Kouvola suuren tuskan edessä – sadat ihmiset muuttavat pois

Kaupungin maineella ja vapaa-ajan palveluilla on yhä suurempi merkitys, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaa.

kaupunkiseudut
Kouvolan vaakuna kyltissä, taka-alalla pyöräileviä lapsia.
Pyry Sarkiola / Yle

Kouvola on tällä hetkellä Suomen synkin muuttotappioalue. Viime vuonna asukasmäärä väheni 1069:llä, josta muuttotappiota oli yli 700 henkeä.

Maakunnista syvin muuttotappio oli Kymenlaaksossa (siirryt toiseen palveluun), jonka miinuksesta noin puolet syntyi Kouvolassa.

– Kolmen viime vuoden aikana Kouvola kärsi 311 kunnasta eniten määrällistä muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä, laskee valtiotieteen tohtori ja asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Poismuuton lisäksi Kouvolan väestölukua vetää alaspäin myös se, että viime vuonna kuoli yli 450 kouvolalaista enemmän kuin kaupunkiin syntyi uusia vauvoja.

Aron laskelmissa Kouvolan on viime vuosien väestölukujen perusteella maan pahin menettäjä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saari myöntää hämmästelleensä Kouvolan viime vuoden lukuja. Hänen mielestään kuntien luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska maassa on paljon pieniä kuntia.

– Kouvolan suhteellinen väestötappio ei ole pahimmasta päästä, kun katsotaan maaseutukuntia.

Katunäkymä Kouvolan keskustassa.
Pyry Sarkiola / Yle

Kaupungin maine ohjaa myös muuttajia

Kouvolan väkimäärän lasku on kolmen viime vuoden aikana kiihtynyt. Poismuuton lisäksi Kouvolassa luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus on ollut maan kärkeä.

Moni muuttaa työn tai opiskelupaikan perässä, mutta kaupungin maineella ja esimerkiksi vapaa-ajan palveluilla on yhä suurempi merkitys asuinpaikan valinnassa.

– Muuttajista suurin osa on alle 35-vuotiaita. Heidän muuttomotiiveihinsa kaupunkien pitää vaikuttaa. Silloin sujuvalla arjella ja vapaa-ajan palveluilla on merkitystä, kertoo asiantuntija Timo Aro.

Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus 2018 -tutkimus (siirryt toiseen palveluun) nostaa Tampereen kärkipaikalle usean kymmenen kaupungin vertailussa. Kaupunkiin muuttoa voisi ajatella 37 prosenttia vastaajista. Kouvolan vastaava luku on alle 10 prosenttia.

– Tampere toimii esimerkkinä kaupungista, jolla on onnistunut mainekuva. Kaupungin hyvät tekijät vahvistavat toisiaan ja ihmiset kehuvat kaupunkia.

Harrastusmahdollisuudet ja toimiva bussiliikenne saavat uusilta tamperelaisilta kiitosta. Kaupunkilaisten mielipiteet rakentavat myös kaupungin imagoa.

Havainnekuva Kouvolan Matkakeskuksen luonnossuunnitelmasta.
Kouvolaan on suunnitteilla uusi matka- ja tapahtumakeskus, joka muuttaisi keskustakuvaa.Jatke Oy/ Arkkitehdit Soini & Horto Oy

Aron mielestä Kouvolan pitäisi korjata omaa mainekuvaansa askel kerrallaan vastaamaan nykyistä paremmin todellisuutta.

– Kaupungin lähellä on riittävän isoja kasvukeskuksia, joista voi saada muuttovirtoja. Junaliikenne on sujuvaa ja sijainti on kohtalaisen hyvä.

– Eihän Kouvola mikään Las Vegas ole, mutta ihmisillä on paljon voimakkaita ennakkoluuloja kaupungista. Täällä on kuitenkin kaikki palvelut lähellä ja ne toimivat hyvin, sanoo Kouvolan kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Juha Huhtala (vihr.).

Huhtala toivoo, että kaupunkilaiset muistaisivat epäkohtien lisäksi kertoa myös myönteisistä asioista tai palveluista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Vähemmän omaan nilkkaan ampumista.

Huhtala on toinen Positiivisten ihmisten Kouvola -ryhmän perustajista Facebookissa. Ryhmässä on tällä hetkellä yli 10 000 jäsentä.

Kouvola aikoo tänä vuonna markkinoida kaupungin myönteisiä puolia Kouvola kartalle -kampanjassa.

– Ihmisten oma käsitys omasta kotikaupungistaan on mielestäni huonompi kuin sen pitäisi olla. Haastan myös kouvolalaisia tekemään töitä Kouvolan oman maineen eteen, sanoo kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Tampere houkuttelee työttömiäkin

Kun noin 84 000 asukkaan Kouvola kamppailee vähenevän väen haasteiden kanssa, niin noin 232 000 asukkaan Tampereen asukasmäärä kasvaa nopeasti. Isoista kaupungeista väestönkasvuprosentti oli viime vuonna suurempi vain Espoossa ja Vantaalla.

