Tältä näyttää säätutkassa, kun 100 000 pikkulintua tekee muuttoa Ylen sääkartalla – "Mitä ihmeen ripellystä?"

Kalsea kevät aiheutti muuttolintujen tulpan, joka purkautuu nyt humahdellen. Tämän viikon aamut ovat tarjonneet pikkulinnuille leppoisat lentosäät.

muuttolinnut
Uutisvideot: Peippojen kevätmuutto tutkakuvassa
Uutisvideot: Peippojen kevätmuutto tutkakuvassa

– Mitä ihmeen ripellystä ja röpelöä säätutkassa nyt pörrää – tänäänhän on poutainen kevätpäivä, Ylen meteorologi Seija Paasonen kuvailee ajatuksiaan, kun katsoi tänään ensimmäisen kerran aamun säätutkia.

Meteorologin säätutkat, joista sääennusteet koostetaan televisioon selkeämpään muotoon, saattavat näyttää tavan tallaajan silmiin sekavalta. Etelä-Suomen kohdilla kuitenkin harjaantumattomatkin silmät näkevät eläväisen ja väreilevän ”epämääräisen ripellyksen”.

– Sitten pohdin heti, että olisiko tässä nyt kyseessä vihdoin muuttolintujen parvi. Välillä niitä näkyy säätutkassa asti, Paasonen kertoo.

Sää on ollut niin kalsea, että kevätmuutto on ollut myöhässä. Mutta totta tosiaan, muuttolinnuthan ne siellä aamututkassa todennäköisesti surisivat.

– Etelä-Suomen tutkissa näkyy selvästi aamumuuton purskahdus heti auringonnousun tienoilla, ja hieman aiemminkin, sanoo erikoistutkija, meteorologi ja lintuharrastaja Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta.

Pikkulintujen muutto voi näyttää säätutkalla hieman kuin heikolta vesisateelta. Joskus parvia on jopa kymmeniätuhansia, ja tutkanäkymä on kuin tasaista puuroa.

Koistinen kuitenkin tuntee vuosien myötä tutkat ja linnut kuin omat taskunsa. Tämän pohjalta hän antaa arvion.

– Tässä aamumuutossa on todennäköisesti enimmäkseen peippoja ja järripeippoja. Joukossa toki voi olla kaikenlaista muutakin, kuten hanhia, mutta valtaosa juurikin näitä aamun pikkulintuja. Niitä on tässä liikkeellä luokkaa 100 000.

Koistinen arvioi, että aamun muuttolinnut lentävät noin 100–500 metrin korkeudella.

Muuttolintujen tulppa purkautuu nyt humahdellen

Muuttolinnut ovat odotelleet suotuisampia lentokelejä tovin.

– Muodostui semmoinen patoutuma, pitempiaikainen tulppa, Koistinen kuvailee.

Nyt kun säät ovat lämmenneet, ovat linnutkin lähteneet liikkeelle – Koistisen sanoin melkoisessa rytäkässä.

– Iso humahdus oli jo viime viikonloppuna, ja silloin se kevätmuutto alkoi vasta oikein kunnolla.

Aikataulua on kiritty, sillä lentosäät ovat olleet leppoisia.

– Nyt tämä humahdus vielä jatkuu jossain määrin. Kun oli tuo pidempiaikainen tulppa, niin siinä kestää viikon verran purkautua. Linnut olivat vielä viime viikolla myöhässä, mutta nyt päästään jo aika aikatauluun.

100 000 pikkulintua kevätmuuton aamuna ei ole Koistisen mukaan tavaton määrä.

– Tänään on hyvät olosuhteet ja hyvä lentoaamu – heikkotuulista ja selkeää.

Peippo on Suomen runsain lintulaji, ja kaikkiaan peippoja lentää Suomeen keväällä miljoonittain Länsi-Euroopasta, Belgiasta ja Ranskasta. Suomessa pesii 10–20 miljoonaa peippoparia Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Birdlifen mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime viikosta on näkynyt myös muun muassa sepelkyyhkyjä, laulujoutsenia, töyhtöhyyppiä, kurkia ja haahkoja. Koistinen kertoo, että esimerkiksi viime yön tutkakuvissa vallitsevat rastaat.

Vaikka viileä kevät on ollut linnuille hankala, on siinä Koistisen mukaan myös hyvä puolensa.

– Myöhäinen kevät on siinä mielessä mukava, että kun se kevät alkaa niin se tulee suurella voimalla. Kevään riemu korostuu myöhäisessä keväässä.

Eikä tässä kaikki – Birdlifen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yksilömäärissä laskettuna toukokuussa saapuu Suomeen eniten muuttolintuja. Koistisen mukaan parhaimpina muuttopäivinä tutkissa näkyy jopa miljoona lintua.

Ja kesällä säätutkissa voi helpostikin näkyä vaikkapa kirvaparvien jättimäinen muuttoliike Suomeen.

Ennen linnut olivat vain säätutkien ”roskia”

Säätutkat on kehitetty säätä varten, ja esimerkiksi eläinten muuttoparvien kaikuja tutkakuvissa on pidetty aiemmin Koistisen mukaan enemmänkin ”roskina”, jotka sotkevat sään ennustamisen.

Säätutkat havaitsevat helposti hyönteisten ja lintujen muutot. Vuosittain niissä näkyy, kuinka miljardit hyönteiset ja linnut muuttavat maasta toiseen. Koistinen on ”roskista” vain innostunut, ja esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella tutkitaan (siirryt toiseen palveluun) sitä miten parvien näkymistä voisi hyödyntää.

– Esimerkiksi ilmavoimat. Siellähän lennetään matalalla ja suurilla nopeuksilla, niin tiettyjä alueita osataan välttää kun lintuparvien sijainti on tiedossa, Koistinen kertoo.