Hallitus hoputtaa luopumaan hiilestä – Mistä Helsinki saa energiansa vuoden 2029 jälkeen?

Miten Helsinkiä lämmittävät ja sähköistävät kaksi isoa hiilivoimalaa muutetaan useiksi kestävien energiamuotojen lähteiksi? Tähän kysymykseen on pakko löytää vastaus lähivuosien aikana.

kivihiili
Hanasaaren kivihiilikasa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Juha Sipilän johtaman hallituksen suunnitelma viedä läpi lakimuutos, jonka mukaan kivihiilen käyttö lopetetaan vuoteen 2029 mennessä on Helsingin kannalta vaikea.

Helsingin kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä tällä hetkellä yli puolet. Kolmannes lämmöstä tuotetaan maakaasulla. Kaupungin nykyisistä energiantuotantotavoista voit lukea tarkemmin täältä (siirryt toiseen palveluun)täältä. (siirryt toiseen palveluun) Ja täällä on Helsingin energian alkuperä graafeina. (siirryt toiseen palveluun)

Kivihiilestä ja kahdesta suuresta hiilivoimalasta luopuminen on Helsingin kokoiselle kaupungille iso ja vaikea kysymys siksi, että lopullista vastausta tai selvää vaihtoehtoa ei ole. Tässä jutussa käydään läpi useampia kivihiilen korvaamiseen soveltuvia vaihtoehtoja. Kaikki vaihtoehdot ovat kalliita ja moni tulevaisuuden tekniikka vasta kehitysvaiheessa.

Helsingin on vaikeaa, jos ei mahdotonta, päästä kivihiilikiellon tahtiin mukaan

Syksyllä hallituksen käsittelyyn tulevaan kivihiilen käytön kieltävään päätökseen sisältyy porkkanoita, jotka on muotoiltu siten, että ne eivät hyödytä Helsinkiä lainkaan, koska:

90 miljoonaan euron tukipaketti luvataan jaettavaksi niille kaupungeille, jotka aikaistavat kivihiilestä luopumisen jo vuoteen 2025. Lisäksi tukea saavat ne, jotka korvaavat hiilen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon soveltuvilla biopolttolaitoksilla.

Helsingin alkuperäinen aikataulu luopua hiilestä oli vuoteen 2050 mennessä. Sitä on jo aikaistettu vuoteen 2035. Helsingille kymmenen vuoden kiristys hiilestä luopumisen aikatauluun on kova vaatimus, koska hiilenpolttolaitokset korvaavista energiantuotantomuodoista ei ole täyttä varmuutta, päätöksiä, saati poliittista yhteisymmärrystä.

Helsingin omistaman energiayhtiö Helenin eri puolille kaupunkia "suunnittelemat (bio)lämpölaitokset korvaisivat Hanasaaren kivihiilivoimalan tuotannon. Uudet voimalat tuottavat uusiutuvaa kaukolämpöä ja korvaavat kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa", energiayhtiön sivuilla kerrotaan (siirryt toiseen palveluun).

Helsingin energiayhtiö ei ole suunnitellut sellaisia, uusia biolämpölaitoksia, jotka tuottaisivat sekä lämpöä että sähköä ja jotka olisivat siis oikeutettuja edellä mainittuun yhteistuotantotukeen.

Hiili on ollut Helsingin tärkein lämmönlähde

Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen Oy, entinen Helsingin Energia täyttää ensi vuonna 110 vuotta.

Pääkaupungin suuri energiantarve on 1950-luvun alusta lähtien tuotettu enimmäkseen hiilellä, ensin Salmisaaressa ja myöhemmin Hanasareen rakennetuissa voimaloissa. Kaupungin energian tuotanto perustui vuosikymmeniä ratkaisuun, jossa pääasiassa kaksi suurta yksikköä tuotti energian suurta osaa kaupunkia lämmittävään kaukolämpöverkkoon.

Systeemi jauhaa taloudellisesti sekä lämpöä että sähköä, josta ylijäämää on riittänyt myös myytäväksi.

Tämän vuosikymmenen alkupuolella paine edullisesta, mutta uusiutumattomasta tuontihiilestä luopumisesta kasvoi ja kaupunki päätti lakkauttaa Hanasaaren voimalan sekä muuttaa arvokkaan rantatontin asunnoille.

.