Viime vuonna Tampereen väkimäärä nousi noin 3700:lla. Luvusta valtaosan selittää muuttovoitto.

– Meillä on vahva teknologiayritysten verkosto, joka houkuttelee yrityksiä ja tuo työtä, sanoo elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen.

Rantanen muistuttaa myös, että kaupungissa asuu noin 50 000 opiskelupaikkaa, kun lasketaan korkeakoulut ja toiseen asteen oppilaitokset yhteen.

– Pystymme pitämään myös valmistuneet aika hyvin kaupungissa tai ainakin lähialueilla.

Tampere näyttää houkuttelevan myös työtä vailla olevia ihmisiä etsimään uutta mahdollisuutta. Rantanen kertoo, että Tampereelle muutti viime vuonna myös esimerkiksi noin tuhat työtöntä työnhakijaa. Tämä piirre näkyy osittain myös Tampereen työttömyysprosentissa, joka oli helmikuussa 13,3 eli liki sama kuin Kouvolan 13,5 prosenttia.

Rantasen mukaan myös mielikuva-asiat ovat tärkeitä. Tampereella on meneillään brändiuudistus.

– Mietimme, mitä Tampereen dna:ssa on. Sellaisia termejä on ainakin pohdittu kuin rentous, mutkattomuus ja helppous.

Rakennemuutos Kouvolan ytimessä

Muuttoliikettä tutkinut Timo Aro sanoo, että kaupunkien asukasmäärän kehitystä on vaikea vertailla keskenään, koska alueiden kehitystarinat ja muuttoliikkeen juurisyyt vaihtelevat.

– Kouvola on kärsinyt syvästä rakennemuutoksesta ja kroonisesta muuttotappiosta jo pidemmän aikaa. Vahva teollisuusperusta on murtunut ja sitä on jouduttu rakentamaan uudelleen.

Paperiteollisuuden rakennemuutos Suomessa käynnistyi 12 vuotta sitten Kuusankoskelta. Muutos vei tuhansia työpaikkoja.

Kouvolan valtuuston 3. varapuheenjohtaja Juha Huhtala (vihr.)
Kouvolan kaupunginvaltuutettu Juha Huhtala uskoo kaupungin valoisaan tulevaisuuteen.Petri Niemi/Yle

Muutoksen haasteet tuntuvat nykyisessä Kouvolassa, joka syntyi Kuusankosken ja viiden muun kunnan yhdistyessä vuonna 2009.

Kouvolassa ei ole esimerkiksi omaa yliopistoa, mikä työntää nuoria aikuisia muihin kaupunkeihin.

Kouvolan päättäjät ovat juuri linjanneet uuden kaupunkistrategian (siirryt toiseen palveluun), joka ulottuu vuoteen 2030. Se pohjautuu väestönkasvulle.

– Väestönkasvu ja yritysten kasvu kulkevat käsi kädessä. Monet valitsevat asuinpaikkansa vieläkin työpaikan perusteella. Haluamme tukea yrityksiä, kertoo kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Vetovoimaerot Suomen kaupunkien ja kaupunkiseutujen välillä kasvavat tällä hetkellä voimakkaasti.

– Osa alueista kasvaa ja suurempi joukko supistuu. Muuttovoittoalueita on entistä vähemmän, mutta samalla toisten alueiden väestökasvuluvut ovat entistä suurempia, sanoo valtiotieteen tohtori ja asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiistaiaamuna julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta käy ilmi, että työttömyystilanne paranee koko maassa. Erityisesti Pohjois-Suomessa olisi tarjolla töitä enemmän kuin tekijöitä löytyy.

Kasvua ja uutta työtä Kouvolaan

Monet kaupungit ovat käyttäneet Aroa konsulttina, kun ne ovat etsineet elinvoimaa ja pureutuneet muuttoliikkeen lukuihin.

Aron näkemykset esimerkiksi kaupungistumisesta ovat keränneet myös arvostelua akateemissa tutkijapiireissä. Keskisuomalaisen haastattelemien professorien (siirryt toiseen palveluun) mielestä Arosta on tullut äänitorvi niille, joiden agendaan metropolikehitys sopii, ja akateemiset aluetutkijat ovat jääneet syrjään julkisesta keskustelusta.

Muuttotappioisen Kouvolan tulevaisuutta Aro ei pidä toivottomana.

– Vaikka luvut näyttävät nyt jopa surkeilta, se ei tarkoita, etteikö tilanne olisi muutettavissa. Tarvitaan jokin positiivinen laukaiseva tekijä, joka saa alueen taas uskomaan itseensä, omiin valintoihinsa ja omaan merkitykseensä.

Kouvolan ratapiha ilmasta käsin
Pasi Tapanainen / Yle

Kouvola uskoo, että uusia työpaikkoja on tulossa ainakin logistiikasta, kun jättimäinen tavaraliikenteen terminaali valmistuu.

– Kouvolassa on myös kasvun mahdollisuuksia yrityksille, kuten Lumonin ja Kaslinkin esimerkit osoittavat, sanoo valtuuston 3. varapuheenjohtaja Juha Huhtala.