuksiin. Tärkeäksi uudeksi ammatiksi teollisuuteen nousee tuotesulauttaja, jonka tehtävänä teollisuusyrityksissä on suunnittelun ja tuotannon yhdistäminen esimerkiksi mallipohjaisen määrittelyn avulla saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Ruokaa kasvatetaan peltojen sijaan laboratorioissa ja tehtaissa – keinolihakasvattaja tuottaa pihvin hampurilaisen väliin

Ruuantuotanto perustuu nyt pääosin pelto- ja kasvihuoneviljelyyn sekä karjatalouteen, jotka tuottavat raaka-aineet elintarviketeollisuuden jalostettavaksi ja sieltä edelleen kauppoihin ja keittiöihin. Tulevaisuudessa yleistynee kaupungeissa ja tehtaissa pääosin suljetussa tilassa keinovaloilla tapahtuva vesiviljely, hyönteistalous, biotekninen ruoantuotanto ja robotisoitu, yksilöllinen tilausruoka. Kun peltoviljely ja karjatalous korvataan lähikasvatuksella, saadaan tuotanto jatkuvaksi ja tarpeenmukaiseksi eikä suurteollista välivaihetta tarvita elintarviketuotannossa.

Ammatit: Merkittävin ammatteja muuttava asia on ravinnon yksilöllistyminen ja lähikasvatus. Nousevia uusia ammatteja ovat biotuotetehdassuunnittelija, kaupunkiviljelijä, lajike- ja ravinneoptimoija, bioraaka-ainelogistikko, jäljitettävyysvastaava, elintarvikevakuutusasiamies, sisäviljelmätarvikekauppias ja -asentaja, nutrigenomiikkakonsultti, aineenvaihdunta-analyytikko, ruoka-designer, robottikokkiteknikko, robottiravintoloitsija, virtuaaliravintoloitsija, ruokapalvelualustavastaava, etäkokki, kypsymisaikatauluttaja, keinolihakasvattaja ja elintarvikehuolitsija.

Uudet ruoka-alan ammatit ovat hyvin erilaisia kuin nykyiset ravintoterapeutin, maanviljelijän, torikauppiaan ja ravintoloitsijan tehtävät. Ammattien määrä myös lisääntyy, mutta vastaavasti vähenee nykyisen elintarvikeketjun tehtävistä.

Työ ja vapaa-aika sulautuvat – omavaraistalous ja talkootyö luovat uusia töitä

Työ on nyt jakautunut vahvasti palkkatyöksi ja kotitaloustyöksi. Ansiotyöstä on tullut niin hallitsevaa, että usein siitä puhuttaessa tarkoitetaan vain työtä. Omaan tarpeeseen tekemisestä on tullut tavaksi kutsua vapaa-ajaksi. Työn murros pakottaa ajattelemaan työtä laajempana ilmiönä. Palkkatyön ja yrittäjyyden sekä omavaraistalouden rajat muuttuvat. Tekoälyn, jakamistalouden ja robotisaation avulla tuottavuuden kannalta tärkeät työvälineet ja tarvittava osaaminen ovat helposti saatavilla. Tuottavuuserot ja erikoistuminen voivat vähentyä. Alustatalous helpottaa myös satunnaisia työsuhteita, joukkoistusta ja talkootyön tulosten jakamista.

Ammatit: Suurin työn teettämiseen liittyvä muutos syntyy alustatalouden kasvusta. Omavaraistalouden ja talkootyön kasvu aiheuttavat myös suuria muutoksia; niiden piiriin syntyy uusia ammatteja. Esimerkkejä uusista ammateista ovat muun muassa alustatilintarkastaja, alustapoliisi, onlinetyö, alustamanageri, viranomaisfasilitoija, lähipalvelunvälittäjä, mikrovakuuttaja, omavaraiskonsultti ja yhteisömanageri.