Polttoaineeksi meneviä puunkuoria Kaukaan voiman biovoimalaitoksen kuljettimella.
Polttoaineeksi meneviä puunkuoria Kaukaan voiman biovoimalaitoksen kuljettimella.Yle

Yhden suuren biovoimalan sijasta kolme pienempää

Alunperin vuosia edullisesti lämpöä ja sähköä puskenut Hanasaaren hiilivoimala oli tarkoitus korvata pääasiassa puuperäisiä polttoaineita käyttävällä yhdellä isolla monipolttoainevoimallal Vuosaaressa. Sen hinnaksi arvioitiin tämän vuosikymmenenen alkupuolella toista miljardia euroa.

Kymmenisen vuotta sitten oli kuitenkin alkanut ilmaantua tutkimuksia siitä, että puumateriaalien, muun muassa hakkeen poltto ei olekaan niin ympäristöystävällistä kuin luulisi. Se on toki uusiutuva luonnonvara, mutta sen tehokas korjaaminen luonnosta ja poltto kasvattaa kasvihuonekaasuja ainakin välillisesti (siirryt toiseen palveluun).

Nyt Hanasaaren hiilivoimalan korvaajaksi onkin suunnitteilla kolme pienempää biomassan polttolaitosta Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Esimerkiksi Tattarisuon voimala tulisi tilanpuutteen vuoksi lähelle asutusta ja on kohdannut lähiseudun asukkaiden vahvan vastustuksen jo nyt. Biopolttolaitos tarvitsee lämmöntuotantoon 40 rekkalastillista puuhaketta päivässä.

Olivatpa Helsingin tulevaisuuden lämmönlähteet mitä tahansa, kyseessä ovat kalliit investoinnit. Helsingissä haasteita aiheuttavat lisäksi voimalatoimintaan soveltuvien tonttien rajallisuus ja voimaloiden rakentamisen hitaus.

Tarvittavan, uusiutuvan, poltettavan materiaalin eli biomassan suuri tarve ja saatavuus ovat ongelmia. Myös moni energia-alan tulevaisuuden teknologia on vasta kehitysvaiheessa.

Maakaasu ei uusiudu ja on kallista

Valtio on ilmoittanut tulevansa etelän hiilenpolttajakaupunkeja vastaan keventämällä maakaasun verotusta. Maakaasu on kivihiilen ohella toinen, tärkeä energialähde Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Maakaasun käyttöä voidaan lisätä. Kaasu on kuitenkin tuontitavaraa, ei-uusiutuvaa ja huomattavasti kivihiiltä kalliimpaa. Siksi maakaasu ei voi olla ainoa ja lopullinen ratkaisu.

Ydinvoima on vaihtoehtona esillä aika-ajoin

Helsingille on ehdotettu myös ydinvoiman käytön lisäämistä, esimerkiksi useita pieniä ydinvoimaloita eri puolille kaupunkia. Vuonna 2016 Helsingin energiayhtiö Helenin myymästä sähköstä 42 prosenttia tuotettiin ydinvoimalla.

Myös Loviisan ydinvoimalasta on esitetty vedettäväksi hukkalämmön kaukolämpöputki Helsinkiin. Asiasta tehtyä aloitetta käsiteltiin Helsingin valtuustossa kymmenen vuotta sitten (siirryt toiseen palveluun).

Putki on sittemmin todettu kalliiksi vaihtoehdoksi ja sen on epäilty vaarantavan Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannon.

Helsingin ydinvoimasuunnitelmista ennen ja nyt voit lukea tarkemmin Ylen tuoreesta juttusarjasta.

Hajautettu tuotanto, mitä se on?

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund esitti muutama vuosi sitten Helsingille yhden suuren puumateriaaleja polttavan voimalaitoksen sijasta niin sanottua hajautettua energiantuotannon mallia.

Hajautetussa tuotannossa, päinvastoin kuin kahden suuren voimalan mallissa, uusiutuvia energianlähteitä on monia eri puolilla kaupunkia.

"Helsingin kannalta, ensimmäinen hyvin tärkeä, paikallinen energiaresurssi, joka on käyttämätön on energiankäytön tehostaminen. Sen lisäksi voidaan ajatella tuulienergiaa tulevaisuudessa, lämpöpumppuja ja niin edelleen. Ratkaisuja on hyvin paljon ja näitä pitäisi nyt arvioida paljon kokonaisvaltaisemmin, Aalto-yliopiston professori Peter Lund visioi Ylen haastattelussa vuonna 2015.

Mutta mitä muuta se hajautettu, uusiutuva energiantuotanto sitten olisi? Kolme uutta biopolttovoimalaa korvaisivat vuonna 2024 lakkautettavan Hanasaaren kapasiteetin, mutta eivät Salmisaarta.

