Miksi nuoren kannattaa lähteä ulkomaille vaihtoon tai opiskelemaan? Löydät kykysi, iso plussa työelämässä ja investoit tulevaisuuteesi

Nuoren tulee tarttua vaihto-oppilasvuoteen, opiskeluun tai vaihtoon ulkomailla ainakin näistä syistä, vinkkaa opetusneuvos Hanna Boman Opetushallituksesta.

opiskelu ulkomailla
Maria Nyroos ja Hanna Boman
Yhä useampi suomalainen suorittaa tutkintonsa ulkomailla tai on vaihdossa osan opiskeluajastansa. Mitä hyötyä ulkomailla opiskelusta on? Tästä keskustelivat Aamu-tv:ssä Opetushallituksen opetusneuvos Hanna Boman ja Suomen ylioppilaskuntien liiton asiantuntija Maria Nyman.

1. Kansainvälinen kokemus auttaa nuorta kasvamaan täyteen potentiaaliinsa opintojen aikana.

2. Opiskelija kerryttää osaamista, jota hän tulee takuulla tarvitsemaan tulevaisuudessa työelämässä. Näihin kuuluvat esimerkiksi kielitaito, erilaisten kulttuurien kohtaaminen, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, joustavuus, sitkeys ja ongelmanratkaisukyky.

Parhaillaan valmistelussa olevassa lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä lukio-opintojen kansainvälistymistä. Lukioita velvoitetaan laissa yhteistyöhön suomalaisten yliopistojen lisäksi myös kansainvälisten opinahjojen kanssa.

– Ihan konkreettisesti se voi tarkoittaa yhteiskunnallisesti tärkeään ilmiöön pureutumista kansainvälisen yhteistyön avulla. Oppilaitokset eri puolilta Eurooppaa tai maailmaa tuovat opettajia ja oppilaita yhteen tarkastelemaan esimerkiksi kestävää kehitystä tai ilmastonmuutosta, kuvailee opetusneuvos Hanna Boman Opetushallituksesta .

Tytöt aktiivisempia kuin pojat

Boman korostaa Ylen aamu-tv:ssä, että jo tällä hetkellä monet oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Kehittämisen varaa kuitenkin on vielä, esimerkiksi alueelliset erot ovat suuria. Tytöt myös hyödyntävät enemmän näitä mahdollisuuksia kuin pojat.

– Se on asia, johon kannattaa yhteisvoimin tulevaisuudessa tarttua. Miten myös pojat saadaan näiden asioiden äärelle vahvemmin, Boman sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kansainvälisten asioiden asiantuntija Maria Nyroos huomauttaa, että kansainvälisyys on tietyllä tapaa tällä hetkellä lukiossa opiskeleville itsestäänselvyys, koska tämä ikäluokka on elänyt aina Euroopan unionissa.

– Juuri tuli tutkimus siitä, miten nuoret kokevat itsensä todella paljon eurooppalaisiksi, ei vain suomalaisiksi, Nyroos kertoo.

Vaihto tai opiskelu ulkomailla yhä useamman ulottuville

Lukion jälkeen tähdätään tietysti jatko-opintoihin. Opiskelu tai vaihtoon lähteminen ulkomaille on opiskelijalle aina mittava investointi eikä se ole kaikille mahdollista.

Tämä tulee kuitenkin mahdolliseksi yhä useammalle, koska EU kasvattaa lähivuosina kansainvälisen koulutusyhteistyön rahoitusta.

– Ne mahdollisuudet halutaan tuoda kaikkien nuorten ulottuville, Hanna Boman sanoo.

Maria Nyroosin mukaan EU ajaa todella voimakkaasti yhtenäistä eurooppalaista koulutusta.: eurooppalaisten yliopistojen tulee tehdä yhteistyötä keskenään, jotta opiskelijaliikkuvuudesta tulisi arkipäivää.

EU panostaa erityisen paljon Erasmus+-vaihto-ohjelmaan.

– Vielä ei tietysti voi sanoa varmasti, mutta Erasmus plussan rahoitus ollaan luvattu tuplata. Suomalaiset käyttävät Erasmusta todella aktiivisesti, mikä on hyvä asia, Nyroos sanoo.

Rahoituksen kasvaessa yhä useampi opiskelija voi myös suorittaa alemman korkeakoulututkinnon Suomessa ja jatkaa ylempää tutkintoa ulkomailla.

Investointi tulevaisuuteen

Hanna Boman kertoo, että kokonaan ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittavien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Usein puhutaan ulkomaisten yliopistojen korkeista lukukausi- ja muista maksuista. Suomessa korkeakouluopinnot ovat suomalaisille maksuttomia.

Yliopistotutkintonsa Isossa-Britanniassa suorittanut Maria Nyroos kuitenkin kutsuu ulkomailla opiskelua tai vaihtoa investoinniksi omaan tulevaisuuteen.

– Se ei ehkä näy seuraavan kahden vuoden aikana, mutta näkyy pidemmällä aikavälillä, hän huomauttaa.