Kiina pakotti jalkapallotähdet käärimään tatuoinnit piiloon, mutta pekingiläisnuoren ihossa lukee yhä useammin “love” tai “forever”

Jia Jiexi piilottelee tatuointejaan vanhemmiltaan. Tatuointiartisti Dai Lin uskoo, että myös alakulttuurien on parempi pysyä pinnan alla.

tatuointi
Tatuointia
Pekingistä löytyy satoja tatuointistudioita. Kuvia syntyy, vaikka Kiinan viranomaiset niitä karsastavatkin.Jenny Matikainen / Yle

Se oli erikoinen tilanne. Parikymppinen Reese Baverstock oli juuri muuttanut Kiinaan ja istui pekingiläisessä hampurilaisravintolassa syömässä ateriaansa.

Vanhempi rouva katseli häntä ensin etäältä, mutta rohkaistui sitten lähemmäksi. Nainen tuli Baverstockin viereen ja alkoi silittää brittinuorukaista käsivarresta.

Nainen juoksutti sormiaan hitaasti ihon väripintoja pitkin.

– Mikäs siinä, antaa rouvan silittää, Baverstock ajatteli ja söi ranskalaisiaan.

Nyt hän nauraa tilanteelle yhdessä kaupungin tuhansista ketjukahviloista.

Vaikka 25-vuotias opettaja muistaa tarinan ikuisesti, esimerkki kiinalaisrouvan reaktioista ei ole edustava. Suurin osa pekingiläisistä ei kiinnitä Baverstockin täyteen tatuoituihin käsivarsiin mitään huomiota.

Mutta julkisuudessa tatuoinneista on tullut Kiinan viranomaisten silmätikku. Tatuointien näyttäminen kiellettiin tammikuussa kaikissa Kiinan televisio-ohjelmissa. Samalla kiellettiin hiphop-musiikki ja kaikenlaiset alakulttuurit. Televisiosta sai lähteä muun muassa vain hetkeä aiemmin kuuluisuuteen lennähtänyt rap-artisti Gai.

Eikä tatuointikielto koske vain näyttelijöitä tai esiintyjiä.

Tatuointistudio
Dai Li perusti tatuointistudionsa kuusi vuotta sitten. Hänen omatkin tatuointinsa ovat vaatteiden alla piilossa.Jenny Matikainen / Yle

Kun Kiinan jalkapallomaajoukkue pelasi Walesia ja Tšekkiä vastaan maaliskuun lopussa, kentällä nähtiin pitkähihaisia paitoja ja urheiluteippiin käärittyjä käsivarsia.

Kiinalaisten ja ulkomaisten raporttien mukaan Kiinan jalkapalloliitto on kieltänyt näkyvät tatuoinnit kentällä. Liitto ei ole kommentoinut asiaa suoraan, mutta se ei myöskään ole kieltänyt sitä.

Monilla kiinalaispelaajilla on nykytrendin mukaisesti käsivarren mitalta kuvia – Wales-ottelussa ne oli siivottu piiloon. Esimerkiksi Wei Shihao oli peittänyt vasemman käsivartensa tatuoinnin ihonvärisellä teipillä.

Kaulaan saakka tatuoitua Zhang Lipengia ei nähty kentällä lainkaan. Hänen kerrottiin kärsivän olkapäävammasta.

Talouslehti Forbes kommentoi, että Zhangin olisi mahdoton peittää tatuointinsa ilman jonkinlaista urheilu-hijabia – mikä on mahdotonta sekin, koska hijab on Kiinassa kielletty. Zhangia pidetään yhtenä Kiinan parhaista pelaajista.

Jalkapalloliitto näyttää noudattavan samaa ajattelua kuin mediaviranomaisen tammikuussa asettama ohjeistus. Sen mukaan tv-ohjelmissa ei saisi missään tapauksessa näyttää:

1) Näyttelijöitä, joiden sydän ja moraali ei ole linjassa puolueen kanssa, tai joiden moraali ei ole jaloa.

2) Näyttelijöitä, jotka ovat mauttomia, vulgaareja tai säädyttömiä.

3) Näyttelijöitä, joiden ideologian taso on matala ja joilla ei ole tyyliä.

4) Näyttelijöitä, jotka ovat tulleet tahratuksi, joutuneet skandaaliin tai jotka eivät ole moraalisesti eheitä.

Kiinassa tatuointien mielletään yleisesti kuuluvan lähes kaikkeen edellä mainittuun. Varsinkin vanhempi polvi pitää tatuointeja lähinnä rikollisten touhuna.

– Äitini ajattelee, että ihmiset, joilla on tatuointeja ovat kouluttamattomia, huonokäytöksisiä pahoja ihmisiä, sanoo Jia Jiexi, 22-vuotias pekingiläinen mediatyöläinen.

Jian tatuointi
Otin puutatuoinnin, kun matkustin Euroopassa. En puhunut pariin viikkoon juuri kenellekään ja aloin pohtia että ihminen on kuin puu, sanoo Jia Xiexi.Jenny Matikainen / Yle

Vaaleanpunaiseen paitaan pukeutunut nuori nainen näyttää ihmiseltä, joka piirrettäisiin koulukirjaan kuvittamaan pahan ihmisen vastakohtaa. Silti Jialla on ihossaan kaksi kuvaa: puu ja kuu.

Toinen on otettu Saksassa, toinen Tiibetissä.

Molemmat niistä ovat visusti piilossa. Ne eivät näy, vaikka Jia on pukeutunut lyhythihaiseen paitaan. Hän ei ole kertonut tatuoinneista vanhemmilleen, eikä aiokaan kertoa.

– Luultavasti äitini käskisi leikkaamaan ihon irti. Hän vihaa jo sitä, että meikkaan, Jia sanoo vain puoliksi vitsaillen.

Jialle oli itsestään selvää ottaa tatuoinnit paikkoihin, jotka on helppo peittää vaatteilla. Puu on alavatsassa, kuu kyljessä. Hän ei halua, että tatuoinneilla olisi vaikutusta hänen uraansa tai siihen, mitä ihmiset hänestä ajattelevat.

– Haluan, että minua katsotaan silmiin eikä tuijoteta käsivarteen, Jia sanoo.

Moni tatuoinnin hankkiva kiinalainen miettii samaa kuin Jia, vahvistaa tatuointiartisti Dai Lin.

Kolmekymppinen Dai perusti tatuointistudionsa Pekingiin kuusi vuotta sitten.

Mustaseinäinen huoneisto on täynnä vesipiipun savua ja kesysti dekadenttia tunnelmaa. Seinillä on Dain luonnoksia ja kehyksiin vangittuja metallisia hirvieläinten päitä. Pöydällä on avattu viskipullo ja tuhkakuppi.

Kaksi kissaa kiipeilee sinne tänne ympäri huonetta, mutta Dai keskittyy tekeillä olevaan piirrokseen.

Tunnelma on juuri sellainen, jota parikymppinen kiinalainen kuvailisi sanalla “cool”.

– Harva haluaa tatuoida käsivartensa tai säärensä täyteen kuvia. Se herättäisi liikaa huomiota. Useimmat haluavat pienen ja kauniin kuvan, Dai sanoo.

Dai
Dai Lillä on kirjanpitäjän tutkinto mutta hän on oli aina kiinnostunut taiteesta. Tatuoimisen hän oppi kuukauden kestäneellä kurssilla.Jenny Matikainen / Yle

Hän arvioi, että 80 prosenttia asiakkaista ei kerro tatuoinnista vanhemmilleen. Vaikka Dai itse on tatuointiallalla, myös hänen omat tatuointinsa ovat vaatteiden alla piilossa.

Dai selittää, että erityisesti naiset suosivat sieviä tatuointeja. Moni haluaa peittää kuvalla arven, syntymämerkin tai raskauden jäljet. Yleistä on myös tatuoida lapsen syntymäpäivä tai hääpäivä, jopa kihlasormukset.

Suosittuja ovat myös tekstit. Siinä missä lännessä ihoon himottiin joitain vuosia sitten kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, Kiinassa suositaan englanninkielisiä sanoja tai lainauksia.

Love. Forever. Imagine. Never give up.

Monet haluavat tatuoinnin ollakseen juuri cool.

Kuvia tatuoinneista julkaistaan sosiaalisessa mediassa, jotta voitaisiin sen jälkeen kylpeä huomiossa, Jia sanoo. Mutta toki osa ajattelee asiasta syvemmin. Jialle tatuoinnit edustavat elettyä elämää ja ajatuksia sen varrelta.

– Ajattelen, että ihminen on kuin puu. Kuu taas on kumppani, joka seuraa minua. Tykkään kävellä pimeässä, ja se viittaa myös vanhaan tarinaan, Jia kertoo.

Tatuointeja on tehty Kiinassa tuhansia vuosia.

Eräs tunnettu tarina kertoo 1100-luvulla eläneestä kiinalaiskenraali Yue Feistä. Kun Yue arpoi lähteäkö taisteluun vai jäädä hoitamaan vanhaa äitiään, äiti tatuoi pojan selkään sanat “palvele maatasi uskollisesti”.

Sittemmin tatuoinneista tuli Kiinassa vähemmän isänmaallisia: rikolliset merkittiin tatuoimalla heille merkki kasvoihin.

Vaikka Jian vanhempien ikäluokka miettii yhä tätä historiaa nähdessään tatuoinnin televisiossa, nuorten keskuudessa niiden suosio on kasvanut, sanovat Jia, Dai ja Baverstock.

Reese
Reese Baverstock hämmentyi, miten monella kiinalaisella on tatuointi jossain vaatteiden alla.Jenny Matikainen / Yle

Nyt kuusi vuotta Kiinassa asunut Baverstock muistaa vierailun vesipuistoon.

