Näissä maakunnissa ja ammateissa sairastutaan eniten syöpään – "Pienin riski on köyhällä viljelijällä, jolla on paljon lapsia"

Yle Uutiset sai käyttöönsä uusimmat syöpäkartat, joita ei ole vielä julkaistu.

syövät
naisella huivi päässä
AOP

Syövissä esiintyy paljon alueellista vaihtelua. Lähiviikkoina julkaistavan Pohjoismaiden uuden syöpäkartan mukaan syöpiä todetaan väkilukuun suhteutettuna eniten Norjassa ja Tanskassa.

Uusien tietojen valossa Suomessa tehdään uusia syöpädiagnooseja Pohjoismaista vähiten.

Pohjoismaiden syöpäjärjestöjen kokoamiin kartta-animaatioihin (siirryt toiseen palveluun) on kerätty tiedot kaikkien ikäluokkien syöpädiagnooseista 45 vuoden ajalta. Niiden avulla voi vertailla myös yksittäisten syöpien alueellista vaihtelua. Trendit muuttuvat hitaasti, mutta diagnoosien määrä on kuitenkin kaikissa maissa jatkuvassa kasvussa. Taustalla on elintason nousu, joka näkyy lihavuutena, liikunnan vähenemisenä ja lastensaannin lykkäämisenä.

– Norjan syövät kääntyivät kasvuun, kun se alkoi löytää öljyä. Kivessyövissä nousu on ollut jyrkkää. Elintason nopea kohoaminen muutti norjalaisten elintapoja syövälle suotuisiksi mekanismilla, jota kukaan ei ole vielä onnistunut selittämään, kertoo Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Eero Pukkala.

Suomessa syövät vähenevät sitä mukaa, mitä pohjoisemmaksi mennään.

– Pienin syöpäriski on Pohjois-Suomessa asuvalla köyhällä maanviljelijällä, jolla on paljon lapsia, Pukkala tiivistää.

Hoitolaitteet loppuivat kesken

Uusimman syöpäkartaston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syöpäindeksin mukaan diagnooseja tehdään muuta maata enemmän Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, etenkin pääkaupunkiseudulla.

Kymenlaaksossa uusien syöpätapausten määrä on kasvanut siinä määrin, että sinne joudutaan rakentamaan uusi sädehoitoyksikkö. Potilaita oli niin paljon, että hoitolaitteet loppuivat kesken.

Lisäksi joukosta erottuu muutamia suuria kaupunkeja kuten Tampere ja Turku.

Pohjois-Karjalassa ajatellaan, että jos ihminen tuntee olonsa terveeksi, mitä sitä väkisin sairauksia etsimään.

Eero Pukkala

THL:n syöpäindeksin mukaan diagnooseja tehdään väkilukuun suhteutettuna selvästi eniten Ahvenanmaalla, mutta lukema ei ole luotettava liian pienen väestöpohjan vuoksi. Ahvenanmaalla asuu noin 30 000 ihmistä.

– Kaupunki- tai kuntatasolle ei ehkä kannata mennä, koska lukemissa tapahtuu vuosittain alueellista vaihtelua. Jos syöpädiagnoosien määrää katsoo maakunnittain tai 100 000 asukkaan joukkona, asukasmäärät ovat tarpeeksi isoja antaakseen oikeaa tietoa, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Timo Koskela.

Syöpäkartta
THL:n syöpäindeksi kattaa vuodet 2013-2015. Pohjoismaiden syöpäjärjestöt julkaisevat pian omat tarkemmat karttansa, joista voi selvittää eri syöpätyyppien alueellisia vaihteluita. Myös nämä tiedot ulottuvat vuoteen 2015.Yle Mediadeski / Antti Hämäläinen

Yksittäisissä syövissä suuria alue-eroja

Alueelliset erot näkyvät etenkin yksittäisten syöpien vertailussa. Paras esimerkki näistä on miesten eturauhassyöpä, jonka seulonnat alkoivat 1990-luvulla Ruotsista ja levisivät sieltä Suomeen.

Siihen asti Pohjoismaiden väliset erot olivat hyvin pienet. Tanskalaiset eivät kuitenkaan PSA-tutkimuksista heti innostuneet, ja siksi eturauhassyöpiä diagnosoidaan siellä edelleen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa eturauhassyövän ilmaantuvuudessa on jopa kaksinkertaisia eroja alueesta riippuen. Vähiten PSA-tutkimuksista ovat innostuneet itäsuomalaiset.

– Pohjois-Karjala on Suomen Tanska. Siellä ajatellaan, että jos ihminen tuntee olonsa terveeksi, mitä sitä väkisin sairauksia etsimään, Pukkala toteaa.