Robotti luo lumet ja kitkee rikkaruohot – koneet tarvitsevat myös huoltajansa

Nykyisen automaation ja ihmisen jatkuvaa ohjausta vaativan konevoiman sijaan uudet koneet ovat kyvyiltään yhä monipuolisempia, mutta silti itsenäisiä. Robotit voivat siirtyä paikasta toiseen ja suorittaa esimerkiksi materiaalien käsittelyä, mittaustehtäviä tai ihmisten opastusta robotin itse havaitseman tarpeen tai toiveen mukaan. Robotit ja 3D-tulostimet valmistavat monipuolisesti erilaisia tavaroita. Mobiilit robotit voivat huolehtia logistiikasta tai suorittaa ympäristön kunnossapitoa, esimerkiksi leikata viiniköynnökset, kitkeä rikkaruohot tai luoda lumet. Koneet voivat myös havainnoida ja mallintaa asioita tekoälyn avulla ja oppia tunnistamaan poikkeamia sekä parhaita toimintamalleja.

Ammatit: Robotit eivät vain vähennä työtä korvatessaan vanhaa. Niiden kehittäminen, hallinnointi ja kunnossapito työllistävät, kuten myös markkinointi ja kouluttaminen. Robottien avulla monet palvelut saadaan niin edullisiksi, että hintajouston alueilla työn määrä lisääntyy kokonaisuudessaankin. Robotit myös aiheuttavat haittoja ja vaaroja, joiden torjuminen lisää ihmisten työtä. Nopeasti kasvavia ja uusia ammatteja ovat esimerkiksi robottiturvallisuuden tarkastaja, robottivakuutusarvioija, robottikenttähuoltaja, robottityönjohtaja, robottikouluttaja, robottityön suunnittelija, robottien energiahuoltaja ja robottisiirtäjä. Uudet työt liittyvät pääosin robottien tekemän työn mahdollistamiseen ja sen haittojen minimointiin.

Asumme 3D-tulostetussa talossa – parkkitilan uudelleensuunnittelija miettii tyhjiksi jääneille tiloille uusia käyttötarkoituksia

Rakennettu ympäristö muuttuu verrattain hitaasti. Lähes kaikki nyt rakennetut tilat ja väylät ovat edelleen käytössä vuonna 2037. Pääosa lähitulevaisuudessakin rakennettavista tiloista ja väylistä tehdään jo nyt voimassa olevien kaavamääräysten ja rakennusmääräysten mukaan.

Rakentamisessa esimerkiksi muuraaminen, maalaaminen, materiaalien siirtely ja monet asennus- sekä viimeistelytehtävät voidaan automatisoida. Rakennusten 3D-tulostimet, robottimuurarit ja -maalarit ovat kokeiluvaiheessa. Rakentaminen automatisoituu sekä tehtaiden elementtivalmistuksena että paikallarakentamisessa. Robottiruohonleikkurit leikkaavat jo nyt nurmikoita ja robotti-imurit imuroivat lattioita. Automaatio etenee katujen ja teiden kunnossapitoon ja muihin vaativampiin tehtäviin.

Ammatit: Uusia ja kasvavia ammatteja ovat esimerkiksi yhteisöllisyyssuunnittelija, sosiaaliarkkitehti, parkkitilan uudelleensuunnittelija, elinympäristöanalyytikko, tilankäytön valvoja, kiinteistövalvomomestari, rakentajarobottiasentaja ja -ohjaaja, robottirakennusmateriaalisäätäjä, -rakennusmestari, -valvoja ja -arkkitehti, kunnossapitokauko-ohjaaja ja kunnossapitorobottivalmentaja.

Kauppa mullistuu – ammattikehuja valikoi parhaat tuotteet puolestamme

Kauppa on murroksessa. Tavaroiden ja palveluiden markkinoinnin lisäksi myös ostotapahtuma on siirtymässä verkkoon. Kauppias siirtyy globaaliksi, maan rajojen ulkopuolelle. Verkkokauppa toimittaa tavarat yleisen logistiikkaverkon avulla asiakkaalle. Verkkokaupat ovat itse omia markkinointikanaviaan, eikä ulkopuolista kanavamarkkinointia perinteisen kaupan tapaan käytetä. Asiakkaiden peukutukset ja sosiaalisen median vertailusuositukset kasvattavat merkitystään. Verkkokaupan hajautetun logistiikan ja korkean automaatioasteen vuoksi alihankkijaverkostot voivat olla erittäin massiivisia. Maksuliikenne toimii sähköisin keinoin, ja maksuvälineet saattavat ulottua kryptovaluuttoihin. Muutokset voivat tapahtua nopeastikin.

