Luulitko tehneesi asunnon loppusiivouksen kunnolla? "Välillä eri ikäpolvilla on erilainen käsitys siitä, mikä on siistiä"

Vuokralaisen on tehtävä riittävä muuttosiivous lähtiessään, mutta mikä on riittävä? Siivoamisen taso ja elämisen jäljet ovat ikuisuuskysymyksiä, joista riittää riitaa.

vuokra-asunnot
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Espoolaisvuokranantaja tutki taskulamppu kourassaan yksiön katosta lattiaan ennen kuin kelpuutti loppusiivouksen. Opiskelijatyttö oli siivonnut kunnolla ja oli vuokraisännän mukaan vuokralaisten pitkässä ketjussa ensimmäinen, joka oli sulattanut ja pyyhkinyt myös pakastimen putipuhtaaksi.

Vuokralaiset VLK:n toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan on valitettavan tuttua, että vuokralainen ei sulata pakastinta ollenkaan tai vielä pahempaa, jättää sen pois lähtiessään sulamaan valvomatta.

– Harva tajuaa, kuinka paljon sulamisvettä voi pahimmillaan päästä vuotamaan ja imeytymään lattiaan. Remontin maksaa huolimaton vuokralainen, Viita muistuttaa.

Jääkaapin ja pakastimen siivous ja sulatus kuuluvat loppusiivoukseen. Tätä mieltä ovat sekä vuokralaisten että vuokranantajien etujärjestöt.

Riittävä riittää

Vuokranantajia ja vuokralaisia on laidasta laitaan. Silti Anne Viidan mukaan riittävän pitää riittää, eikä vuokranantaja voi vaatia mahdottomia. Asunnon tyhjäämisen, roskien poisviennin ja imuroinnin ja pintojen pyyhkimisen lisäksi on muistettava myös uuni, hella ja jääkaappi taustoineen.

– Jos liesituulettimen suodattimen saa ilman työkaluja irti, sekin on huuhdeltava. Ikkunoiden pesu ei automaattisesti kuulu loppusiivoukseen, mutta jos niitä ei ole esimerkiksi koskaan parin, kolmen asumisvuoden aikana pesty, on syytä tarttua hommaan, Viita sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Yleissiivous riittää.

– Tuntuu, että välillä eri ikäpolvilla on erilainen käsitys siitä, mikä on siistiä. Varsinkin iäkkäät vuokranantajat saattavat olla siivouksesta eri linjoilla nuoren vuokralaisen kanssa.

Siivooja pyyhkii hellan levyjä
Helmi Nykänen / Yle

Parikymmentä vuotta asuntoja vuokrannut kokkolalainen Simo Korkia-Aho ei myönnä syynäävänsä vuokrakämppää taskulamppu kourassa, mutta sanoo oppineensa, että jokaisella on omanlaisensa käsitys siivoamisesta.

Toisen mielestä kämppä on siivottu, kun vie roskapussin. Osa siivoaa Korkia-Ahon mielestä melkein liiankin hyvin. Vaikka mies käy vuokralaistensa kanssa loppusiivouslistan aina läpi, siivouksessa voi olla suuriakin eroja.

– Tämä on karkea yleistys, mutta oma kokemukseni on, että naisvuokralaisen jäljiltä esimerkiksi kylppäri on kuin nuoltu puhtaaksi. Mieheltä voi hyvinkin jäädä peiliin hammastahnaroiskeita ja vessanpönttöön jarrujälkiä, Korkia-Aho luettelee.

Siivouksesta riitely yleistä

Törkeään kuntoon jätetyt vuokrakämpät ovat Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan pisara meressä.

– Katastrofikämppiä on korkeintaan prosentin verran. Asunnot kyllä siivotaan, riita tulee siivouksen tasosta.

Sotkuinen vuokra-asunnon keittiö.

– Jos säännöllistä siivousta ei ole asumisen aikana tehty, ei pelkkä normaali loppusiivous riitä, eikä aina jynssääminenkään pelasta, sanoo Koro-Kanerva.

Vuokranantajien ja vuokralaisten etujärjestöt saavat säännöllisesti siivoamiseen liittyviä yhteydenottoja. Koro-Kanerva kertoo tyypillisen esimerkin:

– Vuokranantaja ei kelpuuta loppusiivousta. Poislähtenyt haluaisi jossakin välissä vielä tulla siivoamaan paremmin, mutta uusi vuokralainen on jo tulossa. Vuokranantaja siivouttaa nopeasti ammattilaisella ja käyttää takuuvuokran kuluihin.

Vuokralaiset VLK:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo välillä törmänneensä myös tilanteisiin, joissa vuokranantajalle ei kelpaa minkäänlainen siivous. Hankalimpia tapauksia on ratkottu kuluttajariitalautakunnassa asti.

– Vuokralainen teetti loppusiivouksen siivousfirmalla. Firman työ ei kelvannut vuokraisännälle, vaan hän teetätti toisella yrityksellä uuden siivouksen ja jätti takuuvuokran palauttamatta. Vuokralainen voitti riitansa, koska siivousfirma oli selvästi siivonnut hyvin. Asiasta oli myös valokuvat todisteena.

Jääkaapin pesu.
Brian Jackson / AOP

Viita ja Koro-Kanerva neuvovat, että vuokranantaja ja vuokralainen kävisivät vuokrasuhteen alussa yhdessä asunnon läpi ja kuvaisivat ja kirjaisivat lähtötilanteen.

– Kun olemassa olevat kolhut, peilinsäröt ja lähtemättömät tahrat on kuvattu, ei näistä tarvitse poislähdön aikana riidellä, Viita muistuttaa.

Miten määritellään elämisen jäljet?

Asumisen jälkien määritteleminen on Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan ikuisuuskysymys.

Jälkien syntyä ja paikkojen mahdollista rikkoutumista heijastetaan asumisaikaan. Elämisen piikkiin menee, jos 10 vuoden aikana pudotat kerran jotakin painavaa lattialle niin, että laattaan tulee halkeama tai parkettiin kolhu.

– Tavanomaista ei sen sijaan ole, että puolen vuoden aikana kolhit lattian pinnan rikki kolme kertaa, sanoo Vuokralaiset VKL:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Tauluja saa ripustaa seinälle, mutta 48 naulaa rivissä keittokomeron pienessä seinänpätkässä on jo liikaa.

– Sanoin vuokralaiselle, että olet sitten lyönyt isoja nauloja aika monta seinään törröttämään. Jaa, jaa, sanoi vuokralainen. Se oli hänen ainoa kommenttinsa asiaan. Selitystä en saanut, Simo Korkia-Aho muistelee.

Lattiat kuluvat ajan saatossa. Jos asunnossa sallitaan lemmikit, myös niistä saa jäädä jonkin verran jälkiä.

– Nurkkien kaluamiset ja seinien raapimiset eivät ole normaaleja asumisen jälkiä, vaikka olisivatkin lajille tyypillistä käyttäytymistä, Mia Koro-Kanerva muistuttaa.

Huonekaluista saattaa jäädä jälkiä, mutta esimerkiksi sohvan vetämisestä aiheutuvat lattianaarmut eivät Anne Viidan mukaan ole normaalia kulumista.

Myös asumisen jäljistä on riidelty välillä kuluttajariitalautakunnassa.

– Vuokralaisen sängyssä ei ollut sängynpäätyä, ja tyynystä jäi seinään tahra. Lautakunta piti sitä tavanomaisena asiana, joka kuuluu asumisen jälkiin, kertoo Koro-Kanerva.