Sen sijaan Tampereen seudulla ja Satakunnassa asuvat miehet ovat tutkituttaneet eturauhasiaan ahkerasti. Näillä alueilla diagnosoitujen eturauhassyöpien määrä on Pohjoismaiden kärkeä.

Jos haluaa minimoida syöpäriskin, lapset pitäisi tehdä nuorena. Koulutusta ja elintasoa ei kannata hankkia.

Eero Pukkala

Yleisesti ottaen niin sanotut elintasosyövät nostavat diagnoosien määrää etenkin pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa. Näitä ovat esimerkiksi naisten rintasyöpä ja suolistosyöpä.

Molemmissa sairastumisen riskiä lisäävät istumatyö ja vähäinen liikunta. Suolistosyövän yleistymisen arvioidaan kuitenkin johtuvan suurimmaksi osin ruokavaliossa tapahtuneista muutoksista.

– Sitä ei osata kovin hyvin selittää, mikä piirre ruokavaliossa lisää syöpiä. Tässä pitää ajatella sitä, mitä tapahtui kymmeniä vuosia sitten, kun nautittiin sotien jälkeen nousseen elintason saavutuksista eli punaisesta lihasta ja rasvasta. Niiden vaikutukset näkyvät nyt.

Sama ilmiö näkyy ihosyövissä, jotka kehittyvät hitaasti vuosikymmenten kuluessa. Auringolta suojautuminen on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta 1970-luvulla oli toisin.

– Etelä-Suomessa ihmiset työskentelivät sisätiloissa ja polttivat ihonsa lomilla, kun eivät olleet tottuneet olemaan auringossa. Rikkaimmat matkustivat rantalomille ilman aurinkorasvoja.

Satamakaupunkien villi seksielämä

Kymenlaakson muita korkeammille syöpälukemille ei tunnu löytyvän selitystä.

– Satamakaupungit ovat joskus HPV-infektioiden ja sitä kautta kohdunkaulansyövän riskialueita, koska niissä on usein tavanomaista villimpää seksuaalista toimintaa. Mutta Kymenlaaksosta mikään syöpä ei nouse esiin niin, että sitä olisi poikkeavan paljon.

Säteilyturvakeskuksen mukaan useimmat syövät liittyvät säteilyyn. Etelä-Suomi ja Pirkanmaa ovat Suomen radon-pitoisimpia alueita (siirryt toiseen palveluun). Radon vaikuttaa etenkin keuhkosyövän riskiin, mutta sen vaikutus on huomattavasti tupakointia pienempi.

Lisäksi joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, radonilla saattaisi olla yhteys joihinkin lasten syöpiin tai leukemiaan.

keuhkot röntgenkuvassa
AOP

Radon-alueiden ja syövän välisiä yhteyksiä on myös vaikea tutkia, koska pitoisuudet voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä taloissa.

– Mittauksia pitäisi tehdä yksittäisistä ihmisistä ja selvittää heidän koko asuinhistoriansa, jotta sairastumisen yhteys voitaisiin selvittää, toteaa epidemiologian professori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta.

Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Eero Pukkala luottaa syöpätilastoihin.

– Jos radonilla olisi yhteys syöpään, sen pitäisi näkyä keuhkosyöpien lisääntymisenä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa keuhkosyöpädiagnooseja tehdään nykyään keskimääräistä vähemmän.

Keuhkosyöpä oli maakunnan yleisin syöpä 30 vuotta sitten, mutta nykyään niitä löytyy noihin aikoihin verrattuna enää murto-osa.

Mahasyövän menestystarina

Kymenlaakso ja Pirkanmaa olivat myös pahimpia Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma-alueita, mutta tutkimusten mukaan onnettomuudella ole mitään yhteyttä alueilla esiintyviin syöpiin.

– Sitä on tutkittu hyvin laajasti. Tshernobylin säteilylaskeumat olivat aika pieniä verrattuna 1960-luvun Neuvostoliitossa tehtyjen ydinkokeiden Suomeen kantautuneisiin säteilymääriin. Niistäkään ei ole löydetty yhteyttä syöpiin, sanoo Eero Pukkala.

Säteilyturvakeskus on selvittänyt moneen otteeseen eri syöpien esiintyvyyttä pahimmilla laskeuma-alueilla. Kolme vuotta se vertaili kaikkia syöpätyyppejä ja ihmisiä, jotka ovat asuneet samoilla seuduilla pitkään Tshernobylin onnettomuuden aikaan ja sen jälkeen.

Mitään yhteyttä korkeampaan syöpäriskiin ei löytynyt.