Ammatit: Alustatalous synnyttää merkittävän määrän uusia työtehtäviä. Nousevia tai uusia ammatteja ovat esimerkiksi alustanvalintakonsultti, tekoälyavustajan valmentaja, tekoälyn personalisoija, lähivaihdannan katalysaattori, tavaran identiteettitarkastaja, identiteettimanageri, peukutusmanageri, ammattikehuja, alustalobbari, tekoälyhakuoptimoija, tekoälylobbari ja itsepalvelukioskipäällikkö.

Tekoäly arvioi ovatko mediasisällöt oikeita vai väärennettyjä – virtuaaliopas johdattaa oikeaan suuntaan tiedon valtateillä

Tieto saadaan nykyään lähinnä organisaatioiden keräämänä ja median julkaisemana. Luotettavuus perustuu siihen, minkälainen organisaatio tai henkilö tiedon välittää. Yleensä luotamme esimerkiksi televisiosta näkemäämme kuvaan.

Maailma on muuttumassa välittömäksi ja näennäisesti suoraksi. Tutkimukset julkaistaan heti luonnoksina, ennen vertaisarviointia. Viestit ovat usein jopa tarkoituksellisesti harhaanjohtavia ja meille saatetaan näyttää viestejä, jotka näyttävät arvostetuilta joukkoviestimiltä. Tavoitamme toisaalta helposti muita ihmisiä vertaisviestimien avulla ja vertaamme havaintojamme aktiivisesti. Myös hakukoneet ja tekoälyt auttavat meitä arvioimaan vastaanottamiemme viestien totuudellisuutta. Mittalaitteilla voimme tutkia ympärillämme olevia asioita ja verrata tuloksia yhteistyöverkostoissa muiden samoista ilmiöistä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Ammatit: Suurimmat työtä muuttavat ilmiöt ovat mittalaitteiden arkipäiväistyminen, tiedon joukkoistuminen ja tekoäly. Muutoksen seurauksena vahvistuvia ja uusia nousevia ammatteja ovat esimerkiksi Big Data -analyytikko, tiedon mallinnan analyytikko, data-arkkitehti, ristiriitaisen tiedon selvittäjä, tiedonhankinnan joukkoistaja, lähdeanalyytikko, kontekstimallintaja, mittalaitetarkastaja, tekoälykasvattaja, virtuaaliopas, sienestys- ja marjastusetäopas, superkykyvalmentaja, digimateriaalin tuottaja, valheenpaljastaja ja faktantarkastaja.

Turvallisuusuhat monimutkaistuvat – pilviturvapalvelukonsultti tietää miten tiedot pysyvät salassa

Perinteisesti ajatellaan, että turvaa tarvitaan rikoksia, onnettomuuksia, sairauksia tai rajaloukkauksia vastaan. Tulevaisuudessa uhkakuvat muuttuvat. Kasvava osa turvallisuudesta on tuotettava lähempänä yksilöä eikä keskitetysti yhteiskunnassa. Tietoturva koskettaa yhä useampia, kun yhä isompi osa elämästämme on tietokoneiden ja tietoverkkojen varassa. Tietojemme lisäksi identiteettimme voidaan varastaa ja pääsy jopa oman koneemme tietoihin voidaan estää salakirjoituksen avulla. Meidän nimissämme voidaan esiintyä ja tehdä sopimuksia. Tuntemattomat ihmiset maiden rajojen ulkopuolelta voivat uhkailla ja kiristää meitä.

