Sadat maanviljelijät uhkaavat lopettaa viime vuoden katoalueilla, pelkää MTK: "Rahat eivät riitä jatkaa"

Monelle viljelijälle viime syksyn vellipellot, kasvitaudit ja märät viljat viimeinen niitti lopettamispäätökselle.

maanviljely
Maanviljelijä.
Lapinlahtelainen Harri Väänänen joutui ostamaan kylvösiemeniä, sillä oma sato jäi heikoksi.Toni Pitkänen / Yle

Viime viikot maanviljelijä Harri Väänänen on lajitellut ostosiemeniä. Suuren osan omasta viljasta vei viime syksyn sateet. Lapinlahtelainen Väänänen ei ole edes uskaltanut laskea, kuinka paljon viime vuonna talous meni pakkaselle.

Satovuosi oli Itä- ja Pohjois-Suomessa huonoin 30 vuoteen. Pohjois-Savossa viljasadosta menetettiin yli 30 prosenttia. Pellosta saadut viljat eivät olleet priimaa vaan viljoissa oli tauteja ja korjauskustannukset nousivat korkeiksi.

Viime vuosi oli monelle viljelijälle viimeinen niitti lopettamispäätökseen. Vuosittain Suomessa lopettaa yli tuhat tilaa. Nyt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi, että lopettamisprosentti nousee.

– Huono vuosi vaikutti siihen, että lopettajia on ollut enemmän. Se on ollut taloudellinen pakko, että enää eivät rahat riitä jatkaa viljelyä. Katovuosi on nopeuttanut luopumista, MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen harmittelee.

Suomessa oli viime vuonna 49 554 maatalous- ja puutarhayritystä. Kesäkuussa selviää, kuinka moni tiloista on lyönyt hanskat naulaan, kun maataloustukien hakeminen päättyy. MTK ennakoi rajua pudotusta, sillä merkiksi vuokrapeltojen määrä on lisääntynyt, mikä kertoo tilojen luopuneen niiden käytöstä.

Mies nojaa puuhun.
MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoo, että homeongelma voi vaivata viljaa tulevanakin kasvukautena.Toni Pitkänen / Yle

Lapinlahtelainen Harri Väänänen ei vielä luovuta vaan yrittää pinnistellä käymällä talvisin palkkatöissä ja lisäämällä viljelypeltojen määrää.

– Ilman muita töitä ei eläisi, pakko on käydä jossain talvikaudella, koneurakoinnilla ja laskettelukeskuksen hissimiehenä rahaa hankkiva Väänänen tuumaa.

Viime satokaudella viljaa jäi koko Suomessa peltoon arviolta yli 80 000 hehtaarin alalta. Osa viljelijöistä sai puitua huonolaatuista viljaa, mutta sen korjaamiskustannukset nousivat korkeiksi.

– Jyvät olivat niin märkiä, etteivät ne edes valuneet kuivuriin. Märkä vilja ei kiertänyt kuivurissa. Kuivausajat ja -kustannukset olivat kolminkertaisia normaaliin nähden, Väänänen laskee.

Maanviljelijä arvioi, että pelkkään polttoöljyyn meni 15 000 euroa, kun tavallisesti kustannus on ollut 5 000 euroa.

Homeongelma voi muhia pellossa

Sateinen loppukesä ja syksy toivat viime vuonna mukanaan kasvitaudit. Kaikki korjattu vilja ei kelvannut edes eläinten ruuaksi. Nyt asiantuntijat suosittelevat, että pelloissa, johon on jäänyt viljaa kasvatettaisiin eri kasvia. Jos samaa lajia viljelee samassa pellon osassa, kasvitaudit voivat viedä jälleen viljaa.

– Tautiriski on olemassa, homeongelma voi uusiutua tai jopa pahentua. Taudit on olemassa siellä pellossa edelleen, MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen varoittaa.

Viljelijöille suositellaan nyt vuoroviljelyä tai nurmikiertoa. Joillekin viljelijöille se tarkoittaa vähäisempää satoa, eli viime vuoden tappio voi kertaantua tulevana kasvukautena.

Siemeniä kädessä.
Toni Pitkänen / Yle

Viides huono vuosi peräkkäin

ProAgrian mukaan viljatuotannon tulos on ollut heikko viitenä edellisenä vuonna koko Suomessa. Sadosta saatu hinta ei ole riittänyt kattamaan kustannuksia. ProAgria suosittelee hajauttamaan riskiä viljelemällä erilaisia viljelykasveja, jotta äärisääilmiöt eivät söisi niin isoa osaa sadosta.

Väänänen aikoo noudattaa tätä ohjetta.

– Sillä on mahdollista hakea tasapainoa tulokseen. Jos vilja pettää, joku muu kasvi pärjää vähän paremmin.

Väänäsenkään talous ei kestä montaa samanlaista katastrofivuotta, kuten hän itse viime vuotta nimittää. Viljelijä on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta luottavainen.

– Lapsista tyhmin pitämään maatilaa, niinhän sitä sanotaan. Kai sitä vielä luottaa siihen, että se kannattaa, Harri Väänänen naurahtaa.