Mahasyöpä on vähentynyt kuin itsestään. Kukaan ei ole pyrkinyt koskaan ehkäisemään sitä.

Eero Pukkala

Vaikka syövät ovat kokonaisuutena lisääntyneet, tietyissä syövissä on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Eero Pukkala kutsuu mahasyöpää kaikkien aikojen menestystarinaksi. Se oli Suomen yleisin syöpä, kun syöpiä alettiin rekisteröidä vuonna 1953. Nyt diagnoosien määrä on pudonnut rajusti.

Mahasyöpä ei pääse Suomessa edes top 15 -listalle. Helikobakteeri-infektioiden määrä on pienentynyt, mutta myös jääkaapit ovat voineet vähentää mahasyöpää parantamalla ruuan säilyvyyttä. Mahasyövän väheneminen on tutkijoillekin osittain mysteeri.

– Se on vähentynyt kuin itsestään. Kukaan ei ole edes pyrkinyt koskaan ehkäisemään mahasyöpää. Syöpäyhdistyskään ei voi ottaa kunniaa itselleen, koska se ei ole koskaan kampanjoinut mahasyövän vähentämiseksi.

Alueellisesti katsoen mahasyöpä on Pukkalan mukaan ollut tyypillisesti länsisuomalainen tauti.

– Se voi johtua siitä, että Länsi-Suomessa ei ole oltu niin kovia syömään vihanneksia.

Savuke tupakka ja tuhkakuppi.
AOP

Toinen selvästi vähentynyt syöpä on keuhkosyöpä. Itä-Suomi ja etenkin Pohjois-Karjala olivat 1970-luvulla keuhkosyöpien määrässä maailman huipulla. Vähän tupakoivilla norjalaisilla todettiin keuhkosyöpää tuolloin 15 kertaa vähemmän kuin Suomessa.

Sitten alkoi tupakoinnin terveyshaitoista varoittava kampanjointi.

– Nyt Suomessa on vähemmän keuhkosyöpää kuin Norjassa, ja romahdus on tapahtunut hyvin nopeasti. Parhailla alueilla diagnoosien määrä on pudonnut viidesosaan.

Tarjoilijat vaarassa

Syöpään sairastuu noin joka kolmas suomalainen. Sairastumisen todennäköisyyteen vaikuttaa esimerkiksi ammatti. Suurin syöpäriski on Pukkalan mukaan tarjoilijoilla.

– Asiaa selittää työntekijöiden historiallisesti runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Ravintola-alalla myös kokit voivat altistua karsinogeeneille valmistaessaan ruokaa, mutta en pidä sitä merkityksellisenä tekijänä verrattuna viinaan ja tupakkaan.

Ihomelanooma on ollut perinteisesti tavanomaista yleisempi syöpä lentäjien ja lentoemäntien keskuudessa. Heillä melanoomaa on esiintynyt tuplasti enemmän kuin muilla. Diagnoosien juuret juontavat vuosikymmenien taakse.

– Taustalla on arvatenkin se, että tapana oli hankkia äkkirusketusta työhön liittyvillä matkoilla.

Kaivoksissa ja merillä työskentelevillä miehillä todetaan 20–30 prosenttia enemmän syöpiä kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Naisilla syöpäriski on puolestaan suurin poliisin ja vartijan ammateissa. Seuraavana listalla tulevat hammaslääkärit ja lääkärit.

Myös vuorotyö todennäköisesti lisää syöpävaaraa.

Synnytyksillä iso vaikutus syöpiin

Pukkala arvioi, että parhaiten syövältä suojaa elämä maaseudulla. Syöpäriski on merkittävästi muita pienempi esimerkiksi maanviljelijöillä ja puutarhureilla. Viljelijät ovat ammattikunta, joka sairastuu syöpään vähiten. Syövän riskiä pienentää muun muassa fyysinen työ.

– Hengitysilman laadulla ei ole suurta merkitystä, mutta maalla asuvilla on yleensä paremmat elämäntavat kuin kaupunkilaisilla. He käyttävät vähemmän alkoholia ja saavat enemmän lapsia.

Naisten syövissä synnytyksillä on suuri merkitys. Mitä enemmän synnytyksiä, sitä parempi suoja rintasyöpää vastaan. Myös kohdun syövissä synnytysten määrällä on iso merkitys.

– Jos haluaa minimoida syöpäriskin, lapset pitäisi tehdä nuorena. Koulutusta ja elintasoa ei kannata hankkia.

Pohjoismaiden syöpäkarttaa päivitetään maiden syöpärekisterien toimesta noin kahdeksan vuoden välein.