Ammatit: Uhkien hajautuminen ja monimutkaistuminen synnyttää runsaasti uudenlaisia ammatteja ja osaamisvaatimuksia. Nousevia ja uusia ammatteja ovat esimerkiksi pilviturvapalvelukonsultti, kyberturvakonsultti, kotitalouden turva-asentaja, turvallisuustalonmies, omavaraissuunnittelija, henkilöturva-etävalvoja, kyberturvapoliisi, manipulointietsivä ja v_alhemedian torjuja_. Myös kansainvälisten kriisien vaikutusten arvioijia ja riskianalyytikkoja tarvitaan jatkossa enemmän.

Keinotekoisesti luodut tartuntataudit jylläävät – riskien torjuntaan liittyvä työmäärä kasvaa

Globaalit tietotekniset alustat mahdollistavat yksilöiden ja organisaatioiden häiritsemisen tai ohjailun viestinnän keinoin. Virukset, sosiaalinen media, kryptovaluutat ja dark web ovat kasvavia vaikuttamisen kanavia. Kauko-ohjattavat robotit sekä ohjukset, internetiin kytkettyjen laitteiden häirintä ja keinotekoisesti luodut tartuntataudit ovat olleet jo aiemmin suurille valtiollisille toimijoille mahdollisia keinoja, mutta nyt ne ovat tulossa yhä pienempien toimijoiden ulottuville.

Ammatit: Fyysisen työn mahdollistuminen ilman matka-aikoja lisää sellaisten palveluiden kysyntää, joissa asiantuntija suorittaa etiäisen avulla pyydetyn tehtävän. Etäläsnäolon mahdollistavien asiointipalveluiden järjestämiseen liittyvät työt lisääntyvät. Etävaikuttamisen riskien torjuntaan liittyvät työt kasvavat olennaisesti. Nousevia ammatteja ovat esimerkiksi etiäiskokki, -soittaja, -lääkäri ja -huoltohenkilö. Kyberturvamies, VRAR-neuvoja, etiäistyön kouluttaja, etiäisohjainten sovittaja, etiäistorjuntamestari, tekoälynvalvoja, data-analyytikko ja IoT-riskianalyytikko muuttuvat myös tarpeelliseksi työksi.

Työn tarkoitus tulee muusta kuin esimiehen miellyttämisestä – heimopäälliköstä tulee uusammatti

Ammatti-identiteetti määrittää meitä usein enemmän kuin kotipaikka, uskonto tai suku. Pysyviin ammatteihin sisältyy jonakin oleminen, kun epätyypillisiä työsuhteita määrittää voimakkaammin tekemisen ajatus. Moderni työ tehdään usein sellaisten ihmisten tarpeisiin, joita ei koskaan tulla näkemään, organisaatiossa, jonka arvoja ei jaeta ja esimiehelle, josta ei pidetä.

Yritysten toiminnan tarkoituksellisuudesta on tulossa entistä tärkeämpi rekrytoinnin ja asiakasuskollisuuden peruste. Työelämä on muuttunut ristiriitojen kentäksi. Monet yritykset näkevät siksi vaivaa luodakseen itselleen mission, johon työntekijät ja asiakkaat voivat samaistua.

Ammatit: Uusia ja nousevia ammatteja ovat esimerkiksi arvokonsultti, merkityksellisyysmuotoilija, pelillistäjä, omavaraiskonsulentti, omavaraistarvikekauppias, elämänhallintaopas, virtuaalielinympäristön kehittäjä, koheesiomanageri, tarpeenetsijä, logoterapeutti, hahmoterapeutti, heimopäällikkö, AI-kavereiden paimen, e-urheilumanageri, kohinanpoistaja ja AI-tietoisuusasentaja.

Elämyksille avautuu valtavia mahdollisuuksia – tosi-VR-tähti tulee esiintymään livenä olohuoneeseesi

Elämyksiä tuotetaan nykyään viihteellä, makunautinnoilla, liikunnalla tai sosiaalisella kanssakäymisellä. Voimakas jakautuminen tuottajiin ja kuluttajiin hallitsee kaupallisten elämysten tuotantoa, vaikka lähes kaikki perinteiset elämysten muodot ovat osallistavia. Monet elämykset ovat muuttuneet ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Kaupunkivilinässä kävellään jo musiikkia kuunnellen ja pian musiikkivideot pyörivät hologrammeina kävelijän ympärillä. Uusi teknologia avaa elämyksille valtavia mahdollisuuksia.