– Se oli hullua. Hämmästyin todella, kuinka monella kiinalaisella oli tatuointi hihan yläpuolella tai rinnassa, alueella jonka vaatteet peittävät, Baverstock nauraa.

Mutta hän kokenut omakohtaisesti myös ennakkoluulot. Vuonna 2012 hän sai potkut ensimmäisestä työpaikastaan tatuointien takia.

Baverstock oli saanut paikan päiväkodista Pekingin esikaupungista. Kului talvi ja kevät ja hän kulki pitkissä vaatteissa. Myös kesällä hän käytti hihoja vaikka helle nousi välillä 40 asteeseen.

– Kerran lähdin koulusta ulos lyhythihaisessa ja rehtori näki minut. Hän pysäytti minut, osoitti käsivarsiani ja kysyi, mitä nuo ovat. Sanoin, että ne ovat tatuointini.

Samana iltapäivänä kotimatkalla hän sai työnvälittäjältään tekstiviestin.

– Minut oli erotettu. Hän ei kertonut syytä, mutta se oli se sama päivä eikä mitään muuta ollut tapahtunut, Baverstock kertoo.

Nykyisessä koulussaan Baverstock on saanut opettaa rauhassa. Hän pyrkii peittämään käsivartensa ympäri vuoden mutta välillä urheilutunneilla hän uskaltautuu pitämään lyhythihaista. Lapsia kuvat korkeintaan kiinnostavat, pomot ja vanhemmat ovat jättäneet hänet rauhaan.

Jalkapalloilijoiden tatuointkiellon hän uskoo kääntyvän lähinnä itseään vastaan: ennen katsottiin jalkapalloa, nyt bongataan peitettyjä tatuointeja.

Kiinalaiselle The Paper -nettilehdelle kommentoinut nuorten maajoukkueen valmentaja Jia Xiuquan on eri mieltä.

– Pelaajien pitäisi keskittyä peliin eikä ulkonäköönsä, Jia totesi haastattelussa.

Hän myös sanoi, että joukkueeseen mielivien kannattaisi “pestä tatuointinsa ja värjätä hiuksensa takaisin normaaleiksi”.

Seinällä tatuointimalleja
Dai Li laittaa ylimääräiset kuvat studionsa seinälle.Jenny Matikainen / Yle

Hieman yllättäen tatuoija Dai sanoo ymmärtävänsä viranomaisia ja olevansa onnellinen jo siitä, että saa ylipäätään harjoittaa ammattiaan.

– Ehkä tatuoinnit kiinnittävät liikaa huomiota kentällä. Jalkapalloilijat ovat kuitenkin kansallisia pelaajia, ja katsojina on paljon lapsia, Dai pohtii.

Dai ajattelee itse kuuluvansa alakulttuuriin, sellaiseen joka on nyt siis kielletty Kiinan televisioista.

Dai todellakin vaikuttaa ihmiseltä, joka ei välitä perinteistä. Hän opiskeli kirjanpitäjäksi mutta ryhtyi taiteilijaksi. Helmikuussa hän meni naimisiin tunnettuaan miehensä alle viikon.

Kavereiden kautta löytynyt puoliso on ennustaja, joka pitää nyt vastaanottoaan viereisessä huoneessa.

– Voit kuvitella, mitä molempien vanhemmat sanoivat, kun kuulivat tatuoijamorsiamesta ja ennustajasulhasesta, Dai nauraa.

Vaikka Dai haluaa itse elää valtavirran ulkopuolella, hänen mielestään uusista säännöistä ei ole syytä huolestua.

– Jos alakulttuurista tulisi valtavirtaa, se ei olisi enää “cool”, hän nauraa.

Dain mukaan tatuoinnin näyttäminen on asia, josta hallitus voi määrätä – mutta sen ottaminen on jokaisen henkilökohtainen päätös. Kuta kuinkin samoin ajattelee kolmannesta tatuoinnista haaveileva Jia.

Jia
Jia Xiexi ei ole kertonut tatuoinneistaan vanhemmilleen.Jenny Matikainen / Yle

– En sano, että kielto on hyvä, mutta ymmärrän syyt sen takana. Ehkä kyseessä on tarve pitää kuria joukkueessa. Hallituksen pitää myös miettiä koko kansan mielipiteitä, Jia pohtii.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa tatuointeihin suhtauduttaisiin avoimemmin. Siihen saakka hän tyytyy tunteeseen, jonka saa siitä, että tietää tehneensä valinnan.

– Ehkä tämä on minun tapani kapinoida. Muut eivät näe sitä, mutta minä tiedän tekeväni niin.

Lue myös: "Mun mökki täynnä horoja, ne heiluttaa pebaa" – Nämä sanat olivat liikaa Kiinan johdolle, ja yhtäkkiä rap katosi televisiosta