Keskustanuoret kannattaa bordellien laillistamista – Asiantuntija: Ongelmallista

Keskustanuoret perustelee laillistamista esimerkiksi seksityöläisten oikeuksilla. Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja kysyy, mihin käytettäisiin tietoja esimerkiksi siitä, että joku on työskennellyt bordellissa.

bordellit
nainen nojaa aitaan verkkosukkahousuissaan
AOP

Keskustanuoret kannattaa bordellien laillistamista. Keskustanuorten valtuuskunta hyväksyi sunnuntaina kokouksessaan Pieksämäellä asiaa koskevan valtuustoaloitteen, joka on lähtöisin Pirkanmaan keskustanuorilta.

Pirkanmaan keskustanuorten mukaan bordellien laillistaminen lisäisi valvontaa, takaisi seksityöläisten oikeudet ja poistaisi ihmiskaupan haittoja.

Keskustanuorten varapuheenjohtajan Janne Kallungin mukaan keskustanuorten valtuuskunta puolsi aloitetta useista syistä.

– Näin pystyttäisiin tarjoamaan ammatinharjoittajille turvalliset tilat ja saataisiin kitkettyä ihmiskauppaa sekä sen ympärillä pyörivää muuta pimeää rikollisuutta, esimerkiksi huumekauppaa, hän sanoo.

Myös terveydelliset näkökulmat ovat Kallungin mukaan tärkeitä.

– Sukupuolitauteja saataisiin kitkettyä, kun mukaan tulisivat terveystarkastukset.

Keskustanuorten valtuuskunnan hyväksynnästä aloitteelle kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset (siirryt toiseen palveluun).

Keskustelulle toivotaan jatkoa

Keskustanuorten varapuheenjohtaja Janne Kallunki kertoo, että sama aloite on lähtenyt Pirkanmaan keskustanuorilta myös keskustan ensi kesän puoluekokoukseen Sotkamoon.

Janne Kallunki ei kuitenkaan lähde ennustamaan, miten aloitteeseen suhtaudutaan keskustan puoluekokouksessa.

Keskustelun hän toivoo jatkuvan.

Kallungin mukaan kokouksessa nostettiin esiin myös bordellien laillistamisen riskejä.

– Esimerkiksi, joutuuko joku vastentahtoisesti kyseisen ammatin harjoittajaksi ja kuinka eettisesti oikein ammatin harjoittaminen on.

Kallungin mukaan ammatinharjoittajat voisivat toimia osuuskuntapohjaisesti tai itsenäisesti, mutta sitä, mikä taho tilat tarkemmin ottaen voisi tarjota, hän ei vielä osaa sanoa.

Pro-tukipiste: Ongelmallista

Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen pitää keskustanuorten aloitetta hyvänä keskustelunavauksena. Hän kaipaa kuitenkin tarkennuksia sen sisältöön. Hänen ensireaktionsa aloitteeseen on kysymys, kenen ylläpitämä bordellijärjestelmä olisi, valtion, kuntien vai maakuntien?

Sääntelyjärjestelmä ei ylipäätään ole ratkaisu, jota Kauppinen kannattaisi vaan seksityön dekriminalisointi.

Keskustanuoret mainitsevat aloitteessaan seksityöntekijöiden terveystarkastukset.

– Pakolliset terveystarkastukset on koettu ongelmallisiksi maissa, joissa toiminta on säännelty bordellilaitoksen kautta, Kauppinen muistuttaa.

Hän uskoo, ettei pakkoa terveystarkastuksiin tarvita, jos niihin pääsee matalalla kynnyksellä ja palvelut ovat hyviä.

Keskustanuorten ajatusta osuuskuntapohjaisista bordelleista Kauppinen kuvailee "aika uudeksi tavaksi" järjestää asia.

– Missään maassa bordelleja ei ole järjestetty siten, että ne pohjautuisivat vain osuuskunta-ajatteluun, valtion suora kontrolli olisi silloin vähäisempi, Kauppinen sanoo.

Moniko hakeutuisi rekisteröitymistä edellyttäviin paikkoihin töihin? Yhteiskunnallinen stigma on suuri. Moni pelkää sen pilaavan tulevaisuutensa.

Jaana Kauppinen

Hänen mukaansa sääntelymalli on koettu yleensä ongelmalliseksi bordellien työntekijöiden kannalta.

– Heillä ei ole sananvaltaa työskentelyoloista. Hallinnolliset kriteerit, esimerkiksi kuinka paljon on oltava tilaa, paljonko on suihkuja, miten terveystarkastukset on järjestetty, painottuvat, hän listaa.

Maissa, joissa tällaisista järjestelyistä on kokemusta, on käytännössä oltu enemmän kiinnostuneita siitä, täyttyvätkö hallinnolliset kriteerit, kuin siitä, että bordelleissa työskentelevien ihmisten työskentelyolosuhteet olisivat mahdollisimman turvalliset, Kauppinen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että Suomen parituslaissa on useita pulmallisia kohtia tällaisten ajatusten kannalta.

– Lain mukaan useampi ihminen ei voi työskennellä samoissa tiloissa, eikä palkata itselleen esimerkiksi järjestyksenvalvojaa. Nykylainsäädännössä on monta kohta, jotka estävät turvajärjestelyiden käyttöönoton omatoimisesti, Kauppinen sanoo.

Ongelmalliseksi on koettu myös rekisteröityminen maissa, joissa prostituoitujen on pakko rekisteröityä.

– Mihin käytetään tietoa, että joku on työskennellyt bordellissa? Moniko hakeutuisi rekisteröitymistä edellyttäviin paikkoihin töihin? Yhteiskunnallinen stigma on suuri. Moni pelkää sen pilaavan tulevaisuutensa, Kauppinen luonnehtii.

Lue myös:

Ruotsissa yli 1 800 eronnut Amnestysta protestina prostituutiopäätökselle

Nuordemarit ehdottavat prostituution laillistamista Suomessa