Kalastajasaamelaisen kota savuna ilmaan Ruotsin viranomaisten määräyksellä

Taustalla on pitkäaikainen kiista siitä, onko Anita Gimvallilla Storumanin kunnasta oikeus omistaa turvekammi valtion omistamalla maalla.

saamelaiset
Eiseválddit bolde Anita Gimvall goađi Ruoŧa bealde
Ruotsin kruunuvouti poltti Anita Gimvallin kodan viime keskiviikkona.Berno Jonsson / SVT

Anita Gimvall Storumanin kunnasta Västerbottenista on lohduton, pettynyt ja närkästynyt. Hänen esivanhempiensa aikainen kalastustukikohta, turvekammi ei saanut lupaa olla Vindelfjällenin luonnosuojelualueella, Pohjois-Ruotsissa.

– Tätä ei voi sanoin kuvailla, mielipuolista, sanoo Anita Gimvall kotansa luona Sameradion & SVT Sápmille. (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsin Västerbottenin lääninhallitus kehotti 68-vuotiasta saamelaisnaista toistuvasti poistamaan kodan. Lääninhallituksen mielestä rakennus on luvatta pystytetty ja se kehotti polttamaan kodan ja siivoamaan paikan, sakon uhalla.

Anita Gimvall
Tämä on mielipuolista, sanoo Anita Gimvall.Berno Jonsson / SVT Sápmi

Tarkastuksissa todettiin, että omistaja ei ollut totellut määräystä.

Ruotsin kruununvouti pani toimeen lääninhallituksen päätöksen ja poltti kodan viime keskiviikkona 10. huhtikuuta, ennalta ilmoitettuun aikaan.

Paikalla oli kruununvoudin (kronofogden) kahden edustajan lisäksi neljä poliisia ja kolmattakymmentä Anita Gimvallin tukijaa, heidän joukossaan Ruotsin saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, nykyisin oppositiossa oleva Håkan Jonsson Jakt- och fiskesamerna –puolueesta.

Esivanhempien aikainen, suvulle tärkeä paikka

Anita Gimvall kertoo, että jo hänen esivanhemmillaan oli kota tällä paikalla Stenträsket-järvellä. Hänen tietojensa mukaan paikka on ollut suvun käytössä ainakin 1890-luvulta asti. Kotaa on kunnostettu tarvittaessa, mm. vuosina 1959-1960.

Turvekodan mentyä huonoon kuntoon Anita Gimvall rakensi 2000-luvulla puusta kalastusmajan kyseiselle paikalle. Saatuaan nimettömän ilmoituksen majasta, lääninhallitus määräsi omistajan poistamaan luvattomaksi katsomansa majan. Niinpä Gimvall purki majan.

Myöhemmin Gimvall kunnosti paikalla olleen vanhan turvekodan. Tämänkin viranomaiset ovat katsoneet uudisrakennukseksi ja kehottaneet poistamaan. Nyt kiistaa kodasta on käyty seitsemän vuotta.

"Eikö ole sinun tehtäväsi puolustaa meitä saamelaisia?" – lähestyi kirjeellä kulttuuri- ja demokratiaministeriä

Anita Gimvall muistuttaa kaikkien saamelaisten oikeudesta harjoittaa omaa kulttuuriaan. Hän viittaa saamelaiskäräjien aiempiin linjauksiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Ennen turvekammin polttoa Anita Gimvall lähetti kirjeen Ruotsin kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnkelle. Kirjeessään hän kertoo kuuluvansa metsästäjä- ja kalastajasaamelaisiin.

– Keskiviikkona 11.4. klo 10 poltetaan kalastuskotani Västerbottenin lääninhallituksen määräyksestä. Miten sinä saamelaisministerinä voit hyväksyä tämän? Eikö ole sinun tehtäväsi puolustaa meitä saamelaisia, en tarkoita vain porosaamelaisia, vaan myös meitä muita?, kysyy Gimvall kirjeessään.

Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen Josefina Skerk tähdentää Aftonbladet-lehden kolumnissa (siirryt toiseen palveluun), ettei Gimvall saa omistaa rakennuksia niin kutsutulla valtion maalla, koska hän ei ole porosaamelainen.

Alice Bah Kuhnke
Sameradion / Jonas Ekströmer/TT

Gimvall kertoo Bah Kuhnkelle kirjeessään, että hänen sukunsa on sukupolvesta toiseen elänyt metsästyksellä ja kalastuksella kyseisellä alueella, jossa kota myös on seissyt 1800-luvun lopulta lähtien.

– Meillä on ollut kodat ja majat niillä järvillä, missä olemme kalastaneet. Nyt kun olen kunnostanut vanhan kotamme, lääninhallitus väittää, ettei siellä ole koskaan kotaa ollut, ja että tämä kota on uudisrakennus. Minulla on todistaja, joka asui kodassa aikoinaan. Todistaja joka auttoi ukkiani kodan kunnostamisessa 1959-1960 ja sen lisäksi on kota kuulunut kulttuuriprojektiin 1997-1999 ja lääninhallitus oli siinä mukana, jatkaa Anita Gimvall.

Gimvall kertoo kirjeessään olevansa hyvin pettynyt ja vaatii ministeriltä vastauksia.

– Miksi valtio ei noudata YK:n alkuperäiskansajulistusta ja muita sopimuksia jotka Ruotsi on allekirjoittanut? Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen päätöksessään vaalinut oikeutta pitää metsästys- ja kalastusmajoja valtion mailla. Kun kotani poltetaan, niin samalla riistetään minulta, lapsiltani ja lastenlapsiltani oikeus omaan kulttuuriimme, kirjoittaa Gimvall.

Lähteet: SVT ja SR Sápmi, Aftonbladet