.

salmisaari voimala helen torni näkymä maisema helsinki
Vuonna 1984 rakennetun Salmisaaren voimalan piippu kohoaa 153 metriin.Vesa Marttinen / Yle

Aurinko- ja tuulivoima kasvattavat osuuttaan sähköntuotannossa

Aurinkoenergialla ja tuulivoimalla tuotetaan toistaiseksi ympäristöystävällisesti enimmäkseen sähköä ja sitäkin määrällisesti aika vähän (siirryt toiseen palveluun). Aurinkosähkön varastointi on vasta kehitteillä.

Lisäksi tuulienergia ei ole toistaiseksi ollut Helsingille vaihtoehto, koska kaupungin merialueet on valjastettu puolustusvoimien käyttöön eikä myllyjä ole haluttu pilaamaan merellisen Helsingin maisemaa. Näin Yle Uutisoi tuulivoimasta kaksi vuotta sitten.

Toisaalta nämä energiamuodot saattavat mullistaa energiamarkkinat ja jopa syrjäyttää sähkön ja lämmön yhteistuotannon. Muissa pohjoismaissa satsaus tuulivoimaan on ollut huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

tuulivoimala
Ismo Pekkarinen / AOP

Suuret kaukolämpö(vesi)varastot vanhoihin öljytunneleihin

Helsingin energiayhtiö Helen Oy on perinteisesti tottunut hoitamaan kaupungin energiantuotantoa suurilla yksiköillä. Nyt se suunnittelee valtion tukemana Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin suurta kaukolämpövarastoa, jonka avulla Helsinki säästää noin miljoona litraa polttoöljyä vuodessa energian kulutushuippujen ollessa korkeimmillaan.

Kaukolämpövesivarasto on suunnitteilla myös Kruunuvuorenrantaan.

Lämpöpumppuja on monenlaisia – maalämmöllä lämpiää jo taloyhtiöitä

Yksi Helsingin vaihtoehto uusiutuvissa energiamuodoissa on maalämpö. Kaupungissa on jo eri puolilla yksityisiäkin taloyhtiöitä, jotka ovat kaukolämmön kallistumisen pelossa siirtyneet maalämpöön. Helsingin kantakaupungissa ensimmäinen maalämpöön vuonna 2012 siirtynyt taloyhtiö oli Asunto Oy Kivelänkatu (siirryt toiseen palveluun) Töölössä.

Omien maalämpökaivojen avulla koko taloyhtiön lämmöntarve järjestyy vesikiertoisena käytännössä päästöttömästi. Taloyhtiö kertoo sivuillaan, miksi se päätti vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön vuosikymmenen alkupuolella: "Samoihin aikoihin asiantuntijat arvioivat kaukolämmön hinnan nousevan 40–50 prosenttia, jotta Helsingin Energia pystyy toteuttamaan kaupunginvaltuuston hyväksymän hiilineutraalin tulevaisuuden vaatimukset."

Jos kaivot on taloyhtiön tontille mahdollista porata ja tilaa olisi enemmänkin, taloyhtiöiden kannattaisi hankkia omaa kulutustaan isompi järjestelmä, josta voisi ehkä tulevaisuudessa syöttää omaa maalämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä vaatisi paitsi toimivaa tekniikkaa, myös jonkinlaisen tukiporkkanan taloyhtiöille.

Helsinki on omien kiinteistöjensä osalta teettänyt pari vuotta sitten selvityksen (siirryt toiseen palveluun) hajautetun energiatuotannon edistämisestä.

Maalämpöjärjestelmään kuuluvia säiliöitä ja putkia lämmönjakohuoneessa.
Taloyhtiön maalämmön lämmönjakohuone EspoossaAri Tuhkanen / Yle

Miksi kivihiili kielletään ja turvetta ei?

Uusiutumattomaksi energiaksi laskettava turve on ollut perinteisesti suosittu ja valtion vahvasti tukema elinkeino ja lämmönlähde maakunnissa. Iso osa Suomesta lämpenee pääasiassa lähialueiden puuperäisillä polttoaineilla ja turpeella.

Hiiltä puolestaan on käytetty lämmön- ja sähkön tuotantoon laajamittaisesti juuri etelän kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Varsinais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla.

Helsingin valtuuston hiili-keskustelussa nousi esille se, että jos uusiutumattoman ja kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavan kivihiilen poltolle ollaan asettamassa tiukka takaraja, vastaava aikataulu pitäisi olla myös turpeen poltolle.

Lue myös:

Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja muistuttaa toivosta