Ammatit: Nousevia ja uusia ammatteja ovat muun muassa paikkatietoekspertti, virtuaalipalvelu-manageri, virtuaalietäopas, virtuaalisomistaja, seurapeliavustaja, e-urheiluvalmentaja, e-urheilija, elämysopas, tosi-VR-tähti, VR-tapahtumakoordinaattori, VR-terapeutti, verkkopelivalmentaja, AR/VR-haptiikkapuvustaja ja haptiikkahuoltaja.

Concierge -palvelut leviävät arjen hedonismiin emmekä välty seksirobottien parittajilta. Virtuaalimatkojen virkailija, sijaismatkustaja, elämysstimuloija ja elämyskehittäjä ovat uusia ammatteja. Yrityksissä työskentelyä ja asiakaskokemuksia kehittämään tarvitaan elämyksellistäjiä. Robotisaation avulla käsityöläiset palaavat merkittäväksi ammattiryhmäksi ohjaamaan koneita yksilölliseen tuotantoon.

Terveydestä pidetään itse huolta omilla laitteilla – itsediagnostiikkavälineiden käyttöä opastaa puoskari

Nykyiseen terveydenhuoltoon kuuluvat viranomaissuositukset ja sairauksien hoito virallisesti valvotun avohoidon ja laitosten kautta. Ihmiset hoitavat omatoimisesti tavallisen flunssan tai vatsataudin. Teknologia mahdollistaa jo nyt perimän ja soluaineenvaihdunnan yksilöllisen selvittämisen. Kotitalouden omin laittein voi lähitulevaisuudessa seurata kehon tilaa tarkemmin kuin mihin keskussairaaloiden laboratoriot ovat tähän saakka kyenneet. Näiden tietojen perusteella tekoäly, tarvittaessa asiantuntijan avustamana, kykenee antamaan lausunnon tarvittavista elintapamuutoksista ja hoitotarpeesta. Reaktiivisen hoitamisen lisäksi proaktiivisen ja oireiden varhaiseen tunnistukseen liittyvät keinot paranevat varsinkin omatoimisessa terveyden ylläpidossa. Tätä edistää muun muassa tekoälyn ja erilaisten biomarkkereiden kehitys sekä omatoimisen terveydenhuollon mittalaitteiden yleistyminen. Tämä voi estää ongelmien muuttumista vakaviksi ja erilaisten epidemioiden leviämistä.

Ammatit: Yksilöllinen terveydenhuolto avaa monia uusia työtehtäviä, kuten DNA-analyytikko, mikrobiome-neuvoja, biomarkkeritulkki, itsediagnostiikkavälineiden käyttöä opastava puoskari, itsediagnostiikkavälinehuoltaja, bioturvajuristi, biokonsultti, lääketulostaja, DNA-muokkaaja, aminohappokokki, hyvinvointivalmentaja ja diagnostiikkavalmentaja, itsediagnostiikkatarkastaja, digiterapeutti, implanttiasentaja, digitatuoija, biosalapoliisi ja bioriskien kartoittaja.

Sähköverkko käy tarpeettomaksi – lähienergiavarstoija tallettaa energiaa pahan päivän varalle

Energiahuolto perustuu nyt paljolti fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan, energian keskitettyyn tuotantoon sekä jakeluun sähkön, lämmön ja polttoaineiden jakeluverkkojen kautta. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet energian varastointitekniikat haastavat aiempia energiaratkaisuja. Aurinkoenergian hyödyntäminen paikallisessa sähkön ja lämmöntuotannossa muuttuu globaalisti jatkuvasti edullisemmaksi ja alittaa kilpailevien energiamuotojen tuotantokustannuksia monin paikoin. Aurinko- ja tuulienergian muuttaminen kaasu- ja nestemäisiksi polttoaineiksi lupaa ratkaista varastointiongelman tavalla, joka samalla tekee osan sähköverkosta ja kaukolämpöverkosta tarpeettomaksi.

