Akavan selvitys: Alle 35-vuotiaat korkeakoulutetut arvostavat hyvinvointiyhteiskuntaa

Akavan teettämässä selvityksessä verotuksen alentaminen ja Suomen muuttaminen entistä monikulttuurisemmaksi olivat nuorille korkeakoulutetuille annetuista vaihtoehdosta vähiten tärkeitä.

hyvinvointi
Opiskelijoiden mielenosoitus Helsingissä.
Opiskelijat osoittivat mieltään Helsingissä maaliskuussa 2016.Petteri Paalasmaa / AOP

Alle 35-vuotiaat korkeakoulutetut nostavat tulevaisuuden tärkeimmiksi kehityskuluiksi hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ja ympäristön tilan paranemisen, selviää työmarkkinakeskusjärjestö Akavan tänään maanantaina julkistetusta selvityksestä.

Hyvinvointiyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa kansalaisilla on korkea elintaso ja laaja sosiaaliturva.

Akavan selvitykseen vastanneista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista jopa 95 prosenttia sanoi pitävänsä hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä erittäin tärkeänä (73 %) tai jokseenkin tärkeänä (22 %). Ympäristön tilan paranemista piti erittäin tärkeänä 67 prosenttia ja jokseenkin tärkeänä 26 prosenttia (yht. 93 %) vastaajista.

Seuraavaksi tärkeimpinä kehityskulkuina pidettiin eriarvoisuuden vähentymistä, sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista ja suomalaisten elintason nousua.

Verotuksen aleneminen oli asia, jota nuoret pitivät annetuista vaihtoehdoista vähiten tärkeänä. Vain 47 prosenttia oli sitä mieltä, että se on tärkeää. Suomen muuttumista entistä monikulttuurisemmaksi piti tärkeänä 48 prosenttia vastaajista.

Naisista 9 prosenttia kokenut seksuaalista häirintää

Akavan selvityksessä kysyttiin myös nuorten korkeakoulutettujen kokemuksia syrjinnästä työpaikalla.

Seksuaalista häirintää oli kokenut yhdeksän prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä.

Joka kuudes, eli 16 prosenttia 18–35-vuotiaista vastaajista oli kokenut työpaikallaan syrjintää ikänsä perusteella. Toisaalta vertailuryhmästä eli 36–65-vuotiasta iän perusteella tapahtunutta syrjintää oli kokenut lähes yhtä moni, 15 prosenttia vastaajista.

Akavan Aula Researchilla teettämässä selvityksessä kartoitettiin 18–35-vuotiaiden korkeasti koulutettujen suomalaisten arvoja ja asenteita työelämän kysymyksiin.

Kyselyyn vastasi 1 630 korkeasti koulutettua eri puolilta Suomea. Heistä 1 003 oli 18–35-vuotiaita ja 627 oli 36–65-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin tämän vuoden tammikuussa sähköisenä kyselynä.