#Metoo-ilmiö on lisännyt herkkyyttä hakea tukea raiskauksesta toipumiseen – Uusia tukikeskuksia avataan eri puolille Suomea

Helsingissä sijaitseva Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille on ollut auki alle vuoden. Nyt se laajentaa toiminta-aluettaan.

Tuki seksuaalirikosten uhreille
Pimeä ja lumeton katu joulukuussa.
Sakari Partanen / Yle

– Kyllä noista asioista puhutaan ihan samalla tavalla kuin siitä mitä söi eilen. Ei ole mitään tabuja.

Näin kuvailee 24-vuotias Elisa Kääriäinen nuorten aikuisten suhtautumista seksuaalirikoksiin ja ahdisteluun.

Vasta kymmenen kuukauden ajan Helsingin Naistenklinikalla toiminut Seri-tukikeskus laajentaa toimialuettaan. Raiskauksen uhreja hoitavaan tukikeskukseen ollaan liittämässä Hyvinkään ja Lohjan kaupunginsairaaloiden vastaavia palveluja.

– Taustalla on keskittäminen, sillä kaupunginsairaaloissa toiminta on ollut melko vähäistä, kertoo Seri-tukikeskuksen lääkäri Riina Korjamo.

– Meillä on selkeä menetelmä, miten raiskauksen uhrien toipumista seurataan ja paremmat näytteenottotulokset.

Tukikeskus seuraa asiakkaitaan puolen vuoden ajan muun muassa tarttuvien tautien osalta. Lisäksi sen kautta saa tarvittavia rokotteita ja psykologin ja sosiaalityöntekijän apua elämän järjestämiseen raiskauksen jälkeen.

Tukikeskus ottaa jo nyt asiakkaita koko Uudenmaan alueelta. Uusia raiskaustukikeskuksia suunnitellaan parhaillaan myös muualle Suomeen.

– Tulevina vuosina tämän tyyppisiä tukikeskuksia tulee myös Turkuun ja Tampereelle. Myöhemmin myös Ouluun ja Kuopioon.

Matalan kynnyksen avulle on suuri tarve

Korjamon mukaan Seri-tukikeskukseen tulee keskimäärin joka päivä yksi uusi asiakas. Kaiken kaikkiaan asiakkaita on ollut kymmenen kuukauden aikana jo lähes 280. Korjamon mukaan määrä on suuri myös kansainvälisesti ajatellen.

– Esimerkiksi Tukholmassa suunnilleen saman kokoisella alueella toistakymmentä vuotta toimineessa tukikeskuksessa asiakkaita on vuodessa noin 700–800. Me pääsemme melkein puoleen siitä jo ensimmäisenä vuonna, Korjamo sanoo.

– Maaliskuu oli ennätyskuukausi kävijämäärissä.

Korjamon mukaan sairaalassa pyritään lisäämään työvoimaa tukikeskuksen päivittäiseen käyttöön.

– Tavoitteena on saada lisää virkoja toimintaan, kun tunnettuus lisääntyy ja asiakasmäärä kasvaa.

Tukikeskuksessa ovat voineet käydä raiskatuksi joutuneet pääkaupunkiseudun asukkaat ja alueella tehtyjen raiskauksien uhrit. Tukikeskus auttaa myös Ruotsin ja Tallinnan laivoilla raiskatuiksi tulleita ihmisiä.

Asiakkaat pääosin nuoria naisia

Kymmenen kuukauden aikana tukikeskus on auttanut jo noin 280 asiakasta. Kaikista asiakkaista suurin osa on 20–30-vuotiaita nuoria naisia. Lääkärin mukaan tukikeskuksessa ei osata arvioida ovatko nuorten yhteydenotot lisääntyneet metoo–kampanjan myötä, sillä keskuksella on vielä lyhyt historia.

– Nuoret liikkuvat paljon ihmisten kanssa ja ovat myös seksuaalisesti aktiivisia. Se vaikuttaa tietenkin, Korjamo sanoo.

Metoo-kampanja muuttaa asenteita

Seri-tukikeskus tekee paljon yhteistyötä poliisin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Raiskauskriisikeskus Tukinainen auttaa raiskauksen uhreja ja heidän läheisiään. Tukinaisella on muun muassa kriisi- ja juristipäivystystä seksuaalirikoksen uhreille.

Tukinaisen viestintäpäällikkö Eeva Määttänen arvioi, että nuoremmat ihmiset ottavat heihin herkemmin yhteyttä varhaisessa vaiheessa, koska kulttuurinen asenne seksuaalirikoksia kohtaan on muuttunut. Seksuaalinen väkivalta ei ole enää samalla tavalla tabu kuin aiemmin, arvioi Määttänen. Metoo-kampanjan myötä myös kynnys ottaa Tukinaiseen on mahdollisesti alentunut.

Elisa Kääriäinen ja Tuuli Mäkinen.
Elisa Kääriäinen ja Tuuli Mäkinen kertovat, että nuoret puhuvat nykyään avoimesti seksuaalisesta häirinnästä.Yle

Samaa mieltä ovat nuoret aikuiset.

– Kyllä me keskustelemme näistä siten, että miten kaikki on tapahtunut, ja mikä olo tapahtumista on jäänyt. Varsinkin nyt kun on tämä metoo-meininki, niin aihe on keskusteluissa pinnalla, kertoo Elisa Kääriäinen, 24.

Asenteissa on parannettavaa

Välttyvätkö nuoret sitten kommenteilta, että “raiskaus on naisen oma vika”?

– Kyllähän se on se klassinen, että itse on kerjännyt. Jos tilanne on siinä rajoilla, niin kavereilta voi kuulla esimerkiksi että, että olikohan se liian humalassa tai että oliko tehnyt tätä tai tuota, sanoo Tuuli Mäkinen, 29.

Rajatapauksella Mäkinen viittaa sellaisiin tilanteisiin, joista tulee itselle epämukava olo.

– Kyllä itse tietää, että onko sitä messissä vai ei. Kavereiden kanssa sitten keskustellaan, että ylireagoidaanko vai ei.

Tulee olo, että olen neuroottinen nainen, kun ei saa suoraan sanoa , jos jokin ei ole ok.

Tuuli Mäkinen,29

Mäkistä ja Kääriäistä harmittaa eniten tämän hetken keskustelussa se, että jos kertoo omasta tuntemuksestaan muille, sitä saatetaan vähätellä.

– Jos vaikka sanoo, että minusta tuo teidän kaverinne tuntuu ahdistavalta. Silloin heti sanotaan, että ei, ei, hän oli vain kännissä, Kääriäinen kuvailee.

– Siitä tulee itselle olo, että se [epämiellyttävä tilanne] olikin minun vikani.

– Tulee olo, että olen tämmöinen neuroottinen nainen. Ei saa sanoa suoraan, jos toisen käytös ei ole ok, Mäkinen sanoo.

Lue lisää:

Raiskauksen uhrien tukikeskus täyttyi asiakkaista heti avajaiskuukautena: "Tänne ei tarvitse lähetettä, voi vain kävellä sisään"

Helsinkiin Suomen ensimmäinen tukikeskus seksuaalisen väkivallan uhreille – viimeisenä Pohjoismaista