Kimolan kanavan kohtalonhetket lähellä – rahoituskuvio on kuin huojuva korttitalo

Vesiväylän avaaminen huviveneliikenteelle tarkoittaisi, että veneellä pääsisi esimerkiksi Jyväskylästä Kouvolaan.

vesiliikenne
Nykytilanne.
Nykytilanne Kimolan kanavalla.Kouvolan kaupunki

Huviveneliikenteelle tarkoitetun Kimolan kanavan rakentaminen voi alkaa aikaisintaan heinäkuussa. Kanavan kunnostamisesta vastaavan Liikenneviraston tavoitteena oli aloittaa työt kuukautta aiemmin. Rakentaminen viivästyy, koska kanavan rahoitus varmistuu aikaisintaan heinäkuun alussa, kertoo talousjohtaja Mika Niemelä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos rahoitusta ei saada kasaan, on koko kanavahanke vaakalaudalla.

Rahoittajat eli Kouvola, Iitti, Heinola ja valtio joutuvat jokainen tekemään lisäpäätöksen rahoituksen myöntämisestä, koska kanavan kustannusarvio tuplaantui suunnittelussa. Kuntien on määrä päättää rahoituksesta huhtikuun aikana. Sen sijaan valtion osalta päätös edellyttää lisäbudjettimenettelyä. Se tarkoittaa sitä, että rahoitus käsitellään ensin työ- ja elinkeinoministeriössä, sitten hallituksessa ja lopulta eduskunnassa, jos esitys etenee loppuun asti.

– Saamani tiedon mukaan kanavan urakat käynnistyvät siinä vaiheessa kun kaikkien osapuolten, kuntien ja valtion, lisärahoitus on varmistunut. Päätös varmistuu noin heinäkuun ensimmäisenä päivänä, sanoo talousjohtaja Mika Niemelä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Liikenneviraston projektipäällikkö Harri Liikanen vahvistaa, että Kimolan kanavaa ei ryhdytä rakentamaan ennen kuin sen rahoitus on täysin varma.

Kimolan kanava kartalla
Yle

– Rakentamisen aloittaminen vaatii sen, että kaikkien neljän osapuolen eli kolmen kunnan ja valtion rahoitus on varmistunut, koska kanavaa ei voi tehdä osissa, sanoo Liikanen.

Kilpailutuksen jälkeen Kimolan kanavan hinnaksi selvisi 20,8 miljoonaa euroa. Aiemman suunnittelun perusteella kunnostus- ja rakennustöiden oli arvioitu maksavan noin 10 miljoonaa euroa. Hinta nousi, koska kanavan kunnostus osoittautui arvioitua vaativammaksi esimerkiksi heikon maaperän vuoksi.

Kimolan kanava olisi Suomessa harvinainen vesiliikenteen projekti, sillä edellisen kerran sulkukanavia rakennettiin vuosituhannen vaihteessa. Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat vuonna 2002, kertoo Suomen sisävesiliikenteestä kirjan kirjoittanut merenkulkuneuvos Paavo Sarkkinen. Kimolan kanava on vuonna 1966 valmistunut entinen uittoväylä.

Urakkatarjoukset vanhentuvat juhannuksen korvilla

Rakentamisen lykkäys tarkoittaa ainakin sitä, että Kimolan kanava valmistuu ennakoidusta kuukauden myöhässä, sanoo projektipäällikkö Harri Liikanen Liikennevirastosta. Kanava olisi valmis syyskuussa 2019, jos töihin päästään heinäkuussa. Jotta rakentaminen voi alkaa, on Liikenneviraston varmistettava, että urakoitsijat ovat mukana lykkäyksestä huolimatta.

– Urakkatarjoukset ovat voimassa karkeasti juhannuksen tienoille asti. Lykkäys tarkoittaa sitä, että meidän on keskusteltava urakoitsijoiden kanssa siitä, että voidaanko urakkojen voimassaoloaikoja jatkaa, sanoo Harri Liikanen.

Kimolan kanavan rakentamisessa on kolme pääurakkaa, jotka ovat siltojen uusiminen, väylän ruoppaus ja levennys ja sulun rakentaminen. Sillat maksavat karkeasti noin kaksi miljoonaa euroa, väylä kymmenen miljoonaa ja sulku seitsemän miljoonaa. Loput kustannukset syntyvät esimerkiksi sähköurakasta, suunnittelusta ja hallinnosta.

Kimolan kanava kartalla
Kimolan kanava sijaitsee Iitin ja Kouvolan kuntien alueella.Yle

Liikanen ei kuitenkaan tunnu olevan huolissaan siitä, että kanavan rakentajat jättäisivät projektin. Viivästymistä isompi kysymys onkin, että rakennetaanko kanavaa lainkaan. Näin voi käydä, jos rahoitusta ei saada kokonaisuudessaan kasaan. Yhdenkin rahoittajan vetäytyminen tarkoittaisi käytännössä projektin kaatumista.

Tärkeimmät rahoittajista ovat Kouvola ja Suomen valtio. Valtion osuus kohonneesta kustannusarviosta on noin 14 miljoonaa euroa, Kouvolan 4,8 miljoonaa, Heinolan vajaat 1,3 miljoonaa ja Iitin 830 000 euroa.