Ammatit: Uusia ja kasvavia ammatteja ovat esimerkiksi lähienergia-asentaja, lähienergiavarastoija, energiavarastoinnin ennakoija, polttokennokauppias, tuulivoimahuoltaja, polttoainejakelija, off-grid -huoltotarkastaja, aurinkopaneelisiivooja ja energiaromun kierrättäjä..

Uusiutuvat materiaalit korvaavat vanhoja – Biomateriaalikasvattaja valmentaa bakteereja tuottamaan uusia materiaaleja

Nykyisin materiaalien tuotanto nojaa pääasiassa kaivannaisteollisuuteen, metsäteollisuuteen tai muuhun energiaintensiiviseen suurten raaka-ainevirtojen prosessiteollisuuteen ja massavalmistukseen. Jatkossa mennään kohti uusiutuvia ja tehokkaita materiaaleja. Suunta on myös kohti kiertotaloutta ja tarpeen mukaista, tekoälyn ohjaamaa pienuuden ekonomiaa. Raaka-ainevalikoima ja valmistustavat monipuolistuvat ja yksilöllinen tuotanto lisääntyy.

Ammatit: Biomateriaalikasvattaja valmentaa bakteereja ja hiivoja geenimuuntelun avulla tuottamaan uusia materiaaleja ja rakenteita. Nanopintainsinööri ja nanokuituinsinööri suunnittelevat uusia materiaaleja ja valmistustapoja. Nanohiilirakenteiden suunnittelija ja MOF-suunnittelija ovat vastaavia materiaalirakenteiden suunnittelijoita. Materiaalimallintaja on näille ja muille tietoteknisin menetelmin materiaaleja suunnitteleville ammattilaisille yhteisnimitys.

Kierrätysstrategian suunnittelija nousee teollisen muotoilijan rinnalle tärkeänä päättäjänä. Raaka-ainetarpeen analyytikko selvittää, mitä raaka-aineita kannattaa käyttää.

Yhteistyö luo luottamusta – luottamusjohtaja ja talkoolobbari ovat uusia ammatteja

Uskomme, että tuotteet ja palvelut ovat myyjän väitteen mukaisia, koska viranomainen valvoo tuotantoa ja kauppaa. Sopimusrikkomuksista ja valheellisesta markkinoinnista määrätään myös sanktioita ja korvauksia. Yhä useammin yhteistyö on kuitenkin erilaista. Ostamme tuotteita ulkomaisesta verkkokaupasta tai huutokauppa-alustoilta. Palveluita ostamme yksityisiltä ihmisiltä alustayritysten kautta. Saatamme ryhtyä verkossa hankkeisiin hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja antaa heille aikaamme. Tietojamme jaamme monenlaisilla alustoilla. Vastineeksi odotamme yhteistyön tuloksia. Rahoituksen yhteistyöhankkeisiimme saatamme saada normaalin finanssitoiminnan sijaan joukkorahoituksen avulla.

Ammatit: Luottamusrakenteiden murros vaikuttaa oikeusoppineiden, ohjelmistosuunnittelijoiden ja sopimuksia neuvottelevien ekonomistien työtehtäviin olennaisesti. Uusia ja nousevia ammatteja ovat luottamusjohtaja, luottamuskonsultti, talkoolobbari, joukkoistusrekrytoija, vertaistyön moderaattori, motivaatiosuunnittelija ja -ennakoija sekä joukkorahoitusmanageri.

Opetus muuttuu oppimiseksi – tuleeko opettajasta osaamisentarkastaja tai etävalmentaja?

Opetuksesta voidaan yhä useammin siirtyä oppimiseen yrityksen ja erehdyksen avulla. Simulaattoreissa voidaan kokeilla omia taitoja ja havaintokykyä oppimisen kannalta kulloinkin sopivalla vaativuustasolla. Tekoäly voi korjata suoritusta ja tarjota oppimiselle riittävästi motivoivia virikkeitä. Tekoäly ja simulaattorit voivat auttaa todistamaan riittävän osaamisen.

Ammatit: Uusia ammatteja ovat esimerkiksi organisaatiolääkäri, moniälykkyysorganisoija, tekoälykatsastaja, AI-psykologi, AI-avusteinen kyborgi, pelillistäjä, kontekstianalyytikko, meta-analyytikko, simulaatiotuottaja, simulaatiokehittäjä, osaamisentarkastaja, etävalmentaja, osaamisverkottaja, osaamispoluttaja, etäoppimismentori, sertifiointimanageri ja somemaineen parantaja.

Silmä saa keinotekoisen linssin, joka on parempi kuin alkuperäinen – keinoelinkasvattaja kasvattaa uuden elimen sairastuneen tilalle

Robotiikka, etiäiset, tekoäly, keinoelimet ja joukkoistus avaavat uusia toimintakyvyn mahdollisuuksia laitoshoidon, kotiavustajien, proteesien, pyörätuolien ja silmälasien tilalle. Optiikan ja optoelektroniikan kehitys on tuonut mahdollisuuden korjata osan värisokeudesta suodattavien silmälasien tai piilolinssien avulla. Kirurgisin keinoin voidaan korjata silmävaurio lisäämällä keinotekoisia silmähermoja, keinotekoinen verkkokalvo tai keinotekoinen linssi. Näiden implanttien kyvyt tulevat ainakin osittain ylittämään ihmisen luonnolliset kyvyt.

Ammatit: Nousevia ja uusia ammatteja ovat muun muassa proteesinsäätäjä, proteesitulostaja, AI-avustajan ja AI-valvojan ohjaaja, etiäislähiavustaja, etiäiskauko-ohjaaja, escort-seuranpitäjä, keinoelinkasvattaja, keinoelintarkastaja ja aivoimplanttien konfiguroija. Uudet ammatit liittyvät apuvälineiden säätämiseen, konfigurointiin ja sovittamiseen, automaation luomaan sosiaaliseen tyhjiöön sekä etiäisavustustyöhön ja keinoelimiin.

Valtarakenteet menevät uusiksi – joukkoistuskoordinaattori vastaa uudenlaisesta päätäntävallasta

Digitalisaatio vapauttaa ajasta ja paikasta sekä automatisoi yksinkertaisen päätöksenteon. Rajankäynti julkisten ja yksityisten tehtävien välillä tulisi muuttuneessa tilanteessa tehdä uudelleen. Monikansalliset yritykset, rajat ylittävät verkostovaikutukset ja sosiaalinen media siirtävät valtaa rajojen ulkopuolelle. Demokratiaan kuuluva subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate tarkoitti alun perin sitä, että kustakin asiasta päättävät ne, joita se lähinnä koskee. Aluksi kyse ei ollut yksinomaan maantieteellisestä läheisyydestä. Aiheenmukainen läheisyys oli myös tärkeä periaate. Osallistava päätöksenteko on askel takaisin tämän aiheenmukaisen läheisyyden suuntaan. Varat jaetaan nykyään hallintokoneistoon kullekin koneiston osalle, mutta ne tulisi osoittaa selkeämmin kohderyhmille, joiden omia arvoja ja valintoja kunnioitetaan päätöksenteossa.

Ammatit: Päätöksenteon tietojärjestelmät muuttuvat olennaisesti kansalaisten tietoteknisten valmiuksien, digitalisaation ja tekoälyn vuoksi. Tämä vaikuttaa myös vallan alueelliseen jakaumaan. Uudet ja nousevat ammatit ovat muun muassa simulointiasiantuntija, joukkoistuskoordinaattori, tietojen luotettavuusarvioija, onnellisuusoperaattori, uraoperaattori, ekosysteemien kehkeyttäjä, metatiedon yhteensovittaja, tekoälyn luotettavuusvalvoja, hallinnon pelillistäjä, hallintokilpailuttaja, tekoälyhallinnon kohtuullistaja, tekoälyhallinnon tarkastaja, priorisointivaikutusten simuloija, hallintoalustakehittäjä ja hallintoalustamoderaattori.

Jutun lähteenä on käytetty eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raporttia [Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 - Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia](https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj (siirryt toiseen palveluun)1%2B2018.pdf)_