PARIISI Miten Syyrian sotaa pitäisi lauantaina tehtyjen iskujen jälkeen ryhtyä ratkomaan? Sotatoimiin osallistuneilla liittolaisilla eli Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Britannialla on siitä varsin poikkeavia näkemyksiä.
Yhdysvaltain Syyria-strategia on ollut sekava ja poukkoileva. Presidentti Donald Trump on puhunut vuoroin Syyriasta vetäytymisestä, vuoroin sotatoimien jatkamisesta. Lauantain iskuja hän kuvasi "täydellisesti toteutetuiksi" ja "tehtävää suoritetuksi".
Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset Britannia ja Ranska ovat tehtävän suorittamisesta vähän eri mieltä. Pääministeri Theresa May ja presidentti Emmanuel Macron tuumivat, että vaikka Syyriaan lauantaina tehdyissä iskuissa oli kyse pikemminkin periaatteellisesta muistutuksesta kuin itse sodan kulun muuttamisesta, niin jälkimmäistäkin asiaa pitäisi nyt miettiä.
Etenkin Ranskassa katsotaan jo tiukasti tulevaan ja pohditaan seuraavia askeleita. Sitä kuvaa sanomalehti Le Journal du Dimanchen raportoima sananvaihto presidentin Élysée-palatsista lauantain vastaiselta yöltä.
Ranskan Syyriaan lähettämät Mirage- ja Rafale-hävittäjät eivät olleet edes ehtineet palata kotitukikohtiinsa, kun presidentti jo kyseli neuvonantajiltaan, mihin toimiin Syyrian kriisin ratkaisemiseksi pitäisi seuraavaksi ryhtyä.
"Hän ei antanut meidän edes vetää henkeä!" oli yksi neuvonantajista kuulemma puuskahtanut.
Presidentti Macron pohtii, miten Ranskan pitäisi toimia, jotta YK:n turvallisuusneuvosto takaisi Syyriassa viikko sitten tehdyn myrkkyiskun itsenäisen tutkinnan. Entä miten palauttaa neuvotteluyhteys Venäjän ja Iranin kanssa? Miten taata humanitaarisen avun toimittaminen ja estää samalla seuraavan katastrofin puhkeaminen kapinallisten hallussa olevassa Idlibissä?
Ranska on ottanut Syyriaan tehtyjen iskujen myötä joka tapauksessa sotilaallisen suurvallan roolin. Siinä auttaa, että presidentti Macronilla on henkilökohtaisesti hyvät välit Yhdysvaltain presidentti Trumpiin.
Trump luottaa ranskalaiseen kollegaansa – ja tiettävästi jopa kuuntelee tämän näkemyksiä. Miesten välit ovat niinkin sujuvat, että ranskalainen oppositio on syyttänyt presidenttiään Yhdysvaltain mielistelystä.
On kyse sitten mielistelystä tai puhtaasta pragmatismista, niin ainakin Macronin taktiikka on ollut tehokas ja linja johdonmukainen. Siitä on seurannut sekin, että Britannian pääministeri Theresa May on joutunut koko kuviossa jonkinlaiseen kolmannen pyörän rooliin.
Ranskalla on toki ollut kriittinen linja Syyrian hallintoa ja kemiallisten aseiden käyttöä kohtaan paljon pidempään kuin mitä nuori presidentti Macron on ollut vallassa.
Ranska oli valmis iskemään Assadin hallintoa vastaan jo vuoden 2013 kemiallisen iskun jälkeen. Tuolloin liittolaiset kuitenkin Ranskan suureksi pettymykseksi katosivat: Britannian parlamentti äänesti iskuja vastaan ja Yhdysvaltain silloinen presidentti Barack Obama vetäytyi vastatoimista viime hetkellä.
Nyt Ranskan oli arvovaltansa nimissä pakko reagoida, ja liittolaiset pysyivät onneksi tällä kertaa rinnalla. Élysée-palatsissa kuitenkin huolehditaan, onko Trumpilla kiinnostusta minkäänlaiseen pitkäjänteisempään Syyria-strategiaan. Macronin pitää vakuuttaa tärkein liittolaisensa diplomatian, kriisinhallinnan ja jälleenrakennuksen tärkeydestä.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Syyria on pakottanut Amerikka ensin -presidentin ulkopoliittiseen muodonmuutokseen
Analyysi: Trump parjaa Obamaa, mutta kaksikolla on sama ongelma – Syyriasta ei pääse eroon millään