Verrattuna aiempaan kustannusarvioon, olisi Kouvolan lisärahoitusosuus noin 1,2 miljoonaa euroa, Heinolan reilut 300 000 euroa ja Iitin noin 200 000 euroa suurempi.

Valtuustoryhmien näkemykset hajautuvat

Lisärahoituksen myöntäminen vaatii Kouvolassa, Heinolassa ja Iitissä kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksen. Sitä ennen asia käsitellään kunkin kunnan kaupungin- tai kunnanhallituksessa. Heinolan kaupunginhallitus ehti jo puoltaa lisärahoitusta. Heinolan kaupunginvaltuusto päättää asiasta 23. huhtikuuta, kertoo väliaikainen kaupunginjohtaja Sinikka Malin.

Niin Heinola kuin Iittikin seuraavat tarkalla silmällä, mitä kuntarahoittajista tärkein eli Kouvola tekee. Kouvolassa kaupunki pyysi kaikilta valtuustoryhmiltä lausuntoa ennen kuin rahoitusta käsitellään kaupunginhallituksessa ensi maanantaina. Kouvolan suurin valtuustoryhmä, sosiaalidemokraatit, puoltaa rahoituksen myöntämistä.

– Meistä kanava on tulevaisuutta ja minusta se on äärimmäinen matkailuvaltti. Se halutaan hyödyntää markkinoinnin kautta, sillä sen avulla olisi saatavissa suurtakin näkyvyyttä Kouvolan alueelle, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Outi Kasurinen (sd.).

Myös kahdesta valtuutetusta koostuva sitoutumattomien valtuustoryhmä kannattaa hanketta. Sen sijaan toiseksi suurin ryhmä, kokoomus, on vielä odottavalla kannalla. Samoin kolmanneksi suurin keskusta.

– Kokoomusryhmä ei ole tehnyt vielä päätöstä Kimolan kanavahankkeet jatkosta. Olemme odottavalla mielellä työ- ja elinkeinoministeriön valtionapupäätöksen suhteen, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapio Karvonen.

Nippunosturit Kimolan kanavassa.
Kimolan kanavan sulku rakennettaisiin tähän kohtaan uudelleen, mikäli rahoitus varmistuu.Juha Korhonen / Yle

Sen sijaan neljänneksi suurin vihreät vastustaa hanketta, vaikka valtuustoryhmä sanookin kaupungille lähettämässään lausunnossa "kanavan edistävän omalta osaltaan Kouvolan matkailua mahdollistamalla veneilijöille reitin Päijänteelle". Myös perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja yhden hengen Suur-Kouvolan Sitoutumattomien valtuustoryhmä kertoo vastustavansa lisärahoituksen myöntämistä.

– Vihreiden valtuustoryhmä ei kannata Kimolan kanavan rakentamista suunnitellusti. Emme ole valmiita kasvattamaan Kouvolan rahoitusosuutta. Se voisi kasvaa edelleen yllättäviin mittoihin, mutta kanavasta Kouvolalle koituva hyöty ei antaisi kuluille riittävästi katetta, linjataan valtuustoryhmän lausunnossa.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka tekee esityksen Kimolan kanavasta kaupunginhallitukselle vasta maanantaina. Toikka huomioi esityksessä valtuustoryhmien antamat lausunnot. Kouvolan kaupunginvaltuusto päättää rahoituksesta 23. huhtikuuta, kertoo Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Heinola ja Iitti mukana, jos muutkin ovat

Kouvola, Iitti ja Heinola sopivat keskinäisestä rahoituksen jyvittämisestä jo vuosia sitten. Silloin kunnat tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Kouvolan osuus kuntien rahoituksesta oli 69,6 prosenttia, Heinolan 18,4 ja Iitin 12 prosenttia. Kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kolmanneksen Kimolan kanavasta. Valtiolle kuuluisi loput kaksi kolmannesta.

Heinolan väliaikainen kaupunginjohtaja listaa perusteluita, joiden vuoksi kaupunginhallitus puolsi kanavan rakentamista. Heinolan kaupunginvaltuuston on määrä päättää rahoituksesta maanantaina 23. huhtikuuta.

– Matkailu ja veneily eivät välttämättä ole se keskeinen pointti, vaan vesistöalueen kiinnostavuuden kasvu ja kaikki siihen liittyvä, kuten loma-asumisen lisääntyminen ja palveluiden rakentuminen, sanoo väliaikainen kaupunginjohtaja Sinikka Malin.

Malinin mukaan mieliala Heinolassa on se, että jos muut kunnat ovat mukana, on Heinolakin.

– Loma-asuminen tarvitsee lisääntyvää päivittäistavarakauppaa, ravintolapalveluihin lisäpanosta ja toki tietysti taloudelliseen toimintaympäristöön liittyy rakentamiseen liittyviä palveluita, hän lisää.

Iitissä kunnanhallitus käsittelee rahoitusta ensi maanantaina. Kunnanvaltuuston on määrä päättää asiasta tiistaina 24. huhtikuuta eli päivää Kouvolan jälkeen.

– Esitykseni Iitin kunnanhallitukselle, ja siitä keskusteltiin puheenjohtajistotoimikunnassa, on että olemme mukana. Iitti on mukana, jos kaikki muutkin ovat mukana, sanoo Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm.