Purkaako Seinäjoki viimeisetkin rippeet historiasta? Maakuntatalon omistaja pitää remonttia liian kalliina – kulttuuriväki mahdollisena

Maakuntatalon valmiit salit ja katsomot kiinnostavat elokuva- ja teatteritoimijoita Seinäjoella. Maakuntamuseo on 60-vuotiaan rakennuksen suojelemisen kannalla.

rakennussuojelu
Seinäjoen maakuntatalo.
Mirva Ekman / Yle

Kaupunkien keskustatontit ovat varsin kysyttyjä. Esimerkiksi Seinäjoen keskustassa on rakennettu uutta viime vuosina urakalla ja samalla vanhoja taloja toinen toisensa jälkeen on hajotettu uuden tieltä.

Seinäjoen keskustan uusin kiistakapula on 1958 valmistunut Maakuntatalo. Omistajan mielestä 60-vuotias rakennus on tullut elinkaarensa päähän.

– Kiinteistöyhtiön näkemyksen mukaan kiinteistöä ei ole teknis-taloudellisesti enää järkevää lähteä kehittämään, sanoo FinCap Kiinteistövarainhoito Oy:n isännöitsijä Jaakko Ala-Ilkka.

Ala-Ilkan mukaan Maakuntatalon kuntoarvio valmistuu lähiviikkoina, mutta joka tapauksessa puhuttaisiin miljoonaluokan remontista, jos sille tielle lähdettäisiin.

Kiinteistöyhtiö onkin jättänyt rakennuksesta purkulupahakemuksen Seinäjoen kaupungille.

– LVIS-järjestelmät ovat tulleet tiensä päähän. Niiden korjaaminen on niin hintavaa puuhaa, että se ei ole enää järkevää. Maakuntatalon tilat eivät vastaa nykypäivän yritysten vaatimustasoa, Ala-Ilkka perustelee.

Kulttuuriväki kaupungissa on eri mieltä. Yhdistykset kokoavat voimiaan tarkoituksena hakea talolle suojelupäätös.

– Kyllä me varmasti ollaan hakemassa suojelua ja muitakin yhdistyksiä voi olla mukana. Kaikilla on sama tavoite, että saadaan pidettyä [tilat] tässä, sanoo Sanna Panula Eteläpohjalaisen elokuvan edistämisyhdistyksestä.

Talossa toimii tällä hetkellä elokuvateatteri, jonka tilat kiinnostavat erityisesti elokuva-alan ja teatterin toimijoita.

Maakuntatalo Seinäjoella 1958.
Kalevankadulla kauppatorin viereen on noussut maakunnan yhdistysten yhteisvoimin rakentama Maakuntatalo, joka valmistui helmikuussa vuonna 1958. Vasemmassa päädyssä oven yläpuolella on ravintolan nimi. Rakennuksen katolla oikeassa päädyssä on vakuutusyhtiö Sampon nimi. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy torikauppiaiden katoksia. (www.porstuakirjastot.fi)Seinäjoen maakuntakokoelma/porstuakirjastot.fi

Tilat teatteri- ja elokuvatoimijoille

Sanna Panulan mukaan on ollut tiedossa, että elokuvateatterin kolme salia eivät Seinäjoen kokoisessa kaupungissa enää riitä elokuvatoiminnalle. Teatteritoiminnan on tiedetty siirtyvän lähivuosina muualle. Purkulupahakemus tuli silti yllätyksenä.

– Kerrankin olisi keskellä kaupunkia tila, jossa olisi valmis katsomo. Saisivat teatteri- ja elokuvaväki omansa. Tänne tarvittaisiin art house -teatteri, jossa paikalliset toimijat saisivat näyttää tuotantoaan, Panula sanoo.

Vaikka se ei ole yrittäjälle kannattava rakennus, kulttuuritoimelle tässä olisi aika valmis paketti.

Sanna Panula

Panulan mukaan hyvä vaihtoehto Maakuntatalon tulevaisuudelle olisi se, että kaupunki ostaisi rakennuksen.

– Vaikka se ei ole yrittäjälle kannattava rakennus, kulttuuritoimelle tässä olisi aika valmis paketti. Remontti olisi paljon pienempi, kuin jos ruvettaisiin asuntoja rakentamaan, Panula miettii.

Isännöitsijä Jaakko Ala-Ilkka ei täysin tyrmää mahdollisuutta myydä rakennus kaupungille.

– Jos kaupunki haluaa ostaa kiinteistön markkinahintaan, niin se on mahdollista, Ala-Ilkka sanoo. Ala-Ilkan mukaan Seinäjoen keskustan kaava mahdollistaa tällä hetkellä asuin- ja liikekiinteistön rakentamisen Maakuntatalon paikalle.

Seinäjoella, Kalevankadulla sijaitsevan Maakuntatalon portaikko ja ala-aula. Talossa on ollut monenlaista toimintaa.
Maakuntatalon portaikko ja ala-aula 2018.
Seinäjoella sijaitsevan Maakuntatalon portaat ja ala-aula ennen ja nyt. (Kuvat: Seinäjoen maakuntakokoelma/Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (ennen) ja Mirva Ekman/Yle (nyt)

"Historia on kadonnut monien muutosten myötä"

Maakuntatalo on valmistunut vuonna 1958. Siellä on toiminut vuosien mittaan muun muassa maakuntateatteri ja teatteriravintola sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnan ensimmäinen uimahalli. Yksi Suomen ensimmäisiä.

Kiinteistöyhtiössä tunnetaan rakennuksen historia, mutta tilanne on senkin suhteen muuttunut.

– Nähdään, että historia on kadonnut ja poistunut kaikkien monien muutosten myötä. En näe, että sen osalta olisi sellaista tarvetta taloa säästää, Jaakko Ala-Ilkka sanoo.

Maakuntatalon yläaulassa on taiteilija Arvid Bromsin suuri fresko. Jos rakennus päätettäisiin purkaa, sen siirtäminen olisi varmasti haastavaa.

– Kyllähän sieltä täytyisi ottaa koko seinä jonnekin talteen. Se ehkä saataisiin otettua, mutta eihän se ole enää sama asia, koska se on nimenomaan tehty tätä Maakuntataloa varten, sanoo museonjohtaja Susanna Tyrväinen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta.

Maakuntamuseo on rakennuksen suojelun kannalla.

Taiteilija Arvid Bromsin fresko Maakuntatalon yläaulassa.
Taiteilija Arvid Bromsin fresko Maakuntatalon yläaulassa. Se luovutettiin Maakuntatalolle 2. heinäkuuta 1958.Mirva Ekman/Yle

Historiallinen monikerroksisuus

Vaikka Maakuntataloa ei ole suojeltu lailla, tulevat sen tulevaisuutta päätettäessä suojelulliset näkökohdat kuitenkin vastaan.

– Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee ajatuksesta, että jos purkamista haetaan, se pitää tehdä niin, että kauneus-, perinne- tai muita arvoja ei vaaranneta tai tuhota. Vaikka kaavassa ei ole suojelumerkintää, laki velvoittaa ottamaan nämä asiat huomioon, Susanna Tyrväinen sanoo.

Tyrväinen muistuttaa, miten tärkeätä olisi varmistaa kulttuuriympäristön historiallinen monikerroksisuus.

– Seinäjoella on purettu vanhaa rakennuskantaa. Jos viimeisetkin vanhat rakennukset puretaan, meillä on kohta käsissä täysin historiaton ja juureton kaupunki. Ja se ei ole hyvä asia.

Seinäjoen kaupunginhallitus käsittelee Maakuntatalon purkulupaa maanantaina 16. huhtikuuta.

Vaikka lupa purkamiseen heltiäisi, ei talo aivan heti katukuvasta häviä.

– Meillä on käyttäjiä siellä sisällä ja määräaikaisia vuokrasopimuksia. Ei tätä sormia napsauttamalla lähdetä purkamaan, sanoo Jaakko Ala-Ilkka.